Turveuute vaiko paljonko kantoja?

[hozza]

Nyt kun kalasto on päätetty ja ne on melkein kaikki sellaisia jotka vaatisivat turveuutteen käyttöä niin kysymys kuuluukin että käyttääkkö akvaariokaupan turveuutetta vaiko paljon kantoja ja kuinka paljon vai onko parempi ostaa sitä kekkilän lannoittamatonta turvetta ja tehdä itse vaiko laittaa sitä suodattimeen eli mikä olisi helpoin/paras tapa? (akvaario 240L)

[Substral]

Helpoin on kantojen käyttö; ei tarvitse koskaan lisätä mitään (lisäksi kalat saavat suojapaikkoja yms yms).
Kallein on valmis turveuute. Bonuksena saat tarkan annosteluohjeen, se värjää vettä kivasti, sisältää humushappoja ja ties mitä kivaa. pH:ta se ei välttämättä laske normaalilla annostuksella, mikäli sellaiselle on tarvetta.
Oma sekoitus on aina vähän kokeilemista.. meneekö liikaa vai liian vähän? Kiva sitten tappaa kaikki kun heität joskus liikaa turvetta ja pH laskee neljään. Ei kovin todennäköistä, mutta vaaransa siinäkin. Halpaa se kyllä on.

Itse laittaisin paljon kantoja ja käyttäisin kaupan turveuutetta antamaan humushappoja ja väriä.. Näin teen nykyisinkin ja hyvin toimii. Mitään pakkoa ei kyllä olisi, mikään kala ei sitä suoranaisesti vaadi. Elän toivossa, että noista humushapoista ja muista turveuutteen "lisäaineista" on jotain oikeaa hyötyäkin vesikemian ja mikro/makroeliöstön toiminnalle.

[hozza]

Helpoin on kantojen käyttö; ei tarvitse koskaan lisätä mitään (lisäksi kalat saavat suojapaikkoja yms yms).

Kuinkahan paljon noita kantoja pitäisi olla 240litraisessa?

[Sisso]

Kantoja saa olla aika reilusti, mutta vaikea sanoa, mikä on reilusti. Niin, että kannot hallitsee maisemaa (kunnes kasvit menee ohi...)?

Jos kalat tykkää turvelisästä, voisi hyvä yhdistelmä olla kannot ja pieni turvelisä vaikka joka vedenvaihdon yhteydessä. Meillä on jääkaapissa 0,5l limupullo, johon olen liuottanut yhden Humolon-tabletin. Tämän sitten tietää riittävän 250 litraan ja lorautan siitä hiukan molempiin akvoihin vedenvaihdon yhteydessä. Meillä on paljon kantoja, turvelisä ja hiilarit, mutta ei näilläkään eväillä olla saatu Phta tipahtamaan kuin reilun asteen, mikä kyllä riittääkin. Aika vaikea on pelkällä turpeella saada Phta romautettua turvelitkuilla. Yleensä ongelmana on se, että vaikka kuinka laittaisi turvetta, Ph ei vaan tipu. No, tähän taas vaikuttaa veden purskurointikyky, mikä näkyy Kh-arvona, mutta se on taas toinen luku. Mutta on hyvä seurata aluksi Phta ja Khta ja jos Ph pyrkii alas koko ajan, todennäköisesti Kh on matala ja sitä on hyvä nostaa sen verran, että Ph asettuu pysyvälle tasolle. Jatkuvasti keikkuva Ph ressaa kaloja.

Ainakaan me ei olla saatu tsi-turveuutteella, Humolon-tabuilla ja mikä-se-yksi-kaupallinen-tiivistelitku-nyt-olikaan (Humaqat tjsp) Phta alas oikeastaan lainkaan, mutta meillä tulee hanasta Kh 5-vettä, joten eipä ihmekään. Sulla ei tainnut olla tavoitteena veden pehmentäminen, mutta nämä asiat, turve+Ph+Kh, kulkevat käsikädessä, joten niitä on hyvä tarkkailla aluksi ylläreiden varalta. Itse sain tsi-turveuutteella kiertovesipumpun tukkoon pari kertaa, mutta taisin olla malttamaton enkä antanut sakalle aikaa riittävästi laskeutua.Tosin viikon ne aina seisoi asettumassa. Sitten uute sakkasi akvan veden melko tehokkaasti, jonka jälkeen pohjalla ja kasvien lehdillä oli ryönäkerros. Uutteluhommat loppui siihen. Tiedän kyllä, että on mahdolista saada aikaan kirkasta turveuutetta, mutta en vaan onnistunut ja totesin Humolonit helpommiksi.

