Puoli toista viikkoa poissa rapulan luota niin johan on 2 tulisukaa kuollut.. Äkkiä vedenvaihto ja muita seurailemaan. Silloinhan sieltä löytyi ennakko joululahja : mini raitapaitoja Bongasin 5 tulisukavaavelia. Vähän harmitti kun en vedenvaihdossa siitä tiennyt, toivottavasti en montaa laponnut vessanpönttöön.. Kolme munakastahan bongasin tuolla n. kuukausi sitten ja toinen kuolleista oli myös munakas, kylläkään sillä ei enää ollut munia. Sitten vaan odottelemaan kasvua ja uusia munakkaita. Jospa nuo helmisuatkin siihen ryhtyisivät
bluefish1: nuo meidän otukset on ihan vaan jotain maatiaislevärapuja. Tuolla on pari tuommoista sinertävämpää, pari joilla on tosi selvä selkäjuova ja kaikenlaista pilkkua ja pistettä. Varmaan jotain viitisentoista yhteensä, toivottavasti lisääntyisivät meilläkin!
Olen kyllä ihan koukussa noiden pörriäisten valokuvaamiseen, niillä on hassuja ilmeitä!
Taistelu rapualtaiden korkeaa pH:ta vastaan jatkuu. Rapukuolemilta en ole säästynyt, mutta nyt alkaa tilanne rauhoittua.
Jäljellä 7 mustavalkoista raitapaitaa ja 9 punavalkoista raitapaitaa. Molemmissa on myös kantavia naaraita, joten toivoa kannan elpymisestä siis on !
Tulipahan kantapään kautta todettua että nämä A-luokkaiset ovat ihan oikeasti herkempää sorttia kun ne mun tavis-tulikset aikoinaan...
Kohtele toisia niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan
Onko kellään muuten noita Sulawesi-rapuja? Katselin tuota Nanoakvaariot kirjaa ja ovat kyllä värikkäitä ja osa vähän pienempiäkin kuin kirsikat ja tulisukaravut. Onnistuuko näiden lisääntyä akvassa, kun muistaakseni jossain puhuttiin, että nämä eläisivät symbioosissa sienien ja kotiloiden kanssa? Taitavat kyllä kaikki lajit olla haastavampia ja osa ilmeisesti aika vaikeita kotiuttaa.
Mulla OLI kardinaalisukarapuja, mutta ne ei eläneet kauaa. Niillä pitäisi olla todella puhdas vesi, mutta siellä mistä ne ostin, oli aikamoiset kakkakasat altaan pohjalla. Rapuparat oli varmaan saaneet sellaista shokkihoitoa, että niitä ei enää pelastanut mikään.
Tuntuu vaan, ettei auta vaikka ruokaa annan rapumäärään nähden mielestäni niin vähän, kuin mahdollista. Eikä ruokaa näyttäisi jäävän koskaan yli. Aina nämä vaan tulee uudestaan ja uudestaan, vaikka kuinka luulee että nyt niistä päästiin eroon.
Sen mäkin haluisin selvittää, jostain niitä sikiää. On tullut pohjamateriaalikin vaihdettua viimesen vuoden sisällä jo kahteen otteeseen (en siis näiden takia, sisustuksellisista syistä), ja siltikin niitä vaan ilmaantuu.
Mäkin kaipaisin vinkkejä laakamatojen hävittämiseen? Luin, että ruokinta minimiin/paastoon ja kaikki näkyvät madot hävitettävä. Imurointikin varmaan auttais :/
miljoonakala84 kirjoitti:JOstain luvin, että laakamatojen pitäsi hävitä kun akvaarion vedenlämpötilan nostaa muutamaksi päiväksi yli 30 asteen.
SIllä pitäis lähtee vähän kaikensorttiset madot.. Mutta pulma onkin, mihin siirrän kalaset siksi aikaa :/ Hmm.. ehkä kaveri huolisi millikset pariksi päiväksi hoitoon..
Kiitoksia infosta Miljoonakala84:lle ja AnnaS:lle! Täytyy katsoa jos joskus ottaisi projektiksi tehdä altaan C.dennerlii-ravuille. Voisi kypsyttää rauhallisesti, niin luulisi pärjäävän, kun jossain luki, että nämä olisivat helpoimpia Sulawesi-ravuista, mutta saa nähdä . Mistä muuten AnnaS ostit Kardinaaliravut?
miljoonakala84: Joo, toi on kyllä käynyt mielessä ja itse olen kanssa näin kuullut, mutta lämpötilaa vähän vaikea alkaa nostamaan niin korkeaksi, kun pitäisi ravut siirtää siksi aikaa muualle. Hullun hommaa, kun rapuja on aika paljon.
Olisiko jollain muulla jotain vinkkejä laakamatojen häätöön? Jotain rapuystävällistä kemikaalia perhaps?
miljoonakala84 kirjoitti:JOstain luvin, että laakamatojen pitäsi hävitä kun akvaarion vedenlämpötilan nostaa muutamaksi päiväksi yli 30 asteen.
Hmm..lämpötilan nostaminen ehkä helpoin ratkaisu, itsellä taannoin oli pikkupallokaloja ja nuo "mukavat" matoset tuppas häviämään pallosien toimesta.
Ei välttis kovin rapuystävällinen ratkaisu ottaa pallokaloja...
GreenEyes kirjoitti:Prodigirl: Joo, eikä ehkä pallokalat (tai ylipäätään muutkaan kalat) ole ehkä ihan paras mahd. ratkaisu, kun purkki kuitenkin vaan 30L:n nano.
No enpä nyt sun purkkia vastaustani kirjoittaessa ajatellut, vaan yleisesti totesin miten itsellä noi pirut lähti.
Virtanen88: ihania haarniskoita sulla! Olen niihin hiljattain ihastunut! Tuo minun hieno välineeni on Canon PowerShot SX110. Rapukuvat otetaan käytännössä niin, että laitetaan kamerassa makro päälle ja kamera kiinni akvaan ja sitten räpsitään. Oikeasti en ymmärrä valokuvauksesta mitään. Rapujen ruokapaikka on vaan niin näppärästi lasin vieressä että kuvia saa suhteellisen helposti.
Mulla ekaa kertaa leväsukaravulla munat pyrstön alla!!! Ja onhan niitä odotettukin. Nyt sitten ootetaan purnukkaa isältä, hankitaan tarvittavat välineet ja kolmisen viikon jälkeen siirretään emorapu omaan yksiöön, jonne saa sitten munansa dumpata. Jospa tulisi toistekin, koska en kovin suurilla toiveilla odota ensimmäisestä satsista mitään jäävän henkiin. Mutta pakkohan se on yrittää. On muuten hassun näkönen, kun munat tosi tummia ja niitä on varmaan satoja...
Kotona 180l sekala, 40l sukarapula, 3 abessinialaista, 1 walesinspringerspanieli. Huoltosopimus myös isän 630 l altaaseen.
hippikala kirjoitti:Virtanen88: ihania haarniskoita sulla! Olen niihin hiljattain ihastunut! Tuo minun hieno välineeni on Canon PowerShot SX110. Rapukuvat otetaan käytännössä niin, että laitetaan kamerassa makro päälle ja kamera kiinni akvaan ja sitten räpsitään. Oikeasti en ymmärrä valokuvauksesta mitään. Rapujen ruokapaikka on vaan niin näppärästi lasin vieressä että kuvia saa suhteellisen helposti.
Itsekin tulee vaan räpsittyä noita kuvia summa mutikassa automaatti asetuksilla
Haarniskat on kyllä mahtavia, tosin tykkäävät ruiskia vettä kansilasin raosta lattialle