Kannattaako lumeneista maksaa?

[Sisso]

Näyttää olevan putkissa (T8-putkia olen lähinnä tiiraillut) melkoisia eroja lumeneiden suhteen ja ne putket, joista löytyy paljon lumeneita, ovat selvästi hinnakkaampia, olivat sitten "akvaputkia" tai esim. Philipsin TL-D-"sähköliikeputkia". Tosin jälkimmäiset ovat silti halvempia... Kannattaako pistää pennosiaan moisiin? Jos mulla on vierekkäin kaksi putkea, samat kelvinit ja watit, mutta toisessa on esim. 1500 lumenia ja toisessa 2500, onko mitään hyötyä maksaa tuosta jälkimmäisestä enemmän? Oletetaan, että se olisi tulossa akvaarioon, jossa on joitain peruskasveja, jolloin valolla on jokin merkitys (vrt kasviton akva, johon ihan ykshailee, mitä lamppua laittaa). Onko akvan syvyydellä mitään tekoa asian kanssa? Akvaputkissa harvemmin ilmoitetaan lumeneita, johtuuko se siitä, ettei niillä ole mitään merkitystä vai siksi, että ihmiset ostaisi niitä huonompiakin? Olosuhteiden pakosta joudun pelaamaan toisen akvan kanssa T8-5-yhdistelmällä ja yritän kasvien kanssa.... no, parhaani.

Toinen asia mitä ihmettelen, on miksei putkiin, joiden kelvinit pyörii 6-kn hujakoilla, saada lumeneita kuten esim. 4000 Kelvinisiin? Kyselin tätä sähköliikkeestäni, mutta myyjä vain ihmetteli asiaa. 6-tonniset on siis selvästi vähemmillä lumeneilla varustettuja.

[tpraut]

Toinen asia mitä ihmettelen, on miksei putkiin, joiden kelvinit pyörii 6-kn hujakoilla, saada lumeneita kuten esim. 4000 Kelvinisiin? Kyselin tätä sähköliikkeestäni, mutta myyjä vain ihmetteli asiaa. 6-tonniset on siis selvästi vähemmillä lumeneilla varustettuja.

Luulisin että liittyy kaasun ominaisuuksiin. Monimetalleilla tämä on melkeimpä toisinpäin.

Jos mulla on vierekkäin kaksi putkea, samat kelvinit ja watit, mutta toisessa on esim. 1500 lumenia ja toisessa 2500, onko mitään hyötyä maksaa tuosta jälkimmäisestä enemmän? Oletetaan, että se olisi tulossa akvaarioon, jossa on joitain peruskasveja, jolloin valolla on jokin merkitys (vrt kasviton akva, johon ihan ykshailee, mitä lamppua laittaa).

Noilla lumeneilla ei ole merkitystä, jos toisen putkes spektri on kasvien kannalta hanurista. Ongelma vain on se että kasvit tykkää siitä mistä ihminen ei tykkää. Ellei punertava/lila valo ole jonkun mielestä hieno. Elikkä kannattaa valita kompromissi putkien suhteen.

Mitä enemmän kelvineitä putkessa on sitä paremmin se tunkeutuu veteen. Elikkä 2000 lumenia 4500k voi näyttää samalta kuin 1500 lumenia 6500k.

[joppe]

Kannattaa ja ei kannata. Riippuen mitä lumenilla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Kasisarjan putket on tehoputkia eli niissä on panostettu valovoimaan. Ne ei kuitenkaan ole varsinaisesti akvaputkia koska akvassa tärkeämpää on spektrin laatu. Valotehollakin voidaan kasvia kasvattaa mutta riskit levistä lisääntyy. Korkeassa akvassa voi olla merkitystä. Jos löydät täysväriputken missä on hyvä spektri,miellyttävä valo ja paljon valovoimaa kannattaa ilman muuta ottaa.
Valovoimaa voidaan kasvattaa kyllä muillakin keinoin. Juu suuremmat kelvinit määrät ja sininen valo tunkeutuu veteen paremmin. Sitä en tiedä selittääkö se noita lumeneroja..

[Kaskelin]

Saatan muistaa väärin, mutta luin luultavasti juuri tältä keskustelupalstalta mitä eroa on lumeneissa ja luxeissa. Muistaakseni lumeneissa valon spektrin aallonpituuksia painotetaan ihmisen silmän herkyyden mukaisesti. Lumenit siis kertoisivat kuinka kirkaalta valaistus näyttää ihmissilmällä, mutta ei sitä kuinka kirkas valo on kasvien mielestä. Eli kasvilamppua valittaessa korkeampi lumen-arvo ei välttämättä tarkoita sitä että lamppu olisi parempi tuossa käyttötarkoituksessa.

