Kokemuksia vedenviilentimistä?

[sneeli]

Kuulisin mielelläni, jos jollakulla harrastajalla olisi kokemuksia vedenviilentimistä. Kaikki tieto kelpaa. Sain jo aiemmin linkin, mistä vedenviilentimiä voi tilata, mutta kaipaisin tosiaan tietoa käytännön kokemuksista.

[sneeli]

Saamani linkki Akvaterraan ei enää toimi. Sisään pääsee nyt osoitteella http://www.akvaterra.eu/
Edelleen olisin kiinnostunut, jos jollain on kokemuksia vedenviilentimistä!

[tpraut]

Vähän harvassa ilmeisesti vedenviilentäjää käyttävät ihmiset. Osta ja kerro sitten käyttökokemuksia. Itsellä tietokonetuulettimet riittäneet kesällä viilentämään vettä hieman.

[sneeli]

Vähän pelkään, ettei mulla tietokonetuuletin riittäisi. Viilennin taas on niin iso sijoitus, että hiukan arveluttaa sen hankkiminen. Ja taitaa olla aika monimutkainen asentaakin ym. No, ilman sitä täytyy ainakin kalat valita niin, että sietävät korkeampia lämpötiloja

[Aqualung]

Mistä mihin sulla on tarve viilentää ja mikä on huoneilma?
Tuollainen pöytätuuletin ainakin laskee oikein vaan huolella altaan lämpöä mikäli pintavesi liikkuu kunnolla ja puhallus on siihen pinnan tuntumaan ohjattu.

[sneeli]

Pöytätuuletin multa kyllä löytyisi... Jos kesällä ulkolämpötila nousee kolmeenkymppiin, niin sen verran on sitten sisälläkin (muistaakseni). Eli nopeasti ajatellen neljästä viiteen astetta pitäisi ainakin pystyä pudottamaan. Niin, ja jos kaikki ovet ovat helteellä kiinni (kuten ovat, jos en ole kotona), niin lämpötila saattaa olla ehkä enemmänkin. Ei tullut pantua muistiin viime kesänä olosuhteita. -Olisikohan suosiolla jo luovutettava??

[iomeron]

Mulla on axolla viilennin. Tilasin sen Fishstreetiltä (löytyy stikyistä muistaakseni Myydään-palstalta). Ne on kauhean kalliita ja tilasinkin alitehoisen axon altaan kokoon nähden. Se toimi kuitenkin erittäin hyvin viime kesän helteillä ja axolla pysyi veden lämpötilan n. 20 ja vähän sen alle, kuten kuuluukin. Sitä ennen häsläsin jäiden ja kylmäkallejen kanssa, joka oli melkoista hommaa. Viilennintä ei ollut hankala asentaa ainakaan Eheim classic-ulkosuodattimeen. Vesi vain laitettiin kiertämään viilentimen kautta. Eli pari letkunpätkää ja kiristimet piti laittaa ulkosuodattimen ja viilentimen väliin. Kohtahan tuon saa varmaan taas kaivella esiin.

[sneeli]

Olen neuvottelemassa yhdestä 3 vuotta vanhasta vedenviilentimestä. Mitenkähän pitkäikäisiä mahtavat olla? Taitaa olla taas kysymys, johon ei ole oikein vastausta...

[hx]

Tehokkaampien laitteiden teknologia lienee kutakuinkin normi jääkaappien tasoa?

Pienimmät toimivat peltier-elementeillä, niiden käyttöiästä ei ole mitään hajua.

[tate]

Mikä allas koko ja valaistus? Pöytätuuletin ja valaistuksen vähentämisellä merivesipuolellakin mennään hyvin pitkälle. Pöytätuulettimella putoaa pari astetta. Kovin harvalla on jäähdytintä ja alle 28 koitetaan pysyä. Jääpaloja altaaseen pahimpina päivinä.

