80l kokonaisuuden suunnittelua ja projektin seurailua

[Tike88]

Vihdoin on aika aloitella harrastusta uudelleen ja päädyinkin näin vuokra-asunnossa pieneen akvaarioon joka mahdollisesti olisi helppo muuttaa mukana, mikäli tarvetta tulee, eikä veisi ihan mahdottomasti tilaa tai vettä. 80 l akvaariota olen katsellut tämän näköisenä: http://s159.photobucket.com/albums/t157 ... -Musta.jpg ja luultavasti tuollaisen laitan tilaukseen koska on ulkoisestikin erittäin kaunis. Tarkkoja mittoja mulla ei vielä siis ole. Ajattelinkin nyt tehdä kaiken alusta loppuun asti kunnolla, toisin kuin ensimmäistä kertaa harrastusta aloittaessani. Ajattelinkin nyt kysyä viisaammilta apua.

Erilaiset pienet sukaravut kiehtovat kovasti ja nämä ilmeisesti pitäisivät huolta puhtaudesta, monnisia en siis välttämättä kaipaa laisinkaan. Kirsikkasukaravuista mulla on kokemusta ja ovat ihan ok, mutta ehkä kuitenkin jotain erikoisempaa? Jokin erikoinen väri kenties ilman mitään kovin hankalia vaatimuksia? Mahdoton yhtälö kenties?

Perhoskirjoahvenet on aina mua jotenkin kiehtoneet, mutta mahtaakohan akvaario olla liian pieni niille ja tulevatkohan toimeen minkäänsortin sukarapujen kanssa? Onnistuuko perhosia pitämään pelkkänä naarasparvina vai vaativatko aina koiraan? Ilmeisesti koiras saattaa aiheuttaa härdelliä ja silloin akvaario varmasti käy ahtaaksi?

Entäs muut parvikalat? Mustatetrat on aina miellyttäneet mun silmää, mutta sivusilmällä lueskelin että niitä ei alle 100 l akvaarioihin suositella laisinkaan. Siitä haaveesta täytyy varmaankin siis luopua. Tiikeribarbit on toinen mikä on miellyttänyt aina, mutta ovat sen verran aktiivisia, ettei toivoakaan noin pieneen altaaseen, mutta entäs viisiraitabarbi? Ovat ilmeisesti rauhallisempaa sorttia, mutta onko 80l niillekin liian vähän? Kardinaali- tai neontetrat eivät väritykseltään mua lämmitä ollenkaan vaikka muutoin olisivat passeleita noin pieneen altaaseen. Mikäli perhosia voi 80l altaaseen ottaa, niin mahtuuko sinne enää parvikaloja? Mitä muita parvikaloja voitte suositella 80l akvaarioon?

Sitten kasveista. Olisko jotain hyviä ehdotuksia hitaasti kasvavista kasveista joille riittää semmonen kohtuullinen valomäärä? Jokin hiekkaa peittävä sammal tms. voisi olla kiva. Olen saanut tarpeekseni isoista rehottavista puskista vanhempieni akvaariossa eli jospa kerrankin jotain pientä ja sievää.

Entäs pohjamateriaali? Soraa vai hiekkaa? Onko värillä väliä? Musta hivelis omaa silmää ehkä eniten, mutta onko siinä jotain haittapuolia?

Aloitetaanpa nyt vaikka tällä kysymystulvalla ja jatketaan kunhan projekti etenee.

[Tia-Teresia]

Tuohon kalastoasiaan en sano nyt mitään, mutta kommentoin tuota akvaa. Mulla on tuommoinen samanmoinen tuossa tyhjiltän nyt, ja täytynee sanoa että mitä on käytössä ollut niin on ihan hanurista. Kiinteä suodatinseinä saa itkemään karvaita kyyneliä ja pienenpieneen rakoon tungettu kiertovesipumppu ei tahdo pysyä paikallaan ja nakkaa vedet kannen välistä lattialle... eli vaikka allas on silmälle nätti, niin käytännössä en suosittele. Nyt saa tuo oma purkki olla hetken kuivillaan ja sillävälin teen muutaman parannuskokeilun siihen ja kerran vielä koitan. Jos ei sittenkään toimi, niin lentää kaaressa roskiin.

[Tike88]

Voi eikä! Ikävä kuulla huonoja uutisia tuosta akvaariosta. Se olis ulkonäöllisesti niin unelma! Hmm hmm... täytyy nyt siis vielä harkita tuota akvaariota. Tämmöiset tiedot tuosta akvaariosta sain, kyseessä ilmeisesti kuitenkin sama akvaario kun mainitaan tuo sisäänrakennettu mattosuodatin. Aiemmin oon kuullut pelkkää hyvää mattosuodattimista, mutta tämä ilmeisesti kusee. Nyyh. :/
80L akvaario kaarevalla etulasilla, sisäänrakennetulla mattosuodattimella (sis. suodatinmateriaalit + pumpun) ja valaisinkannella (sis. lampun).

[Tia-Teresia]

Täällä pääsis tuohonkin tutustumaan, vaan on ilmajoelta aika matka, osasta sastamalaa tänne sentään hieman lyhyempi kannattaa hankkia ihan tavallisen mallinen akva. johon rakentaa itte maton.

pohjamateriaaliksi laittaisin hiekan, sora on rumaa

[Tike88]

Vammalassa tosiaan ite asustelen. Ilmajoella lähinnä tulee käytyä viikonloppusin.