[tpraut]

Wikipedia:
Lumen (toisinaan luumen, tunnus lm) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valovirralle. [1] Se on valon määrä, jonka valovoimaltaan kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan. Toisin sanoen valon määrä, joka lankeaa esimerkiksi metrin päästä kartion pohjalle, jonka (pallomainen) pinta-ala on neliömetri.

Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistusvoimakkuudelle. [1] Kappale on luksin valaistuksessa, jos sille lankeaa neliömetrin pinta-alalle luumenin valovirta

Kandela (cd) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö valon intensiteetille eli valon voimakkuudelle eli valovoimalle. Kandela on myös luumen steradiaania kohti (lm/sr). Yksi kandela on sellaisen valonlähteen valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista taajuudeltaan 540 x 1012 hertsin valosäteilyä 1/683 watin säteilyteholla steradiaania kohden. 1 kandela vastaa suurin piirtein tavallisen kynttilän (lat. candela) kirkkautta.

Yksiköt valovoimalle ja valovirralle ovat tarpeen, koska fysikaalinen säteilyintensiteetti (yksikkö watti/steradiaani) ja säteilyteho (yksikkö watti) eivät kuvaa ihmisen havaitsemaa valon voimakkuutta vaan ihmisen silmän herkkyys säteilylle riippuu sen aallonpituudesta (vrt. äänenvoimakkuus). Lisäksi herää kysymys, miten eriväristen valonlähteiden intensiteettejä olisi vertailtava. Valaistukseen liittyvät yksiköt on viime kädessä määriteltävä sopimuksenvaraisesti. Koehenkilöillä tehtyjen mittausten perusteella on muodostettu ns. V(λ) -funktio, joka kuvaa keskivertoihmissilmän herkkyyttä valolle aallonpituuden funktiona. Funktion kuvaaja muistuttaa kellokäyrää, ja sen huippu on 555 nanometrin kohdalla (jolloin taajuus on em. määritelmässä esiintyvä 540 x 1012 Hz). V(λ) -funktion määrittelystä vastaa Kansainvälinen valaistuskomissio CIE.

[Mavi]

Saatan muistaa väärin, mutta luin luultavasti juuri tältä keskustelupalstalta mitä eroa on lumeneissa ja luxeissa. Muistaakseni lumeneissa valon spektrin aallonpituuksia painotetaan ihmisen silmän herkyyden mukaisesti. Lumenit siis kertoisivat kuinka kirkaalta valaistus näyttää ihmissilmällä, mutta ei sitä kuinka kirkas valo on kasvien mielestä.

Juurikin näin. Lumenit kertoo siitä kuinka paljon valaisin tuottaa valoa kaikenkaikkiaan ja nimenomaan ihmislähtöisesti, eli kuinka hyvin valaisin tuottaa sellaista valoa jota silmä näkee hyvin. Lumenit eivät myöskään ota kantaa siihen kuinka isolta alalta tämä valo valaisimesta lähtee tai säteileekö se joka suuntaan vai pelkästään yhteen suuntaan. Spektristä painotetaan eniten vihreää ja keltaista väriä kun taas punainen ja sininen jäävät huomattavasti vähemmälle huomiolle. Tästä syystä lumenit eivät kerrokaan valaisimen tuottaman valon todellista tehoa.

Lumenin määritelmästä johtuen saman tehoinen kylmänsävyinen valaisin (vaikka 6500 K) tuottaa vähemmän lumeneita kuin vastaava lämminsävyinen (vaikka 4000 K). Kylmä sävy sisältää enemmän sinistä valoa joka ei tuota juurikaan lumeneita kun taas lämmin sävy sisältää enemmän vihreää ja keltaista jotka tuottavat hyvin lumeneita.

Oikeastaan lumenit vertautuvat oikein vain jos valaisimilla riittävän samanlainen spektri. Jos kahdella putkella on identtinen spektri ja toinen putkista tuotaa 1000 lumenia toisen tuottaessa 2000 lumenia voidaan sanoa, että 2000 lumenin putki tuottaa kaksi kertaa enemmän valoa kuin 1000 lumenin putki, eli tuossa tapauksessa lumeneista kannattaa maksaa.

Nyt kun tuli myös lukseista puhe, niin luksi kuvaa sitä miten hyvin jokin pinta on valaistu. Luksi pohjautuu lumenin määritelmään ja yksi luksi tarkoittaa sellaista valaistusvoimakkuutta jossa neliömetrin pinta-alalle lankeaa yhden lumenin valovirta. Eli myös luksit painottavat enemmän niitä sävyjä joita ihmissilmä näkee parhaiten aivan kuten lumenit. Sinänsä ihan ymmärrettävää koska nämä yksiköt on nimenomaan kehitetty ihmisille tarkoitetun valaistuksen suunnitteluun.