[sneeli]

Akvaario on vasta suunnitteluasteella, mutta kun muistelen, että asunnossani oli viime kesänä jopa yli kolmekymmentä astetta pahimmillaan, niin ajattelin, että ehkä se viilennin olisi tarpeen. Suunnitelmissa on vaatimattomasti Juvelin Rekord 800 eli noin 110-litrainen ja valaistus se, mikä mukana tulee (en muista tähän hätään tarkemmin). Ne neuvottelut tyssäsivät hintaan - ja viilennin olisi ilmeisesti ollutkin turhan tehokas noin pieneen akvaarioon hankittavaksi. En halunnut maksaa aivan maltaita, koska laite oli kuitenkin ollut jo kolme vuotta käytössä.

Ajattelin hankkia ja käynnistellä akvaariota vasta ensi syksynä, niin ei joudu heti uuden akvaarion kanssa taistelemaan lämpötilojen kanssa. Onhan se viilennin aika kallis sijoitus, mutta hyvä ainakin tietää, että sellaiseen on sitten mahdollisuus, jos kaloista meinaa tulla aivan keitettyjä. Toisaalta hirvittää , että joutuisi kovasti sellaisen tekniikan kanssa askartelemaan, josta ei oikeastaan paljonkaan ymmärrä . Olen niin malttamaton, kun tekisi mieli päästä kunnolla akvaariotouhuun ja tekisi mieli hankkia se akvaario heti paikalla , mutta kai se on viisasta edetä hitaasti. Kiitos vielä ystävällisestä vastauksesta!

[tpraut]

Ei ne lämmöt nyt monella muullakaan ole todellinen ongelma. Jos otat sinne lämpimän veden kaloja niin hetkellinen nousu 30 asteeseen ei haittaa mitään, jos muutenki akvaariossa on 27-28 lämmintä.

[sneeli]

KIva tietää!

[Mikke]

Tehokkaampien laitteiden teknologia lienee kutakuinkin normi jääkaappien tasoa?

Pienimmät toimivat peltier-elementeillä, niiden käyttöiästä ei ole mitään hajua.

Peltier on nimenomaan normaaliin akvaarioon sopivaa kaliberia, kun vaan lämmön saa siitä eteenpäin, eli huoneesta pois. Peltierin on oltava kuivassa, mutta vaikka veteen laskettavaa lämmönjohdetta (en suosittele ainakaan pinnoittamatonta kuparia) voi käyttää johtamaan sitä eteenpäin ja peltieriltä pitää olla ripa ja puhallin. Itselläni on muutama irrallista peltier elementtiä, toinen toimii 24 V:lla, toinen pienemmällä jännitteellä ja eipä ole vuodet näyttäneet niihin vaikuttaneen, kaikenlaista tullut tehtyä niillä, mutta en ole vielä kokeillut akvaarioon (ei tarvetta, kun huonelämpö pidetään alhaalla lämpöpumpulla). Jos aktiivista lämmönsiirtoa käyttää, kannattaa huoneessakin olla jäähdytys. Peltierin siirtäessä 20 W se käyttää noin 20 W virtaa. Eli huoneilmaan siirtyy 40 W, kun akvaariosta hävittää 20 W. Kun huomioi, että talvea varten asunnossa tarvitsee 40 W lämmitystä neliötä kohden, on se 40 W aika paljon akvaariosta kesällä... noin 1 kWh lämpöä vuorokaudessa ja jos sitä lämpöä on jo muutenkin reilusti, kyllä se lämpötila hyvin eristetyssä nykytalossa sisällä nousee.

Passiivisesta lämmönsiirrosta tuolla ledi puolella kirjoitin jo alustavasti kondenssin synnyttämästä lämmönsiirrosta. Käytännössä kupariripa akvaarion kantena siirtäisi aika hyvin lämpöä akvaariosta ulospäin, alumiiniripa kärsii hieman pienemmästä lämpökapasiteetista ja alhaisemmasta lämmönsiirtokyvystä, joten hyvin ohut pohja, josta taitaa seurata matalat rivatk, voi olla parempi. Silloin akvaariosta saa ylimääräistä lämpöä vähän pois.