Tavallisen malliset akvaariot on tavallaan vähän tylsiä. Eikä se mattosuodatinkaan ole mikään vaatimus. Lähinnä olohuonekelpoinen akvaario on etsinnässä ja erikoisen malliset on tietty plussaa (+ musta väri). Kalusteakvaario siis varmaankin täytyy olla mutta monissa niissä on avohyllyjä liitettynä ja ne taas ei nappaa yhtään. Inhoan kaikkea roinaa mikä on näkyvillä.

Sora on kieltämättä ehkä vähän rumaa ja mietin sitäkin että hiekasta taitaa kasvit enempi tykätä, pohjakaloja kun ei niin kamalasti tarvitse miettiä. Ilmeisesti jotain basalttihiekkaa löytyy eläinkaupoista kalliiseen hintaan ja siihen taitaa mustat hiekkavaihtoehdot jäädä.

Ilmeisesti mustatetrat vaatis vähintään 150 l akvaarion ja en tiiä sit onko se tähän elämäntilanteeseen vähän turhan iso. Jotain 100 l molemmin puolin mä oon ajatellut. Onko kellään mitään hyviä kokemuksia n. 100l altaista jotka on silmäämiellyttäviä sekä omaavat tarpeeksi vahvat valot valokannessa? Valokansi kun taitaa olla tässä kissaperheessa pakollinen ja kaikenlisäksi siistimpi ratkaisu mielestäni kuin esim loisteputkivalaisin + kansilasit. Onpas tää nyt yhtäkkiä vaikeaa.

Onkohan se vika muuten kaikissa tuon mallisissa akvaarioissa? Miten ajattelit yrittää sitä korjata?

---------------------

Keskustelin akvaarion myyjän kanssa, joka on myös tuttuni ja hänellä sekä tutuillaan on kyseisiä akvaarioita, eikä ongelmia ole ilmennyt. Tokihan akvaariossa on myös takuu mikäli temppuilee niin ei muuta kuin takaisin vain. Eli näillä puheilla taidan kuitenkin uskaltaa kokeilla tuota kyseistä akvaariota.

---------------------

Mulla on puheripuli anteeksi.

80 l akvaarioon:

Jokin kääpiöahven? (Perhoset?)
Jokin parvi kaloja?
Tulisukarapuja.

Mitkä mahtais olla parvikalojen vaihtoehdot tuossa yhtälössä ja kuinka monta niitä uskaltaisi hankkia?

[7330]

Kommentoidaanpa vähän kalastoakin.

80 l akvaarioon:

Jokin kääpiöahven? (Perhoset?)
Jokin parvi kaloja?
Tulisukarapuja.

Mitkä mahtais olla parvikalojen vaihtoehdot tuossa yhtälössä ja kuinka monta niitä uskaltaisi hankkia?

Vesiarvojen ja tilan puolesta toimiva kokoonpano, mutta kirjoahvenet ovat harmillisen petomaisia. Suupalan kokoiset, kirkkaanväriset sukaravut menevät parempiin suihin jokseenkin varmasti. Vaihtoehtona olisi joko kirjoahventen vaihto vaikka johonkin niin pieneen labyrinttikalaan, ettei aikuinen sukarapu mahdu suuhun (esim. korurihmakala tai loistoparatiisikala), tai isompi rapulaji. Leväsukarapu ei ole värikäs, mutta se on sen verran isompi, että tulee toimeen pienten kirjoahventenkin kanssa. Ainakin oma porukkani oli turvassa keltakääpiöahventen seurassa.

Parvikalavaihtoehtojahan on tässä reilusti. Jos mustatetra miellyttää ulkonäöllisesti, muttei mahdu, niin miten olisi musta-aavetetra? Sekin on melko iso, mutta ei samalla tapaa parvisidonnainen kuin monet muut tetrat. Esimerkiksi kuusi kalaa viihtyisi jo mukavasti, ja niille riittäisi tilaakin. Toisaalta voi harkita jotakin aivan miniatyyrikokoista lajia, jota menisi jo kunnon parvi: hehkutetraa, sinineontetraa, smaragdirasboraa, rusokiilakylkeä tai vaikka pilkkusinisilmää menisi helposti viidentoista kalan parvi, ehkä vähän enemmänkin, kun aikuisen pituus on kolmen sentin tietämillä. Vielä säälittävämpi rääpäle on kirkkaanpunainen hehkurasbora, jota sopisi tuohon ainakin tuplasti enemmän. Itse pidin aikoinaan 15 kalan parvea 40-litraisessa, ja sekin tuntui tilavalta. Hehkurasboran kanssa täytyy tosin jo vähän miettiä seurana olevien kirjoahventen suun kokoa, koska rasbora ei ole juuri hyttysentoukkaa suurempi.

[icewind]

Moi!

Itse suosittelisin Juwel Lido 120 (mitat 61x41x58) on hyvän kokonen mutta kompakti, ja kivan näkönen Sisäsuodatin toimii ihan hyvin, vaikka juwelin kiinteä onkin. Takalasiin vielä Juwelin Rock tai Root 600 niin näyttää todella hyvältä

Niin, ja tätä saa tosiaan 4 eri värimuodossa(pähkinä, tummanruskea, musta valkoinen)

-icewind

[Tike88]

Kiitos vastauksista!

