Kiekkoilijan tarina

[autum]

Ajattelin tänne kirjoitella oman matkani kiekkojen parissa. Ostin siis ensimmäiset kiekkoni akvaarion mukana. Olin kyllä tutkinut kyseistä kalalajia mutta loppujen lopuksi en tiennytkään yhtään mitään. Tästä ostoksesta on nyt aikaa n.5 vuotta. Akvaarion mukana tuli 10 kiekkoa. Akvaario oli tyhjennetty muutamaa päivää aikaisemmin ja kiekot lymyilivät pienissä sangoissa suodattimien kera, 1 vai 2 oli siinä muutamassa päivässä jo kuollut. Tästä alkoikin sitten pitkä taistelu kun huomasin ettei kaikki ollutkaan kaloilla ihan kohdallaan ja unelma-akvaariosta alkoi tulla painajainen ja rahareikä. Kun kiekko toisensä jälkeen alkoi tummumaan, poukkoili hulluna pitkin akvaariota ja lopetti syömisen, aloitin hoitamaan niitä suolaamalla. Laitoin ämpäriin vettä ja suolaa(tarkat määrät) ja pistin kiekon toisensa jälkeen suolaveteen kellumaan. Tästä käsittelystä olivat kaverit tietysti kauhuissaan ja rähjäisen näköisinä murjottivat akvan nurkassa. Tämä rajulta(ja työläältä)tuntunut käsittely kuitenkin tuntui virkistävän kalojani. Ei kuitenkaan kulunut kuin tovi kun alkoi akva olla kutisevia kiekkoja täynnä ja uloste oli vaaleaa/läpinäkyvää. Pitkän ja kalliilta tuntuneen ulko-ja sisäloishäädön jälkeen nämä kaverit taas virkistyivät. Yhden pienistä menetin. Kaikkiaan säädin näiden ensimmäisten kiekkojeni kanssa vuoden päivät. Olin hermoromahduksen partaalla vahtiessani vesiarvoja ja odottaessani koska alkaa taas kutina vaivata. Huomasin myös että nämä kalat eivät olleet todellakaan niitä parhaimpia yksilöitä vaan evävikaisia osa ja yksi hiukan vänkkyrä. Punaturkoosit, jotka olivat muuten oikean mallisia ja näköisiä, olivat kuulemma rescue-kiekkoja, laihoja ja isosilmäisiä. Tilanne kuitenkin alkoi vähitellen siitä tasaantumaan ja ehkä omistajakin hiukan hellitti hermoilun suhteen ja pääsi nauttimaan kiekoista. Hienoja olivat, vaikka eivät huippuyksilöitä.

Tänä päivänä näistä vanhoista kiekoistani on jäljellä 2. Muut ovat pikkuhiljaa menneet muilla maille. Luulen että osa oli aika vanhojakin. Kyllä näistäkin kavereista kasvoi muutama aika komea yksilö ja parhaimmillaan akvaariossani oli 3 kutuparia. Nyt altaassa uiskentelee 9 kiekkoa. 4 on uusia tulokkaita ja 3 nuoria, vuoden vanhoja. Näiden vuoden vanhojen kanssa ei ole ollut suurempia ongelmia ja tämä harrastus on ollut suurimmaksi osaksi hyvin mieluisaa ja antoisaa. Edelleenkin olo on sellainen etten tiedä juuri mitään mutta ehkä jotain sentään. Tärkein läksyni tässä on se että pitää yrittää valita mahdollisimman hyvät yksilöt(ja tätähän täällä moni muukin painottaa), eikä pidä hötkyillä, vaan jos mahdollista seurata tilannetta rauhassa. Täällä on poljettu jalkaa ja katkeria kyyneleitä vuodatettu, suurimmaksi osaksi oman tyhmyyden takia. Monesti olen vannonut lopettavani kiekkojen pitämisen mutta huomaan sen etten pysty näistä veijareista luopumaan. Tsemppiä kaikille aloitteleville kiekkoilijoille ja vähän "vanhemmillekin" harrastajille!