Suolan lisääminen akvaarioon?

[kalmar]

Suolan lisääminen akvaarioon? Aikoinaan -70 luvulla suositettiin lisäämään noin 1½ ruokalusikallista karkeaa merisuolaa sulatettuna 250 L akvaarioon! Mikä nyt on ohje, samoin silloin suositeltiin pohjan imurointia n. 1 krt/ kk riippuen kalojen määrästä ja lajista jolloin vedenvaihto olisi n. 30% kerrallaan? Nyt olen lukenut ihmeissäni, että jopa puolet viikottain, tuollahan kasvaa jo vesilaskukin huomattavasti

[Sisso]

Suolaa ei taideta lisätä enää juuri lainkaan rutiinisti paitsi joskus sairauksiin annetaan suolakylpyjä.

Musta toi vedenvaihtohomma on mennyt joillain vähän överiksi. Ei ehkä ymmärretä miksi ja sitä myöten paljonko. Sen tarkoitushan on pitää nitraatti kohtuullisena. Kohtuullisena pidetään yleensä 20-30mg/l joka on varmaankin useimmille harrastajille vedenvaihtokynnys. Ylensä vedenvaihdolla pyritään laskemaan nitraatti jonnekin kympin hujakoille. Kaloille haitallinen määrä on vasta n 50mg/l, mutta herkimmät kalat voivat reagoida jo ennen sitä. No, nitraatin muodostumiseenhan vaikuttaa monikin asia: kalasto, sen määrä ja laatu, ruokinta sekä paljonko akvassa on kasveja ja mitä lajia ne ovat. En ymmärrä miksi kehoitetaan suoralta kädeltä vaihtaaman vettä isojakin määriä, koska jos hanavesi eroaa kovasti akvavedestä, hanavesi täytyy muuttaa kaloille sopivaksi samointein tai kaloilla on pikkuressi jatkuvasti päällä vesiarvojen heilumisen takia. Tällöin voi pienemmät vedenvaihdot useammin suoritettuna olla parempi vaihtoehto jos ei halua muutella vettä heti vedenvaihdon yhteydessä. Esimerkiksi ainoa tapa saada emäksinen vesi happamaksi samantien on rikkihappo eikä kaikki halua lutata sen kanssa. Tapoja laskea pHta on toki muitakin, mutta ne ovat hitaampia, mikä on taas toisille ihan ok, riippuu taas kalastosta ja hanavedestä. Useinmiten normaalikalastolla normaalikasvistolla vettä vaihdetaan 25-30% viikon tahi kahden välein. Oli miten oli, kannattaa tutustua akvansa nitraatin muodostumiseen ja hakea siitä itselle sopivin vedenvaihtoväli ja -määrä. Jos hanavesi on suotaan sopivaa kaloille, voi vettä vaihtaa huoleti mutta kannataa muistaa että kasvit tarvitsevat nitraattia jonkin verran ja esim konnnaputki kupsahtaa herkästi liian puhtaassa vedessä.

Pohjan imurointiin vaikuttaa pohjamatsku, kasvit ja onko kierteisiä, kertyykö sinne näkyvää jaskaa jne. Jotku lappoavat kerran viikkoon, toiset ei koskaan ja monet siltä väliltä.

[Fisutar10]

Joskus tuntuu, että ylisteriilissä akvassa kalatkaan ei voi rauhassa kutea ja kasvitkaan ei tykkää koko ajan mylläämisestä:). No, kerran viikossa suotavaa putsailla ja jos kalakuormitus on suuri, niin sitä suuremmalla syyllä. Nykyään vedenvaihto on helppoa ja tekniikka apuna - helpompaa ja tulee tehtyä varmaan useimmin. Pieni akva nopeammin kärsii muutoksista kuin vakaampi iso.

Moni taitaa hoitaa paremmin omaa akvaa kuin itseään ja siivota akvaa useammin kuin omaa kämppäänsä . Tuntuu, että kalojakin tarkkaillaan jopa enemmän kuin itsensä, omien lasten ja puolison vointia . Itsekin mittaan akvani vesiarvot useammin kuin oman verenpaineen tai veriarvot .

[kalmar]

En ole ikinä mitannut akvaariosta, ei kun olenpas Ph- mitannut joskus, vuosia, vuosia sitten? Pitänee katsastaa nyt sitten noita akvaarioliikkeiden tarjontaa mittareista, mikä kannattaa ja mistä ostaa? Tuo hiilari homma kiinnostaa ja kait sekin pitää rakentaa, on jotain pientä touhuamista, kun olen työkyvyttömyyseläkkeellä

[Fisutar10]

En ole ikinä mitannut akvaariosta, ei kun olenpas Ph- mitannut joskus, vuosia, vuosia sitten? Pitänee katsastaa nyt sitten noita akvaarioliikkeiden tarjontaa mittareista, mikä kannattaa ja mistä ostaa? Tuo hiilari homma kiinnostaa ja kait sekin pitää rakentaa, on jotain pientä touhuamista, kun olen työkyvyttömyyseläkkeellä

Testeistä ph, kh, nitriitti, nitraatti. Noilla pärjää kohtu hyvin.