Tosiaan akvaario luultavasti on kuitenkin tuo yllämainittu 80 l akvaario vaikka jollakulla on siitä huonoja kokemuksia. Pitää se kunnolla testailla ennen ku lykkää mitään kaloja sisälle. Pieni ja nätti niin siksi se vetoaa. Vie vähän tilaakin kun on tommonen neliömäinen. Ei tuo Juwelkaan pahalta näytä. Sitä vois pitää varavaihtona mikäli jokin tuon akvaarion kanssa kusee.

Kalastoehdotuksista: Olin ihan varma että musta-aavetetra ei tuohon akvaarioon mene mutta jos se menee niin se olis erittäin hyvä vaihtoehto kieltämättä mustatetralle. Näyttävyyttä tuo kokonsakin puolesta. Ehkä näiden lisäksi akvaario ei edes kaipaa ns. pari-/haaremikalaa ja tällöin saisin varmasti haluamani sukarapuja! Korurihmakala tai loistoparatiisikala ainakin kuvissa olivat vähän ehkä tylsän näköisiä, pitää melkein käydä akvaarioliikkeissä pälyilemässä miltä ne livenä näyttää jos niitä edes löytyy. Parvikaloista tuo pilkkusinisilmä oli täysin uusi tuttavuus ja erittäin erikoisen näköinen. Näitä ei oo tullu kyllä missään koskaan vastaan, että mahtaakohan näitä sitten löytyä mistään helposti? Saatavuus varmaan ratkaisee musta-aavetetran ja pilkkusinisilmän välillä.

Mites tuota uskaltaako samaan akvaarioon ottaa useampaa eri lajia sukarapuja vai tykkäävätkö jotenkin huonoa toisistaan? Mikäli onnistuu niin mitkä mahtais olla järkevät määrät per laji 80 l akvaarioon? Onko jotain sukrapulajeja joita ei tulis yhdistää samaan akvaarioon? Risteytyminen?

Täytynee sitten valita nuo katseenvangitsijafisuset rapujen mukaan, kun vanhempieni akvaariossa muutama leväsuka pyörii ja täytyy kyllä sanoa, että eipä niitä sieltä juuri erota. Voihan se toki olla että parvi+sukaravut riittää aika näyttää.

[15 neontetraa]

Minä ehdottaisin musta-aavetetroja ja hehkutetroja. Olisivat todella kauniita yhdessä ja hehkut niin pieniä, että niitä mahtuisi ihan hyvän kokoinen parvi tuonne. Lisäksi esim. nuolimonneja!

Nuo kalat sopisivat myös ajatellen tuon akvaarion mallia, se kun on kuitenkin aika lyhyt, niin nuille kaloille se olisi aika hyvä. Itselläni on sisämitoilta n. 73 cm pitkä akvaario ja esim. neontetroja en laittaisi sitä lyhyempään akvaarioon, kun tykkäävät kiihdytellä kunnon parvessa.

Hehkut jäisivät n. 2,5 senttisiksi ja musta-aaveet ovat aika rauhallisia liikkeiltään. Ihania kaloja!

[Tia-Teresia]

Toivottavasti sulla on parempi tuuri tuon akvan kanssa alkuun toimi täälläkin suht hyvin, mutta nyt kun purkilla jo hieman ikää, niin nämä ongelmat hyökänneet vasta. Nyt kovasti mietintä myssy sauhuaa parantelun suhteen.

Monet sukaravut risteytyy helposti keskenään, niistä kannattaa lukaista Sukarapurupatus ja Sukarapurupatus 2. Näistä myös monen monta hyödyllistä vinkkiä ja tietoa rapusten hyvinvointiin

Mites olis sukarapujen seuraksi kardinaalikala? pieni ja pitää viileästä kuten sukaset?

[kerttu]

Mulle tulee sukarapujen seuraksi mieleen kardinaalikala, joka on nätti, ei ihan täysin sintti mutta jotenkin ihanan vaatimaton eikä mikään herkkis. Vähän viileämpään veteen sopii, kuten tulisukaravutkin siis. Jos pääkala löytyisi pienten rihmakalojen puolelta, niin hunajarihmakalahaaremi voisi olla kiva.

[Tike88]

Nuo musta-aavetetrat ovat kyllä todella korkealla mun listalla tällä hetkellä, eli niitä vois pitää _lähes_ varmana valintana. Samoin luultavasti jonkin sortin nätti sukarapu, joka erottuu vihreästä kasvillisuudesta. Ehkäpä se tulisuka ellei muuta jännää löydy, toki myöskin hintakin vaikuttaa asiaan, että ihan harvinaisempia ei taida olla varaa hankkia.

Tuolla yllä ehdotettiin noita nuolimonneja, näyttivät ihan veikeiltä tapauksilta mutta mites sukaravut ja nuolimonnit keskenään? Tuleeko pohja umpattua turhankin täyteen tai menevätkö laisinkaan samoissa vesissä? Mikäli pitäisi valita että nuolimonnit vai sukaravut niin valitsen sukaravut. Näyttävät niin söpöiltä kaikilla sammaleilla ja muilla, joita varmastikin tulee! Hehkutetroistakin oli puhetta musta-aavetetrojen lisänä, mutta epäilyttää itseä kannattaako noin pieneen altaaseen kahta parvea umpata?

