Mattosuodatin, kuinka monella vielä?

[Riveriana]

Meillä kaikki on pisaranmallisia ja upotettuja, siis niissä on pohjapala ja kansi myös. Ei mene ravut tai muutkaan vahingossa. Hyvin toimii. Paitsi ihmettelin miksei jaavansaniainen sitten koskaan kunnolla siihen tarttunutkaan, mutta se johtuikin ukosta eikä mattosuodattimesta. Ukko kun yritti pitää suodatinmaton kasvittomana samalla kun minä yritin siihen kasveja juurrutella...

[Sisso]

Meillä ei ollut jaavansaniainen tehnyt yritystäkään tarttua siihen niiden kolmen kuukauden aikana, jotka taimet (monta!) maton kyljessä vietti.... Aika hidasta taitaa olla maton maisemoiminen sillä? Malawilassa matto pysyi sinertävänä kuukausikaupalla, mutta humuspitoisen sekalan matto lähti ruskettumaan havaittavasti jo muutaman viikon jälkeen. Plus että tsi-turveuute tukki pumpun heti kättelyssä. Nyt en maton tukkeutumisen pelossa käytä enää tsi-turveuutetta lainkaan, kun en sitten jaksanut siivilöidä sitä miljoonatta kertaa vaan siirryin Humolon-tabuihin, joiden vaikutus Ph-arvoon näyttäisi olevan tasan nolla. Hain nyt sitten Satekin Ph-miinusta.... Valmiit uutelitkut tulee liian kalliiksi, kun muokattavaa vettä on jokunen litra ja vesi on lähtöarvoiltaan keskikovaa. Tuskastuneena mietin, onko turvevesi ja matto ihan mission impossible? Onneksi on noita Ph-miinus-litkuja markkinoilla.

[rybka]

Kiitos tiedoista! Lähinnä tuo pisaramalli kiinnostaisi - sille tosiaan löytyisi ihan hyvin tilaakin. Tuumiskelin tässä, voisiko tuon tulevan (kiekko)akvaarion suodatuksen hoitaa esimerkiksi Eheim 2260:lla, 2252:lla ja nurkkamallisella mattosuodattimella. Tai vaihtoehtoisesti pari vähän pienempää ulkopönttöä, 2252 sekä nurkkamatto. Riittäisiköhän potku?

Tuo turveongelma on tietysti lievästi huolestuttava juttu Amazon-altaan kannalta.

[Maisu]

Plus että tsi-turveuute tukki pumpun heti kättelyssä. Nyt en maton tukkeutumisen pelossa käytä enää tsi-turveuutetta lainkaan, kun en sitten jaksanut siivilöidä sitä miljoonatta kertaa

En minä ole omiani ikinä siivilöinyt kuin pastaläviköllä kertaalleen. Lopun hoitaa kyllä aika; kun uutteen asettaa jääkaappiin pystyssä seisovaan isoon limupulloon niin viimeistään viikossa se on aivan kirkasta. Sitten vaan kohdellaan pulloa varovasti eikä kaadeta sakkaa altaaseen.

[Sisso]

Seisotin ämpäreissä viikon uutetta, siivilöin ja siivilöin, pelasin kolmen ämpärin kanssa. Alkoi tympimään. Ei se homma sinsänsä, vaan pumpun huolto kun piti ottaa jatkuvasti tarkistettavaksi matosta. Siltikään en tahdo saada Phta seiskaan. Tai no, huomasin tänään, että toisella testillä tulos on 7 (JBL, muy bien) ja toisella 7,5 (Sera). Ja nii pal oon kipannu tonne turvetta.... Ollaan tässä taas uusien kysymyksten äärellä, mutta eivät taida liittyä enää mattoon. Mutta siis sen opin, että turpeella voi saada pumpun tukkoon, vaikka sitten itse sössien... Vaan eihän turvekaan ihmeisiin pysty. Jos ruskeaa vettä halajan, rusketan sen Humoloneilla ja Ph alas jollain myrkyllä pullosta. Huokaus.

[Maisu]

Siis se turve keitetään. Laitetaan isoon kattilaan yli puolet kuivaa turvetta ja hanasta kylmintä mahdollista vettä päälle niin paljon kuin mahtuu eli n. 4 cm alle reunan. Sitten laitetaan hellanlevy kolmoselle, mennään tekemään jotain muuta ja unohdetaan koko turve kunnes se muistuttaa olemassaolostaan alkamalla tuoksua sille mille nyt kiehuva turve tuoksuu (minusta se on ihan hyvä akvaristin elämään kuuluva tuoksu, muttei ehkä kaikkien mielestä). Silloin käydään vääntämässä levy nollaan ja annetaan kattilan edelleen vain olla siinä levyllä ja unohdetaan se taas.

Joskus seuraavana päivänä tai sitä seuraavana (eli siis yleensä seuraavalla viikolla kun kattilaa jo kaivataan muussa käytössä) otetaan pastasihvilä, kaadetaan kirkkain liemi nokalliseen kannuun ja loput sotkusta puristellaan käsin pastasihvilän läpi isomman kulhon päällä kunnes jäljellä on pelkkä puristelukuiva turve. Turpeen voi sitten tuupata vaikka kuusen juurelle, käyttää huonekasviprojekteissa tai laittaa biojätteeseen. Liemi eli valmis uute pullotetaan ja laitetaan jääkaappiin selkiytymään lisää. Kirkkaimman osan voi halutessaan käyttää heti.

Meni kyllä OT:ksi pahan kerran, mutta näin minä olen turveuutteeni jo iät ja ajat tehnyt. Ei stressiä, ei ämpäreitä, kirkasta kuin mikäkin ja hyvä säilyvyys.

[Sisso]

Noilla periaatteilla olen sen tehnytkin. Paitsi etten säilyttänyt jääkaapissa, vaan ämpäreissä kodarissa. Mutta joo, ei kuulu enää tähän ketjuun, sori!

[juhani]

Mulla on ollut päätymallin keskikarkea mattosuodatin 600 l altaassa nyt ehkä luokkaa 4 vuotta ilman mitään ongelmia enkä ole sitä kertaakaan edes poistanut pesua varten. Olisinko pari kolme kertaa imenyt mössöjä maton takaa vähemmäksi. Vedenvaihdon yhteydessä imen enimpiä mössöjä maton pinnasta. Minä ainakin olen ollut todella tyytyväinen mattoon. Lisänä on pieni eheim ulkosuodatin (2215) joka korisee ikävästi, kun imee jostain aina ilmaa sisäänsä. Tiivisteen vaihto auttoi, mutta vain vähän. Ennen mattoa oli itse tehty valutussuodatin, jota en kyllä voi suositella olohuonekäyttöön. Kasvitkaan eivät tuolloin kasvaneet ollenkaan.

Maisu: oletko mitannut turveuutteestasi pH:ta ja johtokykyä? Miksi muuten turve täytyy keittää? Prosessin nopeuttamiseksi?

[Maisu]

Maisu: oletko mitannut turveuutteestasi pH:ta ja johtokykyä? Miksi muuten turve täytyy keittää? Prosessin nopeuttamiseksi?

pH 5 tai hieman alle, johtokykyä en ole mitannut. Keitän, koska täydet ämpärit ovat tylsiä nurkissa ja keittämällä saa varmasti kaiken talteen. Voi se hyödyttää säilytyksenkin kannalta, ainakaan omat turveuutteeni eivät koskaan mene huonoksi vaikka välillä ne unohtuvat kuukausiksikin kaappiin. Alkuperäinen ruotsalainen ohje, jonka mukaan itse olen toiminut, perustui myös keittämiseen.