Just värkkään "kiljua" hiilarilevittimeen. Toinen automaatti, toinen oma halppisviritelmä, menee 200 litran akvaan loistavasti. Aktiivilevitin, joka tehostaa hommaa ja limupulloon kiljut - hyvä, halpa ja turvallinen .

Erinomainen harrastus työkyvyttömyyseläkkeellä:). Itse kasvattelisin silloin myös omia fisuja ja myisinkin...pientä mielenvirkistystä ja muutama ege -

[Sisso]

Voin vakuuttaa myös akvaarion hoitoa -70 ja -80-luvuilla harrastaneena, että perusvesitestit kannataa hommata ja mieluiten heti kättelyssä. Eli pH, KH (GH, tosin jotkut pärjää ilman tätä), nitraatti ja nitriitti. Tippatestit toki hiukan maksaa, mutta ovat huomattavasti luotettavampia ja tarkempia kuin liukatestit. Ne voivat olla aluksi vähän sekavia juttuja, mutta niiden käytön ja tulkinnan oppii nopeasti. Jos tulee ongelmia akvan tai kalojen kanssa, nykyään kukaan ei jakele neuvoja ennen kuin vesi on testattu ja hyvä niin. Usein syy löytyykin sieltä. Voin myös vakuuttaa, että kalat pysyvät nykyisin terveempinä, kun ne asustavat oikeissa vesiarvoissa ja vesi myös pidetään tasaisesti niille sopivana.

Mitä tulee hiilariin, se ei ole suinkaan aina välttämätön ja sen käyttöön kannataa tutustua huolella. Tuolta Aponogetonista löytyy hyvä peruspläjäys siitä. Muistaakseni juttua on kahdessa "lehdessä". Ja haulla löytyy lisätietoa.

[kerttu]

Suolan lisääminen akvaarioon? Aikoinaan -70 luvulla suositettiin lisäämään noin 1½ ruokalusikallista karkeaa merisuolaa sulatettuna 250 L akvaarioon! Mikä nyt on ohje, samoin silloin suositeltiin pohjan imurointia n. 1 krt/ kk riippuen kalojen määrästä ja lajista jolloin vedenvaihto olisi n. 30% kerrallaan? Nyt olen lukenut ihmeissäni, että jopa puolet viikottain, tuollahan kasvaa jo vesilaskukin huomattavasti

Vesilaskua ei kyllä kohtuullisen kokoisella akvaariolla kovasti kasvata... Sen, minkä vettä akvaarioon laittaa, säästää kyllä tosi yksinkertaisilla toimenpiteillä muissa arkijutuissa.

Se kerran viikkoon on musta aika fiksu sääntö. Tietenkin sitten, kun allas on löytänyt tasapainon ja osaa arvioidakin jo vesiarvojen muuttumista jne, voi vähempikin riittää. Ensisijaisesti kuitenkin vähentäisin veden vaihtamisen määrää kuin vaihtokertoja. Kerran viikossa on kätevä muistisääntö. Mun pienemmästä altaasta riitti ennen kun vaihtoi 15 litraa viikossa, vaikka allas on 70-litrainen. Nyt olen vaihtanut enemmän, koska kalasto on täydentynyt ja nyt siellä on myös poikasia kasvamassa. Kun tuon altaan eka kertaa perustin, siellä asusti pitkään vain kaksi piikkisilmää, eikä nitraatti todella IKINÄ noussut 25 tienoille. Nykyisin en nitraattia tuolta mittaile, kun ei mitään ongelmia ole.

Luullakseni vedenvaihtovälin kasvattaminen vaikuttaa eniten leviin. Vaikka nitraatit ei huippuihin yltäiskään, niin kerran kuussa tehty vedenvaihto on jo melko mullistus. Nitraattien pomppiessa kasvit ei varmaan pysty tasaiseen, hyvään kasvuun vaan nitraatit menee ennemminkin levien iloksi.

Mulla tuo toinen, uudempi allas onkin sitten muuten ihan eri asia - siitä vaihdan vettä useammin kuin kerran viikossa, vaikka kerta viikkoon onkin se suurempi vaihto. Oletan, että pääsen tuonkin altaan kanssa vähäisempään veden lotraamiseen sitten, kun saan kasvit kasvamaan ja kalastoa karsittua.

[kalmar]

Kyllä nyt taitaa pakko alkaa tosissaan opettelemaan uutta, tuntuu kuin olisi vuori uusia asioita edessä? Joskus tosiaan ostin jonkun php testin, mutta maksoi aivan sikana ja vesi oli ihan ok, joten sekin ostos meni siinä mielessä harakoille? Veden vaihtoa on nyt tullut tehtyä viikoittain, koska tuo pjaskalinko pleko tekee niin paljon materiaalia pohjalle. Suodattimen joutuu siivoamaan 3 - 4 vrk välein, ennen kuin saan flikalta käyttämättömän EHEIM professionel 3 sen. Jonka jälkeen ehkä Crystal 3 - 4 saa vähän harventaa siivousta? Meillä oli joskus todella upea akvaario, mutta sitten työ ja terveyssyiden takia minulta jäi vuosiksi koko homma herran haltuun, nyt se taas innostaa.