Eli sukaravut sitten risteytyvät keskenään, täytyy siis valita jokin yksi laji ja pitäytyä siinä, vaikka olishan se hieno jos akvaariossa temmeltäis paljon eri värejä sukiksia! Taitaa olla aika mahdoton tehtävä hankkia pelkkiä naaraita? Toisaalta taitaapa mahdolliset poikaset mennä parempiin suihin joka tapauksessa. Sukarapuketjuja kahlatessa taitaakin mennä tovi jos toinenkin ja himottavat lajit senkun lisääntyy. Osui silmään mustavalkoiset ravut... IHANIA! Voi että... pitäisköhän tehä vallan mustavalkoinen allas? Musta-aavetetroja + mustavalkoisia sukarapuja. <3

Kardinaalikala näytti hieman turhankin vaatimattomalta omaan silmään. Oon dramaattisen näköisten kalojen ystävä. Saa olla super rumakin, sillä rumuus voi olla mielenkiintoistakin.

Sitä oikeaa pääkalaa ei ole osunut vielä silmään. Ei ainakaan perhosten jälkeen, mutta perhosia pitää ottaa joskus myöhemmin vähän isompaan altaaseen. Mutta eipä tuollainen pääkala taida olla mitenkään välttämättömyys?

[7330]

Eli sukaravut sitten risteytyvät keskenään, täytyy siis valita jokin yksi laji ja pitäytyä siinä, vaikka olishan se hieno jos akvaariossa temmeltäis paljon eri värejä sukiksia!

Eivät kaikki risteydy, ainoastaan saman lajin eri värimuunnokset ja lähisukuiset lajit. Jostain sukarapurupatusketjusta löytyy linkki taulukkoon, joka näyttää yleisimpien lajien risteytymisen. Esimerkiksi mustavalkoiset tulisukaravut ja kirkkaanpunaiset kirsikka- tai sakurasukaravut eivät risteydy, joten niitä sopisi molempia.

Pilkkusinisilmä on upea laji, mutta sen saatavuus on tosiaan aika heikko. Musta-aavetetraa sopii minusta 80-litraiseen jo pieni porukka, kunhan allas ei ole sullottu aivan täyteen kasveja. Olen pitänyt pikkuparvea 74-litraisessa, eikä niillä mielestäni ahdasta ollut, kunhan kasveista vapaata uimatilaa oli koko purkin pituudelta.

[Tike88]

Pilkkusinisilmä on upea laji, mutta sen saatavuus on tosiaan aika heikko. Musta-aavetetraa sopii minusta 80-litraiseen jo pieni porukka, kunhan allas ei ole sullottu aivan täyteen kasveja. Olen pitänyt pikkuparvea 74-litraisessa, eikä niillä mielestäni ahdasta ollut, kunhan kasveista vapaata uimatilaa oli koko purkin pituudelta.

Hyvä kuulla tuo kyllä, musta-aaveita tuonne siis tulee. Mitään isoa kasvipuskaa en ole ajatellut ollenkaa. Kaikkea pientä sievää lähinnä. Anubiaita, sammalia tai muuta hiekkaa peittämään. Vähän niin kuin nurmikko. Ehkä jokin kasvi taka-alalle mikä kasvaa korkeammaksi tai vaihtoehtoisesti joutunee peittämään mattosuodatinta jollakin (sammalella)? Mitkä olis hyviä vaihtoehtoja mattosuodattimen peittämiseen? Ilmeisesti ainakin jaavansammalta on käytetty, mutta onko muita vaihtoehtoja? Jaavansammal ainakin rehottaa ehkä turhankin äkkiä. Toisaalta ilmeisesti olis hyvä, että akvaariossa olisi ainakin yksi nopeampikasvuinen kasvi ilmeisesti nitraattia sitomaan? Onko se välttämätöntä?

[urppis]

No mä en ole huomannut nitraatin kehittymisessä mitään isompia eroja kasvien suhteen... Vallisneriasta puhutaan, että käyttää tehokkaasti nitraatteja vedestä. juu ja nopeasti kasvavat köynnöstävät myös. Mutta avain asemassa on kohtuullinen ruokinta, kevyt kalasto ja säännölliset vedenvaihdot. Jos sulla on joku tietynlainen kasvi visio, niin älä nyt sitä nitraatin takia muuta. Nitraatin saat pidettyä alhaalla juuri noilla em. toimenpiteillä.
Tosin vallisneria on kyllä minun mielestä oivallinen kasvi peittämään laitteita. Tällä hetkellä naamioin juwelin sisäsuodatinta vallu puskan taakse. Veden suosikki on toinen samoin viuhkalehti.
Se mitä muuta runsas kasvisto sitten tuo tullessaan on toinen juttu. Rehevässä akvaariossa leville ei jää tilaa, kasvit yhteyttäessään tuottavat happea... jne...

[7330]

Toisaalta ilmeisesti olis hyvä, että akvaariossa olisi ainakin yksi nopeampikasvuinen kasvi ilmeisesti nitraattia sitomaan? Onko se välttämätöntä?

Ei välttämätöntä, jos vedenvaihdot ovat reilut ja säännölliset. Se nopeakasvuinen kasvi vähentää vedenvaihtojen tarvetta ja/tai vedenvaihdon satunnaisista viivästymisistä tulevia ongelmia, mutta ilmankin pärjää kyllä hyvin.