[bombo]

Minulla on juuri niin. 115l akvassa kanto ja lisään turveuutetta vähän kun vaihdan vettä.
Turveuute värjää vettä rusehtavaksi kyllä .

Lisäämisen jälkeen vesi on aika sameaa mutta kirkastuu myöhemmin vähän.

[Kana +-yksipantteri]

Minulla 235 litraisen kannot vapauttavat tarpeeksi humushappoja joten turveuutetta ei tarvita. Vaikka akvaariossa onkin vain 3 isoa kantoa ne todellakin värjäävät veden hieman ruskeaksi jo pari päivää vedenvaihdon jälkeen. Oman kokemuksen kannalta olisin sitä mieltä että kannattaa hankkia reilusti kantoja ja jättää turveuutteen käyttö sikseen.

[tpraut]

Minulla on 4xmedium kanto (~30cm) ja 2xpikkukantoja 200 litraisessa. Enemmänkin voisi olla....

[pekkuli]

Mikähän lienee kantojen todellinen vaikutus veden pH-arvoon? Moni puhuu humushapoista, joita kannoista vapautuu akvaarioon, mutta mistä tiedätte onko käytttämissänne kannoissa humushappoja vai ei ja mikä on kantojen todellinen "happamuus" eli pH-arvo. Jos käytettävä puu eli "kannot" (harvoin todellisia kantoja) ovat peräisin esim. suolta, on niihin imeytynyt varmasti humushappoja ja ovat siis koostumukseltaan happamia. Vaan epäilen, että moni myytävä "kanto" on peräisin toisenlaisesta, ei niinkään happamasta ympäristöstä. Näin ollen tällaisen puun käyttö akvaariossa alentaa veden pH:ta vain siinä tapauksessa, että itse puu olisi luontaisesti hapan. Kenelläpä sitten on tietoa eri puulajien pH-arvoista?

Testata voi vaikka laittamalla puun vesisaaviin (täytettynä vedellä tietysti ) tai vastaavaan muutamaksi päiväksi, mitata veden pH ennen "kannon" laittoa ja uudestaan puun liottua pari kolme päivää. Jos pH laskee huomattavasti, on ko. puulla varmaankin myös akvaariossa pH:ta alentavaa vaikutusta.

Kaiken kaikkiaan kemialliset reaktiot akvaarion suljetussa ja pienessä vesisysteemissä ovat varsin mutkikkaita ...

[Sisso]

Jotain saman suuntaista ^ olen mietiskellyt minäkin, mutta niinpä näihin kysymyksiin on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta, vaan vaikutukset ovat akvaariokohtaisia.

[cercer]

Toinen juttu on että kauanko siellä altaassa likoavien kantojen pHta laskeva ominaisuus kestää, huonona esimerkkinä mainitsen että jos ja kun veden värjäytyminen mitenkään indigoisi humushappojen erittymiseen niin voisi olettaa että ne humushapot vaikuttaisivat siihen pHhon vaan mitäs sitten kun värjäytyminen aikaa myöten loppuu, vaikka ihan ämpärissä liottaen se selviäisi, kuten aiemmassakin viestissä oli mainittu mittaamismahdollisuuteen viitaten.

Itse en voi tätä kuin arvailla koska ilmeisesti kantojen ja hiljalleen suurenneen kalaston yhdistelmä on laskenut pH -arvoa yhdellä asteella kuukauden kuluessa, toisaalta aloittelijan ajatuksin mielenkiintoiseksi asian tekee se että kahdessa altaassa on sama pH -arvo (7) vaikka pienessä ei ole kantoja ja on vain jokunen kala, vesimäärä vajaa kolmasosan isomman altaan tilavuudesta mutta molempiin on ajettu samaa pH 8 vettä hanasta. Todennäköisesti joku tulee minulle kohta kertomaan syyn olevan siinä kalojen suhteessa vesimäärään tai jossain muussa yhtä yksinkertaisessa pointissa.

Kun vielä keksisi aineen ja määrän jolla sen pHn saisi pysymään ennen kaikkea tasaisesti siinä seitsämässä tai mieluimmin vähän allekin, kaupallisilla sekoitteilla ja tammiuutteella kokeiltu mutta sepä seilaa aina takaisin vaikka kuinka käyttäisi ohjeen mukaan.

Samoin kovuuksissa on eroja, suuren altaan KH 5 GH 6 ja pienen KH 4 GH 4.

[Nniina+++]

Entäs suodatusturve? Ite taannoin kokeilin eheimin turvetta mutta sotki koko ulkosuodattimen ihme mössöön. Nyt olen aatellu tohon pikkuakvaan jossa neontetroja josko kokeilisi joko lannottamatonta turvetta tai tota akvaarioon.fi:n myymää suodatusturvetta, laiskuus vaan vaivannu eikä oo jaksanu suodatinta avata senvertaa...