[kerttu]

Pleko varmaan tykkää virtauksesta, mutta vähemmän virtauksen akvaarioon on halpaa ja helppoa tehdä kiertovesipumpusta ja suodatinmatosta mattosuodatin. Vesitestit on tosiaan tippatesteinä aika kalliitta, tosin pH-testi taitaa olla halvimmasta päästä, nitraatti taas niitä kalliimpia. Toisaalta kun kerralla ostaa testit, niin ne kyllä riittävät sitten pitkälle.

Nykyisin onneksi kalat sitten elävätkin pidempään kuin niillä entisaikojen ohjeilla . Muistelen, kun meidänkin akvaariosta koko ajan joku kala kuoli ja uusia vaan tilalle, silloin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Hassua, että ne ihan samat fiksut asiat tuntuu lukevan tuolla vanhassakin Varjon kirjassa, mutta silloin ne on onnistuneesti skipannut vaikka muutoin kirja tuli koluttua miljoonat kerrat kannesta kanteen .

Kaiketi tuo kerta viikkoon 30-50% vedestä on sellainen ohje, jolla pärjää parhaiten vaikka ois millainen kalasto eikä hajuakaan vesiarvoista. Eli se on vaan se varmin tapa, ja ainahan ihmiset tahtoo jonkun selkeän ohjeen jolla pääsee alkuun.

Tervetuloa vaan harrastuksen pariin uudestaan, kyllä se kukoistus vielä koittaa nykyiseenkin altaaseen .

[Sisso]

Kommenttina nitraattiasiaan. Kasveja ei hirveästi nitraatin heilumiset haittaa, kunhan sitä(kin) on tarjolla riittävästi. Se usko, että runsas nitraatti aiheuttaisi levää, ei pidä paikkaansa jos asiat ovat muutoin ok (le balansissa). Liika valo suhteessa hiilidioksidin määrään aiheuttaa levää. Esim Diana Walstad (esim http://thegab.org/Plants/setting-up-a-w ... -tank.html), joka on pukenut sanoiksi "luonnonmukaisen akvan"-menetelmän suosittelee vaihtoväliksi jopa 6kk ja nitraatti saa hänen mukaansa nousta jopa 50mg/l asti. Tom Barr (http://www.barrreport.com/)on puolestaan tehnyt akvoillaan sellaisen määrän kokeita eri ravinteilla, esim fosforilla ja nitraatilla, ettei kukaan toinen yllä varmastikaan samaan. Hänen akvoistaan löytyy sellaisia määriä eri ravinteita, että me pissattaisiin housuihimme ajatuksestakin sellaisesta määrästä fosfaattia akvoissamme "Itämeri mätänee fosfaatin takia"-tiedoillamme. Vaan kun tietää mitä tekee ja hallitsee perusteet, voi kumota erinäisen määrän uskomuksia. Kyse on tasapainosta, aina. Kasvit pitävät itse asiassa kun olosuhteet pysyvät mahdollisimman stabiileina ja soputuvat hyvinkin kurjiin olosuhteisiin, jos ne ovat sellaiset jatkuvasti. Niillä on keinonsa. Pahinta niiden kannalta on jatkuva muutos. Otetaan esimerkiksi hiilidioksidi (tästä mie tykkään, siksi). Kasvit sopeutuvat kohtuullisen hyvin alhaiseen hiilidioksidiin (siis suhteessa valoon) jos se on sitä aina. Jos vaan kalasto sallii (se nitraatti!), kannattaisi hiilarittomassa akvassa pitäytyä mahdollisimman vähäisissä vedenvaihdoissa koska lisätyn veden mukana akvaan tulee hilidioksidia, johon kasvit eivät ole "tottuneet". Kasveilla on käytössään hiilidioksidin käsittelyyn rubisco-niminen entsyymi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rubisco). Se katoaa tarpeettomana jos hiilaria ei ole ja kasvit soputuvat muutoin vallitseviin olosuhteisiin. Kun hiilaria yhtäkkiä kipataan veden mukana akvaan, kasveilla on huonot edellytykset prosessoida sitä. Kuka sen käyttää? Levät. Levät käytävät samoja ravinteita kuin kasvitkin, myös hiilidioksidia, ja niillä on edellytyksiä käyttää vaihtoveden mukana kipattu Co2. Lopun jätän lukijan pääteltäväksi.

En edellenkään lähtisi lonkalta suosittelemaan mitään vedenvaihtoväliä tahi -määrää ensin nitraattia määrittelemättä kyseissä akvassa. Vaikken olekaan Walstadin varaukseton kannattaja, kuten en minkään muunkaan metodin tai "gurun", hänen seuraajiaan löytyy sellainen määrä maailmasta, ettei heidän menetelmäänsä voi sivuuttaa täysin mitättömänä. Johonkin homman onnistuminen perustuu. Taikasan on taas kerran: tasapaino. Se taas saavutetaan jokaisessa akvassa eri tavalla, jotka kyllä puolestaan noudattavat tiettyjä lainalaisuuksia.

[Kiksu]

Kyllä nyt taitaa pakko alkaa tosissaan opettelemaan uutta, tuntuu kuin olisi vuori uusia asioita edessä? Joskus tosiaan ostin jonkun php testin, mutta maksoi aivan sikana ja vesi oli ihan ok, joten sekin ostos meni siinä mielessä harakoille?