Nurmikkoakvaario kuulostaa visiona kauniilta. Itsekin pidin aikoinani tasaiseksi leikattua sammalnurmea mattosuodattimen ja oksien peittona pikkualtaassa, ja hienohan se tosiaan on. Kannattaa kuitenkin pitää kaloja silmällä ja katsoa, ovatko ne säikyn oloisia suojattomassa altaassa: varmasti kaloille voi järjestää jonkin tiheikön tai risukon suojaksi sisustusta täysin sotkematta, jos ne sitä tuntuvat kaipaavan. Sukaravuille sammalmatto tarjonnee suojaa riittämiin.

Toinen juttu nurmikon kanssa on, että se vaatii säännöllistä kitkemistä pysyäkseen kauniina, koska, kuten totesitkin, jaavansammal osaa sille päälle sattuessaan kasvaa kuin kelpo rikkaruoho. Jos kitkemiseen jossain vaiheessa väsähtää, allas on nopeasti ikävän näköinen. Liian pitkäksi venähtänyt sammal pimentää omat tyvensä ja alkaa lahota sisältäpäin. Näin sille omalle nurmikolleni lopulta kävi.

[Tike88]

http://www.aquahobby.com/tanks/img/612_ ... ira_5b.jpg
Linkin mukainen akvaario olis ihan unelma. Ainakin kääpiökyyneltä huvittais kokeilla, samoin kun jotain heinämäisiä kasveja. Luultavasti taka-alalle tulee ehkä jotain hieman pidempää kasvia hämäämään tuota mattosuodatinta sammalten lisäksi. Ehkäpä tätä kiharaa vallisneriaa taikka joku kohtuu pieneksi jäävä miekkakasvi. Hiekkaa haluan myös hieman jättää näkyviin jos sinne jonkun kauniin hiekan löydän.

Mattosuodatin on siis akvaariossa jo valmiina kun tulee ja peittää koko takaseinän. Pelkäänpä myös että mattosuodatin taitaa olla sininen. Nuo heinäpuskat linkin altaassa ilmeisesti ovat blyxa japonicaa, onko tällä suomenkielistä nimeä? Kääpiökieli näyttää myös mielenkiintoiselta, mitä myöskin linkin akvaariossa tietojen mukaan on. Linkki vielä tuolle sivulle mistä akvaarion tietoja löytyy http://www.aquahobby.com/tanks/e_tank0612e.php

Oman akvaarion valomäärästä ei vaan ole vielä tietoakaan, eikä sitä hirmuisesti pysty lisäämään, muuta kuin ehkä heijastimilla. Samoin hiilarinlevitys on myöskin vähän kyseenalaista mahtaako semmosta saada pönttöön viritettyä laisinkaan. Akvaariossa kun on tuo umpinainen kansi. Toki en sitä ole itsekään vielä livenä nähnyt. Haaveilua haaveilua.

[Tike88]

Hihii vihdoin sain tiedon ja akvaarion saan käsiini tammikuun puolessa välissä!! Eli ei kovin kauan enää. Suomeen akvaario saapuu jo huomenna. Hiekan hankintaan saakin seuraavaksi siirtyä (musta tai harmaa vois olla ihana)! Kiviä sais myöskin kattella pikkuhiljaa akvaariota varten. Tässä linkin kuvassa ois mun mieleen olevia kiviä http://showcase.aquatic-gardeners.org/2 ... um/867.jpg. Mistähän tuollaisia kannattais lähteä metsästelemään? Ihan liikkeistä vai kenties luonnosta? Mites liuskekivet, uskaltaako niitä ottaa vaan luonnosta, vai onko niissä jotain, mikä muuttaa vesiarvoja? Myös tässä kuvassa on vallan ihania kiviä, mutta tuollaisten löytäminen onkin jo haaste itsessään http://showcase.aquatic-gardeners.org/2 ... um/486.jpg!

Nyt onkin tullut selailtua kaikennäköisiä kasviksia akvaariota varten. Toistaseksi oon kerännyt lähinnä listaa kivannäköisistä ja kokoisista kasveista, kaikkia ei oo aikomuskaan tunkea samaan akvaarioon vaan vähän noista valikoiden ja tietoa keräten sitten lähen katteleen mitä löytyy kaupoista/aw:stä. Nyt saa heitellä kokemuksia alla olevista kasveista ja mitä te suosittelisitte? Mitkä vaativat superpaljon valoa menestyäkseen? Mitkä pärjäävät vähän vähemmällä. Aika paljon on kyllä tullutkin googleteltua, että jotain käsitystä jo löytyykin, mutta tosiaan kokemukset on aina kivoja kuulla. Sammalia on vielä aika vähän listassa ja tarkoituksella yritän tuota jaavansammalta välttää. Huuto.netissä tullut huudeltua Markku Varjon 100 akvaariokasvia, saas nähdä tärppääkö.

Kääpiökyynel - Hemianthus callitrichoides
Blyxa japonica - Suomenkielinen nimi?
Poimupatsuli- "Downoi" - Pogostemon helferi
Kääpiökieli - Glossostigma elatinoides
Vauvankyynel - Hemianthus micranthemoides
Isoetes sinensis Palmer -> Löytyi jostain akvaario kuvasta, mutta ei hajuakaan saako tämmöstä mistään mutta ehkä tuolla japonicalla korvais tämän.
Cyperus helferi
Jaavansaniainen - Java Fern - Microsorum pteropus 'Red'
Ruosteärviä - Myriophyllum mattogrossense
Hatturuoho - Hydrocotyle verticillata
Staurogyne repens

Sammalia:
Vellamonsammal - Fissedens fontanus
Hentojatulinsammal - "Pellia" - Monosolenium tenerum
Joulusammal - Christmas moss - Vesicularia montagne

PS. Jos joku ihana mode viitsii ja pystyy niin ketjun otsikkoa vois hieman muuttaa vastaamaan tarkoitustani eli esim. vaikkapa: 80l kokonaisuuden suunnittelua ja projektin seurailua.


