Miten jakaisitte seuraavat kalat kahteen tankkiin?

[Aleesa]

Osa näistä mulla on jo, osa ehkä tuloillaan Akvat: nykyinen 100-litrainen (kahdeksankulmainen eli pohja-ala ei kovin suuri) ja mahdollisesti tulossa oleva 250-litrainen (100x50x50). Tahtoisin tietää, jos jotkut näistä kaloista ovat ihan hölmöjä hankintoja, ja apua oikeiden kalamäärien ja -yhdistelmien kanssa. Rakastan monnisia, joten niiden viihtyvyys olisi perusedellytys, ja ajattelin laittaa ne isompaan altaaseen, koska tuossa pienessä pohja-ala on niin pieni.

100-litraisessa on nyt:

- 9 neontetraa (neljä täysikasvuista ja viisi pienempää)
- 2 kardinaalitetraa (nämä voisin antaa uuteen kotiin)
- 1 isohko partamonnikoiras (harvemmin näkee, kun on koko ajan luolassaan, mut olisko n. 12-senttinen)
- 2 helmimonnista, 2 albiinomonnista (kupari-)
- 1 punanoitamonni

Tulossa saattaisi olla:

- 4 sinileukakirjoahventa (1 koiras, 3 naarasta)
- muutama haarniskamonni (1-3)
- 8-9 kpl helmimonnisia
- partamonneja niin monta kuin mieli tekee ottaa
- keisari- ja kuparitetroja (en tiedä kuinka monta)

Mitään hillitöntä poikimislaitosta en halua, kun elämäntilanne ei anna myöten kovin työläälle tuhtaamiselle kalojen kanssa. Meidän kraanaveden ph on n. 7,8 (100-litraisessa ph ollut n. 7,1) ja vesi on pehmeää (dh 5,4). Molemmissa altaissa on nyt vaaleahko hieno hiekkapohja, mutta tuohon pienempään voisin vaihtaa tumman, vähän karkeamman hiekan (1-2 mm), jota mulla on yksi 10 kg pussi valmiina.

Kiitokset jo etukäteen!

[They2]

250 litraisesta E-Amerikkala.
-sinileuat
-haarniskamonnit
-monniset
-2-3 partamonnia (joko 2 koirasta tai 3 naarasta)
-noitamonni, jos pohjalle vielä mahtuu
-keisari tai kuparitetrat

100 litrainen, sekala.
-neonit, voit hankkia lisää
-punanoitamonni
-sukarapuja
(jos pohja siis soraa, jos hienoa hiekkaa voisi tuonne mahtua piikkisilmiä)

Kardinaalitetrat pois tai tee siitä parvi 250 litraiseen.

[Mauiwee]

Sinileukakirjoahven on Keski-Amerikasta.

100-litraa
- neontetrat
- 10 kuparitetraa
- 2 albiinomonnista (ja pari kaveria näille)

250-litraa
- sinileukakirjoahvenpariskunta
- punanoitamonni
- partamonnikoiras
- 10 helmimonnista
- kersaritetroja

Kardinaalitetrat vois antaa uuteen kotiin.

[They2]

Sinileukakirjoahven on Keski-Amerikasta.

Eihän siinä nyt paljon eroa ollut..

Edit. Noitamonni ei sittenkään 100 litraiseen. Unohdin mutterimallin.

[Aleesa]

Kiitos, hyvältä kuulostaa!

Hei, mites tää: huomasin vasta äsken, että sinileuat tykkää kovasta vedestä, meillä on pehmeää (kraanasta tullessa siis sen 5,4)? Jollen voikaan ottaa noita sinileukoja, niin mitkäs muut sinne voisi sopia? Olisi kiva jos löytyisi joku tuollainen vähän näyttävämpi kala sinne. Mutta ei kiusaajia!!!

Tuo punanoitamonni on jotenkin vammainen, liikkuu vähän huonosti ja evät "törröttävät pystyssä", se liikkuu kaikenkaikkiaan aika vähän, ja hitaasti. Sikäli ei ole niin säälittänyt sen oleilu vähän pienellä pohjalla.

Eikö albiinomonnisia voisi yhdistää helmien kanssa isoon akvaan? Tekisi mieli laittaa tuohon mutteriin tummempi pohjamateriaali, mutta se ei sitten ole niin hienoa...

[Mauiwee]

Voihan ne samaan laittaa jos haluaa.

Mun kokemusten mukaan (rajoittuu pariin kuukauteen) sinileuat on pikkusen ärhäköitä. Ei siis ollenkaan verrattuna palettikalaan, mutta ahvenmaisia kuitenkin.
Mun ehdottomasti lemppari kirjoahven on avainkirjoahven. Se on kuin itse tyyneys eikä kiusaa ketään. Pitkäaikaista kokemusta ei näistäkään ole, mutta annan ääneni avaimille.

[Aleesa]

Mulle nuo sinileuat ovat tulossa akvaariokaupan kylkiäisinä, ja myyjän mukaan olleet tosi rauhallisia. En kuitenkaan haluaisi jatkuvaa poikimista - voiko sinileukoja pitää kokoonpanolla kaksi naarasta? Luin myöskin, ettei sinileuat ole kovin tarkkoja veden kovuudesta kuitenkaan, vaan että Varjon kirjassa sanotaan vain, että kovuus alle 10. Eli eiköhän ne meille sitten tule

[They2]

Kyllä pitäisi 2 naarasta onnistua.