Opettelet hissukseen, yhden asian perusteet kerrallaan. Ei kaikkea tarvitse yhtenä päivänä oppia. Ota selvää, mitkä ovat omille kaloillesi sopivat vesiarvot ja vertaa niitä vesitestien tuloksiin. Vesiarvot saattavat muuttua ajan mittaan, joten kerran mitattu ok arvo voikin olla viikon päästä muuttunut huonommaksi. Aluksi voit mitata kerran viikossa, mutta jatkossa riittänee 2-3 viikon välein, kun saat näppituntumaa akvaariossa tapahtuviin muutoksiin tai muuttumattomuuteen. Hanaveden arvot kannattaa myös mitata esim. muutaman kuukauden välein. Minulla on yleensä ollut hanaveden KH 3, mutta pari kuukautta sitten huomasin, että akvaarion pH oli laskenut muutaman kymmenyksen. Testasin hanaveden KH:n, ja se oli 1. (KH-arvo vaikuttaa pH-arvoon.)

Nettikaupasta, esim. Akvaarioon.fi, saa testit edulliseen hintaan. JBL:n pH 6,0-7,6-testi olisi hyvä, mutta siellä ei ole nyt sitä. Kannattanee ostaa mieluummin Tetran pH-testi kuin JBL:n pH 3-10-testi, joka on vaikeaselkoinen. Nitriittitestiksi kannattaa valita JBL. Muissa testeissä ei kai kovin paljon eroja olekaan. GH-testiä et välttämättä tarvitse, jos kalasi ovat tavallisia pehmeän veden kaloja eikä sinulla ole esim. synnyttäviä hammaskarppeja. GH ei pahemmin vaihtele ja vesilaitoksesi nettisivuilta voit tarkistaa tuon arvon.

[kalmar]

Kiitoksia pitää opetella, mutta ei se helppoa ole enää vanhan äijän uusia temppuja opetella

[cercer]

Ne Markku Varjon uusimmat kirjat kannattaa lukea, kirjastoista saa ilmeisesti aika hyvin lainaan

[kalmar]

Ne Markku Varjon uusimmat kirjat kannattaa lukea, kirjastoista saa ilmeisesti aika hyvin lainaan

Pitää vaimolta kysyä, että ottaa töistä lainaan

[akvaristi]

Joskus tuntuu, että ylisteriilissä akvassa kalatkaan ei voi rauhassa kutea ja kasvitkaan ei tykkää koko ajan mylläämisestä:). No, kerran viikossa suotavaa putsailla ja jos kalakuormitus on suuri, niin sitä suuremmalla syyllä. Nykyään vedenvaihto on helppoa ja tekniikka apuna - helpompaa ja tulee tehtyä varmaan useimmin. Pieni akva nopeammin kärsii muutoksista kuin vakaampi iso.

Samaa mieltä, ihan joka viikko ei ehkä alkaa kääntämään koko sisustusta ympäri tai muuten olla säätämässä juuri vedenvaihtoa isommin .

Ja tosiaan, kuten täällä joku sanoi, niin useammin pieniä vedenvaihtoja taitaa olla parempi kuin että harvemmin ja enemmän.

Moni taitaa hoitaa paremmin omaa akvaa kuin itseään ja siivota akvaa useammin kuin omaa kämppäänsä . Tuntuu, että kalojakin tarkkaillaan jopa enemmän kuin itsensä, omien lasten ja puolison vointia . Itsekin mittaan akvani vesiarvot useammin kuin oman verenpaineen tai veriarvot .

Menee muuten ihan justiinsa näin . Miehen hermorakenne on koetuksella, kun joka paikka on täynnä akvaarioromua ja joka päivä teen jotain säätöä tankkien kanssa... sen sijaan, että jaksaisin keskittyä perheen pyykkivuoren pesuun tms. .

[kalmar]

Kävin tänään akvaarioliikkeessä hakemassa sitten noita testejä. Myyjän kanssa kun keskustelin, niin hän oli kanssani samaa mieltä, ettei Nitriittiä kannata ottaa ennen kuin siivoan akvaarion loppuviikolla, kun saan tuon Isopurjeplekon jäljet siivottua, mutta ostin sitten GH ja Ph testimehut ja ne näytti testissä näin. Gh- oli 10 kun hänen mukaansa pitäisi olla 5 - 15? ja Ph oli 6,5 ja 7 välissä, mieluimmin 7, kuin 6,5. ja hänen mielestä 6,5 - 7,5 olisi hyvä väli, joten tuon mukaan olisi aika hyvässä mallissa nuo arvot. Nitriitin uskoi olevan korkealla johtuen kala määrästä ja etenkin laadusta, mutta kuten sanoin mittaan tuon sitten, kun olen saanut akvaarion siivottua. Samalla kyselin tuota hiilari hommaa ja totesi että ei heidän myymänsä valmis-pakettikaan mikään kohtuun hinnaltaan ole, jos maksaa noin 30 € ensimmäisen pullon ja levittimen osto ja seuraava maksaa 13 € ja riittää 1 pullo 500 suihkaisuun?