^Toki ja tehty. - Lisa -

[Sisso]

Onnea akvan johdosta, vielä hetken kun maltat, niin pääset hommiin!

Tuosta^ kasvilistasta kommentoisin hiukan. Osa niistä on harmi kyllä vaativampia ja tarvitsevat kunnolla menestyäkseen reippaasti valoa ja sen myötä hiilidiokdilisän. Joku voi pysyä elossa, mutta kasvu on huonoa jos eväät on niukilla. Nämä:

Kääpiökyynel - Hemianthus callitrichoides
Poimupatsuli- "Downoi" - Pogostemon helferi Tästä on vähän ristiriitaisia kokemuksia harrastajilla, voi olla vaivan arvoinen yrittää vaikka omien kokemusteni mukaan ei kukoista jos valoa ja hiilaria ei ole riittävästi. Eikä tykkää jos vesi kovin hapanta/pehmeää.
Kääpiökieli - Glossostigma elatinoides
Vauvankyynel - Hemianthus micranthemoides
Cyperus helferi- Saattaa oikeutella ilman kunnon eväitä, kokemukset ristiriitaisia, ainakin Co2-lisä tarpeen, valon perään ei niinkään
Hatturuoho - Hydrocotyle verticillata
Staurogyne repens-tämä on itselleni vieras, mutta Varjon kirjan mukaan tarvitsee runsaasti valoa
Blyxa... siitäkin ristiriitaisia kokemuksia harrastajilla mutta huonoissa oloissa taipumusta kasvattaa itsensä tupusleväkasvusto, ei kuitenkaan mahoton valon perään.

Mulla ei ole omakohtaista kokemusta kaikista tai sitten kokemukset on ajalta jolloin meillä ei vielä ollut hiilaria, joten toivottavasti joku muukin kommentoisi, saatan olla joidenkin lajien suhteen osin väärässäkin. Olisi kuitenkin kiva kuulla (vastaisten) kommettien yhteydessä paljonko valoa ja hiilaria on tarjolla, koska usein menestyksen takana, etenkin huonommissa olosuhteissa, on hyvä balanssi eikä se aukea toteamalla vain "valoa vähän". Tiedän omin silmin nähneenä, että ihmeitä tapahtuu, mutta sillekin on jokin selitys, ei kasvit pyhällä hengellä kasva.

Käytän paljon (mm) tätä sivustoa, kun etsin tietoa jostain kasvista http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... .php?id=51. Se on osoittautunut hyvin paikkansa pitäväksi. Tuon Plant Finderin alotiussivulla on hakutoiminto, jolla voi hakea mieleisiään kasveja eri kriteereillä. Myös tämä http://www.aquascapingworld.com/plantpe ... item_id=65 on hyvä, mutta sieltä puuttuu valitettavan paljon kasveja.

Jos kuitenkin hiilariin päädyt esim kiljun muodossa, siitä on apua jo silloin kun valoa ei ole niin paljon. Monia vaativampia voi kasvatella jo kohtuullisessa valossa kun hiilari menee. Tottakait valoa täytyy jokin minimi (ko lajille) olla, mutta hiilarilla on suurempi merkitys kuin valtavalla määrällä valoa. Miten ton nyt järkevästi selittäisi.... Vilkaiseppa tämä linkki, sen akvoissa valoa on vähän-kohtuullisesti, hiilaria vähän tai ei lainkaan http://www.plantedtank.net/forums/low-t ... l-low.html. Kannattaa tutustua muutenkin ko alueeseen (Low tech Forumiin siis), siellä ollaan perusasioiden äärellä!

Sammalista Fissidens on oma suosikkikasvini ylitse muiden. Se kasvaa alkuunsa äääärettömän hitaasti jopa hyvässä valossa ja hiilarilla, mutta muutaman viikon suhdanteita mietittyään se alkaa kasvaa, ei rikkaruohomaisesti, musta juuri sopivasti. Oma kokemus on se, että se pysyy elossa vähällä valolla ja ilman hiilaria, mutta ei kasva oikeastaan yhtään ja saa jokaisen ohi kulkevan levän kimppuunsa, jos sellainen mahdollisuus on.

PC260128.JPG (175.47 KiB) Katsottu 4408 kertaa

Mä rrrrrakastan tota kasvia!

[Tike88]

Törmäsin keskusteluja lukiessani tämmöseen hiekkaan: http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 8479007704
Ei tosin juuri nyt saatavilla, mutta jospa pian! Tekstissä oli mainittu rauta ja saikos sitä akvaariossa olla? Tykkääkö rapuset jostain ainesosasta huonoa? Väri ois kovin hieno ja jos sisältää kerta lannoitteetkin niin ehkäpä siinäkin jotenkin säästää. Hinta on toki aika suolainen mun makuun varsinkin kun postarit tuohon lyö vielä päälle, mutta ehkä tuo 9,1kg riittäis koko akvaarioon. Tuohan nyt ei täysin hienoa hiekkaa ole, mutta onkos tuolla jotain merkitystä? Nuolimonnit tuola takaraivossa vielä pyörii jospa niitä ehkä ottais ja jostain pikasesti luin, että menis vähän karkeammallakin pohjalla? Mielipiteitä tähän? Tekstin mukaan hiekan rakeet ovat pyöreitä eikä teräväsärmäisiä, tällä taitaa ainakin olla vaikutusta asiaan. Harmi tosiaan kun ei akvaarion tarkkoja mittoja vielä ole niin ei pysty laskeskelemaan minkä verran sitä pohjamateriaalia loppujen lopuksi tarvittis.