[sneeli]

Nyt meni vaikeaksi . Jotain em. viestistä ymmärsin, mutta enin meni yli hilseen, kun en ole mikään insinööri Kiitos kuitenkin vastauksesta ja asiaan paneutumisesta ! Eiköhän nää lämpötilaongelmat kuitenkin ajallaan ratkea...

[hx]

Tehokkaampien laitteiden teknologia lienee kutakuinkin normi jääkaappien tasoa?

Pienimmät toimivat peltier-elementeillä, niiden käyttöiästä ei ole mitään hajua.

Peltier on nimenomaan normaaliin akvaarioon sopivaa kaliberia, kun vaan lämmön saa siitä eteenpäin, eli huoneesta pois. Peltierin on oltava kuivassa, mutta vaikka veteen laskettavaa lämmönjohdetta (en suosittele ainakaan pinnoittamatonta kuparia) voi käyttää johtamaan sitä eteenpäin ja peltieriltä pitää olla ripa ja puhallin. Itselläni on muutama irrallista peltier elementtiä, toinen toimii 24 V:lla, toinen pienemmällä jännitteellä ja eipä ole vuodet näyttäneet niihin vaikuttaneen, kaikenlaista tullut tehtyä niillä, mutta en ole vielä kokeillut akvaarioon (ei tarvetta, kun huonelämpö pidetään alhaalla lämpöpumpulla). Jos aktiivista lämmönsiirtoa käyttää, kannattaa huoneessakin olla jäähdytys. Peltierin siirtäessä 20 W se käyttää noin 20 W virtaa. Eli huoneilmaan siirtyy 40 W, kun akvaariosta hävittää 20 W.

Varmaan tuo huono tehosuhde on syy siihen, että vain ne kaikkein pienimmät akvajäähdyttimet toimivat peltierillä?
Vähän sama dilemma kuin niillä sellasilla "autojääkaapeilla". Että jos halutaan enempiä tehoja jäähdytykseen, niin täytyy työntää niin kovia antotehoja koneeseen, että jäähdyttäminen ei enää ole taloudellista?

Jos peltier olisi optimaalinen akvaariojäähdytin, kaikki akvaariojäähdyttimet kai olisivat sellaisia (varsinkin huomioituna, että itse elementti ei lienee ole kovin kallis, koska nanochillerit ovat halpoja) ?
Käyttöikä saattaa hyvinkin olla pitkä.

[Mikke]

Varmaan tuo huono tehosuhde on syy siihen, että vain ne kaikkein pienimmät akvajäähdyttimet toimivat peltierillä?

Ei se nyt niin hirveän huono hyötysuhde ole. Jos ajattelee lämmittämistä, tuo COP olisi noin 2, joka on tuohon kokoluokkaan varsinkin hintaan nähden huippu. Käytännössä toteutti jäähdytyksen miten tahansa, sen lämmön eteenpäin siirtäminen on se olennaisin kysymys, niin myös lämpöpumpuilla. Jos jäähdyttää, tulee jäähdyttäessä aina tuotettua lämpöä lisää, eli peltierillä noin oman tehon verran. Lämpöpumpuilla pyöritään samassa luokassa, mutta niissä ulkoyksikkö on pihalla.

Selkeyttäisiköhän seuraava viestiäni... Mikä tahansa jäähdytys on hyvä akvaariolle, jos lämpö siirretään huoneestakin ulos. Jos huoneessa ei ole jäähdytystä, nostaa aktiivinen akvaarion jäähdytys huoneen lämpötilaa. Samalla tavalla kuin pakastearkku nostaa lämpötilaa. Kaikkea akvaarion jäähdytystä on syytä seurata, jottei pienen akvaarion lämpötila olekin yhtäkkiä liian alhaalla, huoneilmassa ei sitä huomaa...