[Fisutar10]

Kävin tänään akvaarioliikkeessä hakemassa sitten noita testejä. Myyjän kanssa kun keskustelin, niin hän oli kanssani samaa mieltä, ettei Nitriittiä kannata ottaa ennen kuin siivoan akvaarion loppuviikolla, kun saan tuon Isopurjeplekon jäljet siivottua, mutta ostin sitten GH ja Ph testimehut ja ne näytti testissä näin. Gh- oli 10 kun hänen mukaansa pitäisi olla 5 - 15? ja Ph oli 6,5 ja 7 välissä, mieluimmin 7, kuin 6,5. ja hänen mielestä 6,5 - 7,5 olisi hyvä väli, joten tuon mukaan olisi aika hyvässä mallissa nuo arvot. Nitriitin uskoi olevan korkealla johtuen kala määrästä ja etenkin laadusta, mutta kuten sanoin mittaan tuon sitten, kun olen saanut akvaarion siivottua. Samalla kyselin tuota hiilari hommaa ja totesi että ei heidän myymänsä valmis-pakettikaan mikään kohtuun hinnaltaan ole, jos maksaa noin 30 € ensimmäisen pullon ja levittimen osto ja seuraava maksaa 13 € ja riittää 1 pullo 500 suihkaisuun?

Huomaa ero nitriittiin ja nitraattiin. Nitriitti vaarallisempaa ja pitää olla 0. Nitraatti taas voi olla korkeampi, joskaan ei liikaa. Hiilidioksidisysteemin ostossa pitää pohtia tarkasti millaisen tarvitsee ja mitkä ovat käyttökustannukset jatkossa. Myös se, että systeemi riittää, jos akva on iso.

[kalmar]

Huomaan kyllä ja nimenomaan oli puhe nitriitistä. Sanoi myös sen, että Turun vedessä on nyt ollut nitriittitaso nolla ja jos vaihtelen osan vedestä nyt viikoittain, kun putsaan akvaarion pohjaa, niin e uskonut sen olevan mikään mahdottoman vaarallinen, kun ei ole nytkään mitään ongelmaa näkynyt, vaan kalat on erittäin vilkkaita, niin että kiinni saaminen on vaikeaa?

Hiilarista myös se, että ei kannata ennen ostaa, ennen kuin sinne saa hommattua pohjan kuntoon ja kasveja lisää, nuo mitkä nyt kituu, saa kitua vielä muutaman päivän. Näin tuolla liikkeessä sanottiin että sellainen pullo riittää alun jälkeen lähemmäs vuoden ensimmäinen pakkaus oli muistaakseni 30 € ja täyttöpullo 13 €, eikä tarvitse sitten tapella "kiljun" kanssa se on meikäläisellä pelko, että jos vaikka alkaisinkin tenutella sitä?

[Maisu]

Musta toi vedenvaihtohomma on mennyt joillain vähän överiksi. Ei ehkä ymmärretä miksi ja sitä myöten paljonko. Sen tarkoitushan on pitää nitraatti kohtuullisena.

Nitraatti on vain käyttökelpoinen indikaattori, koska se on helposti mitattavissa, eikä edes kerry kasvipainotteiseen akvaarioon siinä määrin että siitä voisi päätellä juuri mitään.

[Sisso]

^Ööö, multa meni nyt pointti vähän ohi.... Siis jos osaa tulkita nitraattitestin tulosta juuri kyseisessä akvassa, se kertoo paljonkin. Eri juttu sitten, tekeekö sillä tiedolla mitään tai mitä tekee. Jos nitraatti pysyy kohtuullisena ihan millä tahansa konstilla, ei vettä periatteessa tarvitse vaihtaa useaan kuukauteenkaan ellei syydä ravinteita niin, että niiden kertymää pitää poistaa vedenvaihdolla. Kasvien karsintakin hoitaa samaa hommaa. Kaikki testit on vain indikaattoreita akvan tapahtumista, jos sikseen tulee.

Ihmettelen suuresti, että myyjä arveli kaiken olevan kunnossa ilman testaamista. Mahdottoman vaarallinen? No en mä antaisi siltikään kalojeni lillua viikkokaupalla ei-niin-vaarallisissakaan arvoissa, koska tiedetään että pitkäaikainen altistuminen sille stressaa kaloja ja voi jopa vaurioittaa niitä peruttamattomasti. Jos nitrttiä on, sille voi tehdäkin jotain, vaihtaa vettä ja lisätä bakuja, niillä ongelma yleensä hoituu näpsäkästi. Kalojen käyttäytymisestä ei välttämättä näe onko nitrittiä vai ei. Tai näkee, jos sitä on jo paljon jos kysessä on ei niin kovin herkät kalat. Sinuna ostaisin sen nitrittitestin omaksi, koska joudut sen kutienkin hommaamaan jossain vaiheessa. En voi tietää, onko kalmarin akvassa nitrittiä tai ei, eikä kukaan voi sitä varmasti tietää testaamatta, mutta ihmettelen tässä vain suhtautumista siihen.