Sitten kommenttia ylempään vastaukseen:
Harmi tosiaan että lähes kaikki lemppariminikasvit kuuluvat tuohon vaativimpien kasvien listaan. Täytyypä tutkailla akvaariota sitten sillä silmällä jos sinne jostain sais ujutettua jonkin sortin hiilarisysteemin. Myöskin täytyy kattoa jos sais heijastimet jostain kätevästi tilattua, vai mahtaako tuo itse väkerretty foliosysteemi ajaa saman asian vai saako aidoilla heijastimilla paremman lopputuloksen? Jostain luin että saattavat lisätä valotehoa jopa puolella, liioiteltuako? Toki kyllähän sitä varmaan paria lempparia tulee kokeiltua siltikin vaikka vaatimukset ei ihan täysin täyttyisikään. Ja tuo hitaasti kasvavuus tuossa fissidens sammaleessa on vain plussaa!! Ei tartte koko ajan olla trimmailemassa, toisin kuin jaavansammalta mistä syystä en sitä aio hankkiakaan.

Kalasto alkaa mun päässä kuulostaa tältä:
Musta-aavetetroja
Nuolimonneja
Sukarapuja (mehiläiset olis kivoja)

Pikavilkaisulta näyttäs kaikki samoihin vesiarvoihin menevän. Tosin en tiiä sitten kuinka luotettavista lähteistä näitä tarkastelin.
Mimmoset määrät kutaki lajia ois hyvät? Ettei ois ahdasta kuitenkaan? En oikein osaa suhteuttaa noita määriä näin pieneen altaaseen aina oikeastaan ollut vähän isompia. Pääkalaa en todennäköisesti hanki ollenkaan ja oon vähä ajatellu et on nuo kaikki kolme sen verran mieleisiä lajeja, ettei se semmosia kaipaakaan!


Psst! Mikä tämä on? Tuli vain kuvana vastaan kun ottoja kattelin:

[7330]

Kalasto alkaa mun päässä kuulostaa tältä:
Musta-aavetetroja
Nuolimonneja
Sukarapuja (mehiläiset olis kivoja)

Kalasto kuulostaa minustakin tällaisenaan oikein hyvältä, ja kohtuullisen kookkaiden kalojen pikkuparvena musta-aavetetra hoitaa myös pääkalan virkaa sujuvasti. Hyvä aloitus voisi olla 5-8 musta-aavetetraa (mieluusti enemmistö naaraita), 6-8 nuolimonnia ja sellainen kourallinen sukarapuja, kyllä ne siitä lähtevät lisääntymään. Sukarapuja sopii näinkin isoon altaaseen helposti pitkälle toistasataa, ennen kuin niiden ahtaudesta tarvitsee olla huolissaan. Minulla oli joskus noin 150 rapua 40-litraisessa niille pyhitetyssä altaassa, ja vasta silloin alkoi hiljalleen tuntua ajankohtaiselta myydä niitä vähemmäksi.

Jos allas alkaa pidemmän päälle tuntua liian hiljaiselta tällä porukalla, voithan harkita vielä jotakin lisälajia. Sitten sen näkee, kuinka kalasto omaan silmään sopii.

Psst! Mikä tämä on? Tuli vain kuvana vastaan kun ottoja kattelin:

Seepranuolimonni, Otocinclus sp. "Zebra". Kalliimpi ja herkempi hoidokki kuin tavallisemmat nuolimonnit, mutta vaatimuksiltaan aika samanlainen.

[Tike88]

Piti tietysti heti mennä lueskelemaan noista seeproista lisää. Osaakohan kukaan heittää minkäänlaista hintatasoa näille tai tietoa liikkeistä missä näitä on ollut? Tampere tossa ois ainaki vieressä, jospa sieltä... Vaikeampi varmasti löytää kuin tavan nuolimonnit, mutta jos jättäis sen verran tilaa että sais seeprojakin sekaan uimaan. Kaunis otus meinaan. Täältä vähän lueskelin että ei niin tarkasti vissiin tarttis oman lajistaan seuraa http://millia.aqua-web.org/tekstit/kala ... imonni.htm. Linkin perusteella myöskin päättelin, että niitä jostain päin Suomea saa. Eli ehkäpä niitä vois mennä 6kpl tavisottoa ja joku 2-3 seepraa sekaan. Tällöinhän seeprat kuuluis niihin pääkaloihin, tavallaan. Menee lukemaan lisää ->

[Puljaaja]

Vantaalla Kurjessa on noita. Hintaa en muista, mutta tyyriitä ovat.