Ei enää niin yksinkertaista, mutta yritetään...
Passiivijäähdytyksenä jäähdytysripa akvaarion kantena, jossa on suoraan johtava pinta veden yläpuolella toimii kuten "heatpipe" (siis akvaario + se ripa on "heatpipe"). Lämmön johtamista voi kokeilla myös rakentamalla niin pitkän putken kuin saa tasaisesti nousemaan. Eli jos akvaario on ulkoseinän vieressä ja saa seinän tai tuuletusikkunan läpi putken, sen voi vetää ulos ja niin ylös kuin järkevästi saa. Kun sinne viimeiseen mutkaan asti täyttää vedellä, höyrystyminen ja kondenssi hävittää energiaa ulkona. Sinne alas vesipintaan lämpö siirtyy kerrostumalla. Toimii parhaiten, jos putken alamutka on auringossa ja mahdollisimman paljon yläosasta varjossa. Akvaarioon tuleva osa vaikka RST-putkea, mutta ulkona oleva ohutta kuparia.

[Mavi]

Kaikkea akvaarion jäähdytystä on syytä seurata, jottei pienen akvaarion lämpötila olekin yhtäkkiä liian alhaalla, huoneilmassa ei sitä huomaa...

Peltieriä kannattaa myös käyttää mikäli haluaa oikeasti tarkkaa lämpötilansäätöä, nimenomaan kun on jäähdytys kyseessä.

"Pakastimen" toimintaperiaatteella toimiva jäähdytin toimii yleensä täydellä teholla ollessaan käynnissä ja sitä kontrolloidaan termostaatilla. Termostaatti kuitenkin aiheuttaa akvaarion lämpötilaan heittelyä ja jäähdyttimeltä tuleva vesi voi olla huomattavasti kylmempää kuin haluttu akvaarion lämpötila, mutta kun vesi sekottuu, niin lämpötilat toki tasaantuu.

Peltierin jäähdytysteho on taas helposti säädettävissä ja siten sillä saa kontrolloitua jäähdyttimeltä tulevan veden lämpötilaa helposti alle asteen tarkkuudella. Olettaen tietysti, että peltieriä ohjaava säädin on viritetty oikein. Jonkinlaisia peltierille sopivia säätimiä saa parilla/muutamalla kympillä Ebay:sta ja samassa paikassa itse Peltier-elementit on varsin sopuhintaisia. Tosin jos haluaa vimosen päälle PID-säätimen, niin semmoinen maksaa jo helposti toista sataa, mutta itse tehtynä mikrokontrollerin avulla pääsee muutamaan kymppiin tässäkin hommassa.

Itellä on käynyt mielessä, että alkaisin oikein hifistelemään tuossa lämpötilansäädössä, mutta ei ole tullut hommattua Peltier-elementtejä. Tässä on koko akva-homma vähän vaiheessa hifistelvän luonteeni ja ohuen lompakkoni vuoksi.

[Kaskelin]

Käytännössä kupariripa akvaarion kantena siirtäisi aika hyvin lämpöä akvaariosta ulospäin, alumiiniripa kärsii hieman pienemmästä lämpökapasiteetista ja alhaisemmasta lämmönsiirtokyvystä, joten hyvin ohut pohja, josta taitaa seurata matalat rivatk, voi olla parempi. Silloin akvaariosta saa ylimääräistä lämpöä vähän pois.

Lieneekö tuolla jäähdytysrivaston materiaalilla olla tuossa merkittävää vaikutusta lopputulokseen? Uskon, että on merkittävämpää miten tehokkaasti lämpö siirtyy rivastosta ympäröivään ilmaan. Muistan hämärästi miten mittasimme erään jäädytysrivan läpötilaa eri kuormituksilla. Prototyyppijäähdytyselementti oli alumiinin värinen. Kun kappale maalattiin tavallisella mattamustalla spray-maalilla, kappaleen lämpötila putosi lähes kymmenellä asteella. Jäädytyslevyn käyttölämpötila oli noin 60 astetta huonelämpötilan yläpuolella. Akvaarion kansi ei ole kovin lämmin, joten en osaa sanoa mikä vaikutus värityksellä olisi tuossa tapauksessa. Noin periaatteessa mustan kannen pitäisi olla viileämpi...