Mikä hiilidioksidisysteemi mahtaa olla noin edukas?? Täytyy olla jokin viimeisin keksintö, koska tonkimani perusteella vain hyvin pieniin akvoihin kannattaa ladata noita karkeasti kuvailemiasi systeemeitä, jos tahtoo hiilarin oikeasti riittävän mihinkään. Ja silti hinta kohoaa kiljua kalliimmaksi. Miksi tahdot hiilarin? Kalasto on nyt kovemman veden ystäviä, niiden kanssa hiilari ei ole optimaalinen vaihtoehto. Hiilarista on kasveille aina apua, vaikka se ei ole aina välttämätön (valo määrittää aina sen tarpeen) mutta jos tahtoo kasvatella vaativampia kasveja, täytyy miettiä myös valoa. Valon, hiilidioksidin ja ravinteiden pitää olla tasapainossa jos haluaa saavuttaa tavoitteensa. Ne kulkevat aina käsi kädessä. Mikä on tavoite? Mitä tulee kiljuun, ei sen kanssa tarvitse tapella kun homman oppii. Aikaa pullon vaihtoon uudella kiljulla kuluu muutama minuutti viikossa-kolmessa, riippuen kiljun käymisestä. Hintaa pelkälle liuokselle tulee alta 0,5e/annos eikä systeemi itse tehtynä kotoa löytyneillä tarvikkeilla maksa uudella pumpulla paria kymppiä enempää. Silläkin uhalla, että olen tylsimys, kehoitan miettimään hiilarin tarvetta omalla kohdallaan aina ennen sen hankintaa. Kalasto/vesiarvot tulee aina ensin. Joskus hiilarin lisäämisessä ei ole mitään järkeä johtuen vesiarvoista. Jos tahtoo vain pitää levät loitolla, sen voi tehdä ilman hiilariakin. Jos tahtoo kasvatella vaativampia kasveja, täytyy miettiä valaistus kuntoon ja riittävä hiilidioksidin saanti. Jos tahtoo pitää veden vain happamena, helpompi tapa on esimerkiksi rikkihappo. Kun sitten tietää, mitä tahtoo ja hiilari kuuluu siihen ihan must, niin sitten puhutaan jo asiasta.

Mikähän se kalasto on kokonaisuudessaan tällä hetkellä? Minkä kokoiseta akvasta me puhutaan?

[kalmar]

^Ööö, multa meni nyt pointti vähän ohi.... Siis jos osaa tulkita nitraattitestin tulosta juuri kyseisessä akvassa, se kertoo paljonkin. Eri juttu sitten, tekeekö sillä tiedolla mitään tai mitä tekee. Jos nitraatti pysyy kohtuullisena ihan millä tahansa konstilla, ei vettä periatteessa tarvitse vaihtaa useaan kuukauteenkaan ellei syydä ravinteita niin, että niiden kertymää pitää poistaa vedenvaihdolla. Kasvien karsintakin hoitaa samaa hommaa. Kaikki testit on vain indikaattoreita akvan tapahtumista, jos sikseen tulee.

Ensin perustieto. Akvaario siivotaan tällä viikolla ihan kokonaan, joten tässä vaiheessa ei kannata sitä testiä tehdä, koska kalat voi hyvin.

Ihmettelen suuresti, että myyjä arveli kaiken olevan kunnossa ilman testaamista. Mahdottoman vaarallinen? No en mä antaisi siltikään kalojeni lillua viikkokaupalla ei-niin-vaarallisissakaan arvoissa, koska tiedetään että pitkäaikainen altistuminen sille stressaa kaloja ja voi jopa vaurioittaa niitä peruttamattomasti. Jos nitrttiä on, sille voi tehdäkin jotain, vaihtaa vettä ja lisätä bakuja, niillä ongelma yleensä hoituu näpsäkästi. Kalojen käyttäytymisestä ei välttämättä näe onko nitrittiä vai ei. Tai näkee, jos sitä on jo paljon jos kysessä on ei niin kovin herkät kalat. Sinuna ostaisin sen nitrittitestin omaksi, koska joudut sen kutienkin hommaamaan jossain vaiheessa. En voi tietää, onko kalmarin akvassa nitrittiä tai ei, eikä kukaan voi sitä varmasti tietää testaamatta, mutta ihmettelen tässä vain suhtautumista siihen.

Eihän kukaan tiedäkään ennen mittausta, mutta onko sillä mittauksella tässä vaiheessa sellainen hätä, kun tuo Isopurjepleko muuttaa loppuviikolla muualle? Kun taas jos kaloilla olisi oireita, niin homma olisi toinen?