[touho30]

Mä sain tollasta jauhetta akvaliikkeestä ku JBL AquaDur Plus, tarkoitus saada pehmeää vettä vähän kovemmaksi. Paketissa lukee siis näin: "JBL aquaDur plus on mineraalisekoitus, joka sisältää sekä karbonaatti- että kokonaiskovuutta lisääviä ainesosia. Tuote on erinomainen käytettäväksi kun halutaan vakauttaa vesiarvoja. Estää pH-arvon heittelyä."

[Sisso]

Huomattavasti halvemmalla pääset, kun ostat kipsiä askarteluliikeestä Ghn nostoon ja tavan ruokasoodaa Khn nostoon. Phn vakauttaa nimenomaan riittävän korkea Kh (4=>), joten alhaisen Khn saa tarvittavalle tasolle tavallisella halvalla ruokaupan leivontasoodalla. Soodalla lätätessä 1tl/100l nostaa Khta yhden asteen, olikohan kipsillä sama resepti Ghn suhteen?

[Nniina+++]

Mitä järkee nostaa kh ja gh arvoja jos halutaan pehmeää vettä? Sadeveden kh kai 0 joten ennenvanhaan tetrojen kudettajat käytti sitä veden pehmentämiseen. Ja pehmeässä vedessä myös ph yleensä alle 7.

[Sisso]

No eihän toi enää varsinaisesti liittynytkään alkuperäiseen kysymykseen, mutta sikäli Khta kannattaa seurata ja pitää se tasolla, jolla se puskuroi Phn pysymään vakaana. Myös pehmeävetisessä paljussa. Kovasti sahaava Ph stressaa kaloja ja jos Kh on alhainen, Ph ei tahdo pysyä vakaana. Se saattaa romahtaa vaarallisen alas yllättäen jopa muutamassa tunnissa. Etenkin hiilaria käytettäessä tämä on tärkeää.

Ei tää mitään rakettitiedettä ole, mutta jos/kun lähtee muuttelemaan akvaarion veriarvoja tavalla tai toisella, on hyvä ymmärtää, miten eri tekijät korreloivat keskenään ongelmien välttämiseksi. Kun oppii tuntemaan oman akvansa ja ymmärtää nämä asiat edes jotenkin, homma sujuu helposti (tai sitten ei) ja arvot pysyy vaikaina.

[Riveriana]

Ennen vanhaanko vain sitä sadevettä käytettiin? Vieläkö voisi uskaltaa, ja mitkä ovat suurimmat riskit sen kanssa? Ja juu, kaupunkialueella asutaan.

[cercer]

Itse en sadevettä laittaisi kuin korkeintaan kukkasille, kaikenmaailman tuhkapilvien ja rikkien läpi ne vedet tulee. Ennen ne tuli Tshernobylin jäämien läpi mutta se oli samaa aikaa kun DDT oli vitamiinia En todellakaan tiedä onko happamoitumista ja muita jäämiä mittailtu tai miten esimerkiksi kaupungin ja maaseudun sadevesi eroaa toisistaan mutta jotensakin tuntuisi turvallisemmalta laittaa vesi hanasta kun on kyseessä niinkin arka eläin kuin kala. Vaikka onhan se niinkin että sadevedessä ne luonnonkalat ja ihmisetkin ui.

[juhani]

Minä olen käyttänyt useampana kesänä sadevettä villikiekoille. Tarkoitus on ollut saada ne kutemaan mutta kuduista ei ole ollut havaintoja. En näe kuitenkaan mitään ongelmaa sadeveden käytössä, mitään negatiivista en ole kaloissani havainnut. Varmaan pitkän kuivan jakson jälkeen tai aikaisin keväällä vedessä on epäpuhtauksia mutta viime yökin satoi rankasti ja sadevesitynnyrin vesi oli aivan kirkasta ja johtokyky vain 9 uS eli ei kovin kaukana enää RO- tai tislatusta vedestä. Aikaisemmin muistan mitanneeni n. 20 tietämillä olevia arvoja. Tätä sadevettä pumppaisin sisälle seisotusakvaarioon juuri äsken 130 litraa ja huomenna tai viimeistään ylihuomenna lorottelen sen sitten kiekoille.

Suurin vaara sadevedessä piilee mielestäni siinä, että joku letkuliitos pääsee irti pumppauksen aikana. Ja se, että muistaa laittaa letkun pään akvaarioon ennen kuin laittaa uppopumpun päälle (nimim. kokemusta on).