[Sisso]

Varsin hauskan näköinen veijari kuvassa! Otoista sen verran, että ne ovat melkoisen herkkiä vesiarvojen heilumiselle ja uuden akvan yhteydessä niitä tuntuu tippuvan lähes aina. Itse en hommaisi kalliita ottoja alkuunsa, tai muitakaan ottoja muutamaan viikkoon ellei varustaudu niiden tippumiseen. Kalliit vasta sitten kun perusotot on pysyneet hengissä ainakin muutaman viikon. Vesirvojen heittelyherkkyyden lisäksi se on se kala, joka heitää ekana lusikan kehään jos akvan happitilanne alkaa menemään huonoksi.

Mitä tulee heijastimiin, folio on oikeastaan yksi tyhjän kanssa. Tälle löytyi jokin selityskin sen rakenteesta, vaan nytpä en muista mikä. Yksi harrastaja jenkeissä joka testaa kaiken mahdollisen kunnon laitteilla, teki foliolle testit. En silti väitä, etteikö siitä olisi jotain apua, tuskin haittaakaan. Jos en väärin muista, heijastava maalikin olisi parempi vaihtoehto. Heijastin, siis ostosellainen, voi olla hyvä tai huono. Huonolla et tee mitään, hyvä auttaa jo paljonkin, joskin sen kanssa valomärän nostaminen vaativille ei välttämättä onnistu jos valoa vaan on vähän. Jos ne toimisi niin hyvin, iso osa jättäisi ostamatta tehokaampia (ja samalla kalliimpia) valaisimia, vaan modaisi T8ja heijastimilla. Toimii tiettyyn pisteeseen asti. Hyvä heijastin on M-kirjaimen tai kaksoispisaran muotoinen. Oikeasti hyvät heijastimet ei ole ihan halpoja ja saattaa, hankintapaikasta riippuen, tulla jopa halvemmaksi ostaa toinen valaisin, etenkin jos sellaisen sattuu saamaan käytettynä.

Homma kuitenkin menee niin, että kun lähdet nostamaan valomäärää, samalla nousee hiilarin tarve. Ne korreloivat aina toisiaan eikä sitä voi kiertää mitenkään. Toinen juttu on sitten se, missä kohtaa sulla on valoa niin paljon, että hiilarista alkaa olemaan merkittävissä määrin pula. Sen pisteen jälkeen kaikki toimenpiteet hiilarilisää lukuunottamatta on turhia. Eli pelkästään valon lisäämisellä et välttämättä saavuta tavoitetta, vaan voi olla että ruokit vain leviä. Tietysti valon suhteen pitää minimien täyttyä eikä siinä vaiheessa hiilidoksidi ole vielä ongelma. Minimin yläpuolella on alue, jossa vielä pärjää ilman hiilarilisää, kunnes noustaan valoalueelle josta siitä tulee armotta pula. Tuollaisissa olosuhteissa kasvattaa oikein sujuvasti peruskasveja, niitä Varjon kasvikirjan 1-2 tason kasveja, joita on paljon. Lontoon kielen hallitseville tässä mainio linkki, sen keskiosissa selitetään valo-ravinne-hiilari-korrelaatio hyvin selkeästi http://lowlightlowtechplanted.blogspot.com/

[Tike88]

Heipparallaa taas. Hiilarisysteemejä tälläkertaa vilkuillut ja törmäsin tämmöseen http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/s ... 9056777770. Tuo ois ainakin näppärän kokoinen ja siinä mielessä hyvä, että vois ehkäpä saada maton taakse piiloon suodattimen kera jos siellä on 10 cm tilaa, ellei niin sitten maton ulkopuolelle. Eli ainakin ois ratkaisuna se ongelma, ettei kannen läpi tarvitse viritellä mitään johtoja ja akvaarion taakse myöskään tarvitse piilotella kiljupönttöjä! Hiilaritabletit ois ollu toinen vaihtoehto, mutta kattelin että ovat paljon työläämpiä ja tulevat kalliiksi kun niitä pitää jatkuvasti lisäillä. Tuosta riittää kuitenkin jo 60 päiväksi ja 2 kpl täyttöpakkauskaan maksa kuin 7,95e eli ei paha!

Akvaario ilmeisesti saapuu myyjälle n. puolen tunnin sisään ja sen jälkeen saan tietooni mm. wattimäärät lampusta ja akvaarion sisämittoja. Sitten ollaan taas astetta viisaampia. Mikäli nyt käy niin että wattimäärät on ihan minimaaliset ko. akvaarioon, niin onko koko hiilarijärjestelmä ihan turha, vai kannattaako tuo silti hankkia? Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin passiivilevitin?

Valon lisääminen on myöskin ongelma. Akvaariossa tulee tosiaan tuo umpikansi missä on valaisin. Umpikansi ihan siksi, että meillä on tommonen riiviökissa, joka on aivan varmasti päällään akvaariossa, mikäli se on avonainen. Eli avoakvaario ikävä kyllä on mahdoton homma, ainakin niin kauan kun tuo katti on vielä pieni. Eli toisin sanoen umpikannessa olevalla valaisimella on vain tultava toimeen! Ei ole siis kiinni siitä ettenkö voisi hankkia toista valaisinta, sitä ei vaan saa akvaarioon. Ellei sitten oo kehitetty jotain ratkaisuja millä tuommoseen valmiiseen umpikanteen saa lisää tehoja? Heijastimet varmaan menee hankintalistalle joka tapauksessa jos sopivat hyvälaatuiset löytyy. Onkos nää nyt sitten nimenomaan niitä väärän mallisia heijastimia? http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... eijastimet. Onko teillä suositella paikkaa mistä sais niitä oikeanmallisia?