Mikä hiilidioksidisysteemi mahtaa olla noin edukas?? Täytyy olla jokin viimeisin keksintö, koska tonkimani perusteella vain hyvin pieniin akvoihin kannattaa ladata noita karkeasti kuvailemiasi systeemeitä, jos tahtoo hiilarin oikeasti riittävän mihinkään. Ja silti hinta kohoaa kiljua kalliimmaksi. Miksi tahdot hiilarin? Kalasto on nyt kovemman veden ystäviä, niiden kanssa hiilari ei ole optimaalinen vaihtoehto. Hiilarista on kasveille aina apua, vaikka se ei ole aina välttämätön (valo määrittää aina sen tarpeen) mutta jos tahtoo kasvatella vaativampia kasveja, täytyy miettiä myös valoa. Valon, hiilidioksidin ja ravinteiden pitää olla tasapainossa jos haluaa saavuttaa tavoitteensa. Ne kulkevat aina käsi kädessä. Mikä on tavoite? Mitä tulee kiljuun, ei sen kanssa tarvitse tapella kun homman oppii. Aikaa pullon vaihtoon uudella kiljulla kuluu muutama minuutti viikossa-kolmessa, riippuen kiljun käymisestä. Hintaa pelkälle liuokselle tulee alta 0,5e/annos eikä systeemi itse tehtynä kotoa löytyneillä tarvikkeilla maksa uudella pumpulla paria kymppiä enempää. Silläkin uhalla, että olen tylsimys, kehoitan miettimään hiilarin tarvetta omalla kohdallaan aina ennen sen hankintaa. Kalasto/vesiarvot tulee aina ensin. Joskus hiilarin lisäämisessä ei ole mitään järkeä johtuen vesiarvoista. Jos tahtoo vain pitää levät loitolla, sen voi tehdä ilman hiilariakin. Jos tahtoo kasvatella vaativampia kasveja, täytyy miettiä valaistus kuntoon ja riittävä hiilidioksidin saanti. Jos tahtoo pitää veden vain happamena, helpompi tapa on esimerkiksi rikkihappo. Kun sitten tietää, mitä tahtoo ja hiilari kuuluu siihen ihan must, niin sitten puhutaan jo asiasta.

Mikähän se kalasto on kokonaisuudessaan tällä hetkellä? Minkä kokoiseta akvasta me puhutaan?

250 L jotain vajaat 30 miekkapyrstöä, yksi yli 30 cm Isopurjepleko 1 kpl partamonni ja toinen samankokoinen nimeä en tiedä? ja vielä 4 kpl verkkonuoliasia. Kasvisto on tässä vaiheessa lähes olematon, koska tuo pleko repii touhutessaan kaiken irti.

Hiilarisysteemin nimeä en muista, mutta katson sen jossain vaiheessa, kun käyn siellä uudestaan.

[Sisso]

No en ala vänkäämään, mutta jos sulla sattuisikin olemaan nitrittiä esim 0,3-0,4mg/l, et välttämättä huomaisi sitä kaloista mitenkään, jopa 0,5 voi mennä ilman että kalat reagoi mitenkään. Enivei, ei ole mun fisut. Ööö, miten se putsaaminen vaikuttaa asiaan? Se saattaa jopa pahentaa tilannetta, kun putsaat pois loputkin hyvikset, jos sikseen tulee. Miten pleko vaikuttaa asiaan?

No tuota, sulla on ainakin tällä hetkellä miekkapyrstöjä. En tiedä niiden nykyisestä sielunelämästä yhtikäs mitään kun niitä on meillä uiskennellut joskus 80-luvulla, mutta en usko että hiilarin happemeksi muokaama vesi olisi niille kuitenkan se loppupeleisssä optimaalisin ympäristö. Ja jos kovetat hiilarin purputtaessa vettä, menetetään hiilarin hyöty, tai ainkin osa ja sen jälken sen hyödyllisyys voidaankin taas kyseenalaistaa. Tutustuppa pH-Kh-Co2-taulukkoon, löytyy esim täältä http://www.akvaarioseura.net/hiilidioksidi.pdf, niin ymmärrät miksi. Mutta voihan olla että miekkapyrstöt menee nykyisin ihan ok happamessa/vähemmän emäksisisessä vedessä? Kannattaa miettiä, miksi sen hiilarin haluaa ja mitä sen laittamisesta seuraa, koska sillä on vaikutuksensa aina.

Mä en nyt pysy kärryillä kaikessa. Toivottavasti itse tiedät, mitä olet tekemässä. Ehkä kannattaisi hankkia Markku Varjon uusimmat kirjat, myös kasvikirja, ja lukea ne ajatuksella. Musta tuntuu, että jotkin perusasiat on vielä hiukan hakusessa, mutta kyllä se siitä. Tiedän, että tietoa on tarjolla ihan julmetusti ja pää menee aluksi helposti sekaisin. Siksi alussa kannattaisi pitää hommat mahdollisimman simppeleinä, opetella ensin tuntemaan oma akvansa ja sitten alkaa lisäilemään lisää liikkuvia osia, kun kokee ymmärtävänsä ja hallitsevansa niitä peruslainalaisuuksia.

[kalmar]

No en ala vänkäämään, mutta jos sulla sattuisikin olemaan nitrittiä esim 0,3-0,4mg/l, et välttämättä huomaisi sitä kaloista mitenkään, jopa 0,5 voi mennä ilman että kalat reagoi mitenkään. Enivei, ei ole mun fisut. Ööö, miten se putsaaminen vaikuttaa asiaan? Se saattaa jopa pahentaa tilannetta, kun putsaat pois loputkin hyvikset, jos sikseen tulee. Miten pleko vaikuttaa asiaan?

Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden (mm. ammoniumin NH4+) epätäydellisen hapettumisen seurauksena ja sen esiintyminen talousvedessä on aina merkkinä bakteeritoiminnasta joko vedenottamossa tai vesijohdoissa. Toisin sanoen Ruoanjätteistä, kalojen ulosteista ja lahoavista kasvinosista syntyy suuri määrä "jätettä" akvaarioon. Pieneliöstö muuttaa nämä jätteet monimutkaisella hajotusprosessilla yksinkertaisemmiksi. Hapellisissa olosuhteissa lopputuotteina ovat erilaiset kasviravinteet. Kasvit eivät kuitenkaan kykene käyttämään kaikkia ravinteita hyväkseen, vaan osa jää kuormittamaan vettä. Tämä johtuu mm. minimitekijöistä; jotain puuttuu mikä rajoittaa kasvien kasvua, kun taas osaa on ylen määrin.

