

Valvoja: Moderaattorit
Mutta tuntuu että aijemmin pikkupoikasina nämä ei käynyt ollenkaan niin usein pinnassaKalakaverit kirjoitti:Kyseessä on labyrinttikala, joka käy haukkaamassa happea pinnalta. Täysin normaalia toimintaa noille.
Parin sekunnin välein ei kyllä kuulosta enää ihan normaalilta - eiväthän ne sitten mitään muuta teekään kuin haukkovat ilmaa. Parin minuutin välein on lähempänä tavallista. Ylimääräistä ilman haukkomista voivat aiheuttaa kidusloiset, hapenpuute tai jokin myrkky (esim. nitriitti) vedessä. Voisiko kyseessä olla joku näistä? Ilmeisesti ei ainakaan hapenpuute, koska suodattimen nosto pinnan lähelle ei auttanut.Sannikka kirjoitti:Mutta tuntuu että aijemmin pikkupoikasina nämä ei käynyt ollenkaan niin usein pinnassaKalakaverit kirjoitti:Kyseessä on labyrinttikala, joka käy haukkaamassa happea pinnalta. Täysin normaalia toimintaa noille.nuo käy parin sekuntin välein
Vähän epäintuitiivista kyllä, mutta eivät. Ilman hengittämisessä on muitakin hyviä puolia kuin vain parempi saatavuus, ja usein ilmahengityksestä tuleekin se ensisijainen tapa, ja kiduksiin turvautumisesta pelkkä toissijainen hengitystapa, joka harventaa tarvetta nousta pinnalle.pikku_kalaset kirjoitti:Nii mites tää homma nyt menee et käyttääks nää labyrinttikalat labyrinttielintään vaan jos on tarvetta (eli vesi huonohappista tai muuten huonoa) vai saattaaks ne haluta käyttää sitä rinnakkain toisena hapen hankinta muotona "ihan huvikseen", vaikkei tarviskaan. Ku eiks yleensä tollasia vaihtoehtosia tapoja käytetä vaan jos on pakko, esim. keuhkokala osaa hengittää myös "keuhkoilla", mut tekee sen vaan jos vesi vähenee liikaa?
Hyvin mielenkiintoista. Mistä oot kuullu tän? Eli taistelukala voi kuolla jos ei pääse pinnalle? Mä en ees tienny et monniset, haarniskamonnit ja jotkut plekot pystyy käyttämään ilmaa. Enkä ainakaan mistään suolitaskuista7330 kirjoitti:Keuhkokalat ja niilinhauet ovat siinä määrin riippuvaisia keuhkoistaan, että hukkuvat elleivät pääse pinnalle. Tieteessä käytetty termi tällaiselle kalalle taitaa olla obligatorinen ilmanhengittäjä. Yhtä huonosti käy rihmakaloille ja taistelukaloille, arapaimoille, käärmeenpääkaloille, suoankeriaille ja konnamonneille.
Kalojen biologia on tavattoman mielenkiintoista ja paljon monimutkaisempaa kuin äkkiseltään luulisi.pikku_kalaset kirjoitti:
Hyvin mielenkiintoista. Mistä oot kuullu tän? Eli taistelukala voi kuolla jos ei pääse pinnalle? Mä en ees tienny et monniset, haarniskamonnit ja jotkut plekot pystyy käyttämään ilmaa. Enkä ainakaan mistään suolitaskuistaEntä paratiisikala sitten, kuoleeks sekin?
Miula kun oli noita kääpiörihmakalan poikasia kasvamassa niin rupesivat käymään veden pinnasta ilmaa vasta ollessaan yli 2 cm pitusia.Rihmakaloilla ja taistelukaloilla on ilmeisesti sen verran hyvät kidukset, että poikaset pienempine hapentarpeineen pärjäävät ilmaa hengittämättä.
Juu, suunnilleen samassa kokoluokassa muistelisin omien paratiisikalojenikin aloittaneen. Tähän voisi perehtyä enemmänkin, jos olisi aikaa kahlailla kirjallisuutta. Tieto tahtoo olla usein turhan hyvin piilotettuna.miljoonakala84 kirjoitti:Miula kun oli noita kääpiörihmakalan poikasia kasvamassa niin rupesivat käymään veden pinnasta ilmaa vasta ollessaan yli 2 cm pitusia.Rihmakaloilla ja taistelukaloilla on ilmeisesti sen verran hyvät kidukset, että poikaset pienempine hapentarpeineen pärjäävät ilmaa hengittämättä.
Siis onko keuhkot alkeellisemmat kuin uimarakko tai ainakin aikaisemmat? Jos kerran muilla kaloilla keuhkot muuntu uimarakoksi ni sit keuhkot kai oli ensin7330 kirjoitti:Keuhkokaloilla ja niilinhauilla on muuten ihan oikeat keuhkot, samanlaiset ja samaa alkuperää kuin meilläkin. Muilla kaloilla keuhkot ovat muuntuneet umpinaiseksi uimarakoksi, eivätkä enää kelpaa hengittämiseen. Ne ovat sitten erikseen kehittäneet erilaisia konsteja ilman hengittämiseen: labyrinttikaloilla on päässään labyrinttielin, kun taas monnit nielevät ilmaa suolessaan olevaan taskuun, jossa on paljon verisuonia hapen talteen ottamiseksi.
Jep, se tuntuu vähän omituiselta, mutta juuri näin päin asianlaita näyttäisi olleen: keuhkot kehittyivät ensin kalojen hengitystä tehostamaan aikana, jolloin merissä oli happea perin vähän, ja kyky ottaa sitä ilmasta oli erityisen arvokas. Myöhemmin se sitten erikoistui kelluntaelimeksi. Siinä mielessä me ihmiset olemme oikeastaan alkeellisempia kuin särjet.pikku_kalaset kirjoitti: Siis onko keuhkot alkeellisemmat kuin uimarakko tai ainakin aikaisemmat? Jos kerran muilla kaloilla keuhkot muuntu uimarakoksi ni sit keuhkot kai oli ensin? Mä oon aina aatellu et uimarakko oli ensin, koska elämä tuli vedestä maalle (ni veteen sopeutuneet hengitystavat ois ollu ensin)
Millä ne ekat vesioliot sit hengitti veden alla? Sori tyhmät kysymykset. Kiinnostaa muutki asiat, mut en osaa pukee niit sanoiks. Kronologia etenkin, et mis järjestykses mikäki olio on lähteny kehittyy.
7330 kirjoitti: Kidukset toki olivat olemassa ennen sen paremmin keuhkoja kuin uimarakkojakaan. Esimerkiksi nahkiaisille, haille ja rauskuille ei koskaan kehittynyt keuhkoja, eikä niillä ole myöskään uimarakkoa, sillä ne erosivat luukalojen kehityslinjasta ennen keuhkojen kehittymistä. Kidukset niillä kuitenkin on. Uimarakon puuttuessa hait muuten kelluvat vedessä siksi, että niillä on valtava, rasvainen maksa.