Osa lämmöstä siirtyy johtumalla jäähdytyslevyn ohitse kiitäviin ilmamolekyyleihin ja osa lämpösäteilynä. Se kumpi tapa on merkittävämpi rippuu jäähdytyselementin muotoilusta, lämpötilasta, väristä ja pinnan laadusta sekä ilmavirtauksen määrästä.

[Mikke]

Lieneekö tuolla jäähdytysrivaston materiaalilla olla tuossa merkittävää vaikutusta lopputulokseen?

On huomattava merkitys. Alumiini johtaa hitaasti verrattuna kupariin, eli alumiinin alapinta johtaa lämpöä takaisin ilmaan enemmän kuin yläpinnasta. Kuparin lämmönjohtavuus on 390 W/K*m, kun alumiinilla 230 W/K*m. Lisäksi kuparin lämpökapasiteetti on suurempi, eli pinta lämpiää hitaasti, koska sama tilavuus kykenee pitämään sisällään enemmän lämpöä, jolloin lämpö ehtii leviämään tasaisemmin.

Uskon, että on merkittävämpää miten tehokkaasti lämpö siirtyy rivastosta ympäröivään ilmaan. Muistan hämärästi miten mittasimme erään jäädytysrivan läpötilaa eri kuormituksilla. Prototyyppijäähdytyselementti oli alumiinin värinen. Kun kappale maalattiin tavallisella mattamustalla spray-maalilla, kappaleen lämpötila putosi lähes kymmenellä asteella. Jäädytyslevyn käyttölämpötila oli noin 60 astetta huonelämpötilan yläpuolella. Akvaarion kansi ei ole kovin lämmin, joten en osaa sanoa mikä vaikutus värityksellä olisi tuossa tapauksessa. Noin periaatteessa mustan kannen pitäisi olla viileämpi...

Konvektio on normaalioloissa huomattavasti suurempaa kuin säteily, käytännössä säteilyn lämmönsiirto on parin prosentin luokkaa verrattuna ilmaan johtumiseen. Kun jäähdytyslevy maalataan, maali on lähes poikkeuksetta lämmönsiirtovastus, mutta on mustia pinnoitteita, jotka toimivat erittäin hyvin. Käytännössä mustat pinnoitteet parantavat kyllä säteilyn määrää moninkertaisesti maalattunakin verrattuna heikkoihin, mutta lämmön johtumisessa hävitään paljon enemmän. Jos puolesta prosentista noustaan puoleentoista säteilyssä, voidaan samalla hävitä kymmenen prosenttia tai enemmänkin johtumisessa. Esimerkiksi akryylipohjaisten maalien lämmönjohtavuus on luokkaa 0,2 W/K*m, joka on yli tuhat kertaa heikompi kuin alumiinilla (alle 1, eli eristeeksi luokiteltava).

Pinnan muodolla on vaikutusta, kun edetään tietyn virtauksen yli. Pystyt rivat päästävät konvektion nousemaan paremmin, eli virtaus kasvaa. Konvektion kannalta kaikkein paras on, kun konvektiopinta on pystyssä, eli teoriassa jos se on akvaarion sivussa. Siinä kuitenkin hävittäisiin akvaarion katossa tapahtuva kondensio, jolla voi vaikuttaa monikymmenkertaisesti lämmönsiirtoon. Johtunut energia selviää kaavasta E=lambda*dT*A^(0,75*v), joka kuvaa hyvin, että konvektion nopeuden kasvattaminen kannattaa tietyn pisteen jälkeen. Ripavälillekin on laskukaava, muutama milli on vapaalla konvektiolla lähellä ihannetta vapaalla hitaalla konvektiolla, mutta se on riippuvainen materiaalista. Pakotetulla konvektiolla ripaväliä voi aika nopeasti kaventaa...

Tulipa teoriapainotteinen viesti... Liian tuttu ja mielenkiintoinen aihe.

[JJVi]

Kaikkea sitä oppii a-w:stäkin, muka joskus ihan suunnitellutkin heat sink:kejä eikä tullut edes mieleen että väri vaikuttaisi lämmönjohtumiseen. Ilmeisesti olisi kannattanut eloksoida mustaksi alumiinirivat.