Tällöin akvaarion siivoaminen Isopurjeplekon jäljiltä on hyödyllistä, jonka jälkeen mitataan nitriitti. Ja huom Gh arvo on 10 ja Ph arvo karvan alle seitsemän, mitä nyt kahdella silmäparilla tarkistettiin tänään.

No tuota, sulla on ainakin tällä hetkellä miekkapyrstöjä. En tiedä niiden nykyisestä sielunelämästä yhtikäs mitään kun niitä on meillä uiskennellut joskus 80-luvulla, mutta en usko että hiilarin happemeksi muokaama vesi olisi niille kuitenkan se loppupeleisssä optimaalisin ympäristö. Ja jos kovetat hiilarin purputtaessa vettä, menetetään hiilarin hyöty, tai ainkin osa ja sen jälken sen hyödyllisyys voidaankin taas kyseenalaistaa. Tutustuppa pH-Kh-Co2-taulukkoon, löytyy esim täältä http://www.akvaarioseura.net/hiilidioksidi.pdf, niin ymmärrät miksi. Mutta voihan olla että miekkapyrstöt menee nykyisin ihan ok happamessa/vähemmän emäksisisessä vedessä? Kannattaa miettiä, miksi sen hiilarin haluaa ja mitä sen laittamisesta seuraa, koska sillä on vaikutuksensa aina.

Meillä on vuosia ollut miekkapyrstökanta ja hiilareita ne ei ole koskaan nähneetkään, nyt on siis kyse siitä, että haen optimaalista, ( eli taloudellisinta keinoa saada kasvit viihtymään) mutta niin, että myös kalat tulee viihtymään ja jos hiilareista on hyötyä, niin miksen sitten hyödyntäisi sitä?

Mä en nyt pysy kärryillä kaikessa. Toivottavasti itse tiedät, mitä olet tekemässä. Ehkä kannattaisi hankkia Markku Varjon uusimmat kirjat, myös kasvikirja, ja lukea ne ajatuksella. Musta tuntuu, että jotkin perusasiat on vielä hiukan hakusessa, mutta kyllä se siitä. Tiedän, että tietoa on tarjolla ihan julmetusti ja pää menee aluksi helposti sekaisin. Siksi alussa kannattaisi pitää hommat mahdollisimman simppeleinä, opetella ensin tuntemaan oma akvansa ja sitten alkaa lisäilemään lisää liikkuvia osia, kun kokee ymmärtävänsä ja hallitsevansa niitä peruslainalaisuuksia.

On todella tarkoitus lukea hänen kirjojaan, mitä nyt vaimo löytää kirjastosta. Ja on ihan tosi, että uusi tieto on vielä hakusessa, mutta kun sen itse tietää ja menee sellaista polkua, jossa kalat ja kasvit viihtyy, niin kait se tieto sieltä sitten tulee minullekin....

Ja osa tekstistä on lainattu Wikistä ja osa http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/typenkrt.php

[Kiksu]

Ei kannata antaa pH:n laskea tuosta yhtään, on nyt miekkapyrstöille alarajoilla. KH/pH/hiilaritaulukon mukaan hiilidioksidista ei pitäisi olla akvaariossasi puutetta, jos olen yhtään oikeilla jäljillä. (Oletetaan, että KH on jotain 3-4?) Suorita akvaarion siivous maltilla, ole mieluummin liian laiska kuin innokas, ei mitään raivoisaa suursiivousta. Älä tee kaikkia puhdistustoimia kerralla, vaan anna akvaarion "toipua" muutama päivä välissä. Eli kasvien karsiminen ja irtohötön poistaminen, pohjan perusteellisempi imurointi, lasien skrapaus ja suodattimen putsaus mieluiten eri kerroilla.

[kalmar]

Nyt on pakko plekon lähdettyä siivota akvaarion pohjalta kaikki sen jättämä pjaska ja kun saan osan miekkapyrstöistä vaihdettua muihin kaloihin, niin olen tyytyväinen. En ole mikään himo siivoja, vaimokin sen voisi todistaa. On vain yritettävä selvitä pienen sisäsuodattimen kanssa Crystall 3-4 kanssa, kunnes saan tuon paremman suodattimen kotiin. Nyt joutuu 3 - 4 päivän välein sitä putsaamaan, kun menee tukkoon. Yleensä siivoan nuo eri päivinä, että tuo vedessä leijuva töhnä rauhoittuu ja laskeutuu pohjaan. Eli ensin suodattimen siivous, sen jälkeen pohjan imurointi ja parinpäivän päästä suodattimen uusi huuhtelu. Hiilidioksidin mittaan sen jälkeen kun saan perustilanteen kuntoon, koska en näe mitään järkeä 2 - 3 vrk takia mitata sitä?

Tuon jälkeen alan ruikkaa, kerjää ja kaikkea muutakin, että saan sinne kasveja Kalaston katson siten, ettei mitään mammutteja tulisi enää, vaan värikästä pikkukalaa, se riittää minulle