Suomalaisista vesiselkärangattomista

[Xam]

Aloitteleva akvaarioharrastaja olen ja haluaisin päästä kunnolla vauhtiin, mutta en vielä uskalla alkaa sen kokoista akvaariota hankkimaan, että kaloja kehtaisin siihen laittaa. Tässä odotellessani aloitin tämmöisen projektin: laitoin ainoaan kotoa löytyvään akvaarioon (70l) järvestä liejupohjan ja sen mukana rikkaahkon valikoiman pieneliöstöä ja muutamia kotimaisia vesikasveja. Suodattimena CristalProfi i60, valaistus heikohko, järjestetty parilla energiansäästölampulla, vesi hieman happaman puoleista, 6-7 hyvin epätarkalla testillä mitattuna, muut arvot ei tiedossa.

Toistaiseksi kaikki hyvin. Akvaario on nyt ollut noin kuukauden toiminnassa ja lämmin vesi näyttäisi vain kiihdyttävän mm vesisiirojen ja kotiloitten lisääntymistä. Ajattelin, että jos saan akvaarion asukit voimaan pulskasti ja lisääntymään, se turvaisi kaloille ympärivuotisen, itsekasvatetun elävän ravinnon saannin sitten kun harrastukseni kalaisamman puolen saan käyntiin.

Netistä jo tietoja hain, mutten liiemmin löytänyt, vesiemme öttiäisten hoitamisesta akvaariossa. Kyselisinkin josko jollakulla täällä olisi kokemuksia tällaisista hieman erikoisemmista lemmikeistä... Etenkin talvenkestämiskyvystä: Menevätkö esim. pikkumalluaisten ja vesisiirojen rytmit sekaisin jos talvella pimeys ja kylmyys eivät laskeudukaan vaan veden lämpö vain laskee reippaat viisi astetta ja valoisa aika lyhenee muutaman tunnin? Muistakin tiedoista ja kokemuksista olisi hyötyä.

Altaassa on siis nyt toistaiseksi tunnistamatonta lajia pikkumalluaisia, hyvinvoiva vesisiirakanta, järvi- ja muunnoslimakotiloita sekä jotain pientä kiekkokotilolajia, pieniä juotikkaita rajoittamassa edellämainitun kantaa, muutama ruskojokisukeltaja, pari keskenkasvuista jonkin hentosudenkorennon toukkaa jotka päästän pois kunhan sen verran kasvaneet etteivät mene haavin silmistä läpi, torvimatoja + suuret määrät muita eliöitä, vesikirppuja, hankajalkaisia, raakkuäyriäisiä, harvasukasmatoja jne...

[Mefeas]

Tästä projektista olisi hienoa saada kuvia ja enemmänkin kertomusta

[Xam]

Eipä noista kuvia oikein tahdo saada kun nuin pieniä ovat ja kameran kanssa en mikään mestari ole. Yrityksen epäonnistumisista/onnistumisista kyllä voisin viestiä laittaa, jotta seuraava asiaan liittyviä tietoja etsivä jotain löytäisikin.
Nytkin jo hieman uutta: löysin juuri vedenvaihdon yhteydessä n. 5cm pitkän, leveähkön ja erittäin vilkaasti kaivautuvan vaaleanpunertavan otuksen . Joksikin isoksi nielujuotikkaaksi epäilisin, ihmettelen vaan kuinka noin kauan piilossa kyennyt pysymään, ei varmasti ollut tullessaan noin suuri...

[Ruma mies]

Minulla on monta kokemusta jokiravun (Astacus Astacus) pitämisestä akvaariossa. Kaikissa tapauksissa ne ovat eläneet vajaan vuoden ja kuolleet sitten kuorenvaihtoon. Kuorenvaihto on ravun elämässä suuri ponnistus ja kova stressi ja jatkuva tasainen lämpötila tihentää kuorenvaihtoja. Luonnossa jokirapu vaihtaa kuorta 1-2 kertaa vuodessa, huoneenlämpöisessä akvaariossa kuori vaihtuu ehkä kerran kuukaudessa. Jokirapu ei siis kannata, ellei ole mahdollisuutta keinotekoiseen talveen.

Limakotilo menestyy akvaariossa erinomaisesti, mutta on kalaloisten väli-isäntä.

Muista kotimaisista selkärangattomista olen laittanut akvaarioon erilaisten hyönteisten toukkia ja kotiloita (vesiperhosia, erilaisia hyttysiä, erilaisia korentoja). Ne on joko syöty tai joissakin tapauksissa ne ovat kuoriutuneet.

[7330]

Tee ihmeessä mönkiäisaltaastasi projekti tuonne DIY-osioon. Juuri näitä epätavallisia ideoita sinne kaivataan.

Ilmeisesti viileiden vesien eläinten kyky sietää talven puuttumista vaihtelee kovasti lajeittain. Vesisiiroista minulla ei ole aavistustakaan, mutta maasiiroja muistelisin lapsena kasvattaneeni hillopurkeissa talven yli, ja ne lisääntyivätkin. Nyt meneillään on uusi kokeilu 180-litraisessa kasviterraariossa.

Monetkin vesiselkärangattomat toimivat kalaloisten väli-isäntinä, ja siksi niitä kaloille antaessa on parempi olla varovainen. Loiset kuitenkin kykenevät lisääntymään suvullisesti vain kaloissa eivätkä kykene siirtymään väli-isännästä toiseen ilman kaloja, joten toisen polven kasvatettujen pikkueläinten pitäisi olla jo puhtaita.

[bluefish1]

Miten suomalaiset vesiselkärangattomat tällä hetkellä pärjäävät?
Tämä on kyllä mielenkiintoinen projekti, itsekin joskus mietin tehdä altaan oman lähijärveni selkärangattomille. Miten muuten kun mainittiin, että kotilot ja jotkut muut otukset ovat viihtyneet ihan hyvin, niin onko niin, että selkärangattomat ovat siinä mielessä sopeutuvaisia? Mietin vain kun vertaa esim. puutarhalammikkoa, niin onhan se erilainen ympäristö kuin järvi (tarkoitan omaa pientä allastani ja lähijärveä) ja tuntuu, että monet otukset viihtyvät hyvin.