[Aleesa]

No niin, 250-litrainen kotiutuu perjantaina

Sinne olisi nyt alkuun tulossa:

- sinileukakirjoahven x 2 n
- haarniskamonni x 3 (en tiedä sukupuolia, ainakin yksi koiras)
- kuparitetroja x 9
- kersaritetroja x 7
- partamonni x 3 n

Monnisia en ehkä saa vielä - onko siitä haittaa, jos ne laittaa tuonne vasta myöhemmin? Mietin siis, että sopeutuisivatko paremmin, jos ne saisi sinne heti..?

[They2]

Ei siinä ole niin väliä, että milloin ne monniset altaaseen menee.

[-matokani-]

En kommentoi muuta, kuin tuota punanoitamonnia. Voiko olla, että noitamonni olisi kuitenkin ihan terve? itselläni on 3 punanoitamonnia ja kokemuksesta voin sanoa, että ne liikkuvat lähes aina vähän, hitaasti ja vaivalloisen näköisesti. Tuosta evien törröttämisestä en ole ihan varma, että mitä tarkoitat, joten liitän tähän kaksi kuvaa, jotta voit sanoa, näyttää oma monnisi yhtään samalta.

noitamonnit.jpg (71.4 KiB) Katsottu 1785 kertaa

noitamonnit 2.jpg (70.78 KiB) Katsottu 1785 kertaa

[Aleesa]

-matokani- : Kiva kun laitoit kuvia! En sitten tiedä, onko tuo meidän omakin ihan normaali... Se liikkuu siis aika vaikeasti, "kiipeää" lähinnä imukuppisuulla ylöspäin lasia, ja sitten jos tahtoo alas, niin vain pudottautuu. Samaten joskus jos joutuu tiheämmän kasviston sekaan, niin saattaa tempoa siellä jonkun aikaa, ennen kuin pääsee pois. Kyllä se aika samalta näyttää, kuin nuo sunkin - törröttämisellä tarkoitin sitä, että nuo pään takana olevat evät ovat koko ajan sillä tavalla pystyssä, kuin tuossa sun ylemmässä kuvassa, eivät liiku juurikaan tai mene vaakatasoon.

Mutta mikä tuon noitamonnin pohja-alavaatimus sitten olisi? Mietin, että jätänkö pelkän partamonniukkelin satalitraiseen, vai myös noitamonnin... Kaikki monniset siis menee isompaan. Noidalle olisi kiva tietty olla kaverikin: niillä näyttäisi olevan hauskaa tuossa -matokanin- kuvassa

[-matokani-]

Hyvä jos kuvista oli apua! Mulla nuo viihtyvät hyvin kolmistaan! Tai siis välillä ne "kränää" tabletista, mutta ei sitä miksikään tappeluksi voi kutsua. Noitamonneilla on tosiaan ainakin täällä lähes aina tuo selkäevä pystyssä. Ja oikeastaan kaikki muut evät, kuin pyrstö, joka on välillä supussa. Ja kyllä, välillä pitää puskea kasveista läpi ja kun ollaan ylhäällä kasvissa/juurakossa, niin sieltä tiputtaudutaan alas. Ja liikkuminen on juuri semmoista "kiipeämistä" ja eteenpäin mönkimistä. Olen aika varma, että teidän noitamonni on normaali. Mulla nuo asuu metri kertaa 40 cm pohjalla 180-litraisessa, mutta pienemmässäkin menisi. itse olen miettinyt, että voisin yrittää hankkia koiraan, kun nuo näyttäisi kaikki olevan naaraita. Olen aika huono sanomaan, kuinka paljon tilaa mikäkin kala vaatii, mutta voi ehkä teidän akvaariossa mennäkin, eivät mitään vauhtihirmuja ole (korkeintaan öisin). Kaveri sille olisi kyllä kiva. Mitään varmoja vastauksia en siis ikävä kyllä voi antaa.

[Aleesa]

No niin, 250-litrainen akva pystyssä Yötöiksi meni, mutta kalat ilmeisesti selvisivät matkasta hyvin, ja näyttävät kotiutuneen ihan hyvin.
Lopulta tähän tuli siis:

- 3 x haarniskamonni (aika mötkylöitä, niillä olis varmaan kivempaa isommassa akvassa...)
- 2 x partamonni (naaraita)
- 7 x kuparitetra
- 6 x keisaritetra
- 1 x seeprakala

Keisaritetrojen ja joidenkin kuparitetrojen pyrstöt on aika riekaleina... Ovat aimmin elelleet ilmeisesti samassa tankissa punatimanttien ja sinileukojen kanssa - olisivatko ne syynä tuohon, vai näykkivätkö ne toisiaan? Ainakin kuparitetroja pitäisi kai olla enemmän..? Kunpa saisi nopeasti isoja kasveja (mitkäs olisivat nättejä ja nopeakasvuisia?). En ole vielä mitannut akvasta vesiarvoja, mutta kraanaveden arvot ylimmssä viestissä.

Toinen juttu: vaiika Jägerin lämmitin (250 W) on säädetty 26 asteeseen, mutta akvassa on vain 23... Meillä on viileää, huonelämpö oikeastan aina alle 20, tai siis aina talvisin. Akva on kuitenkin samassa huoneessa kuin varaava takka, joten tässä yleensä hiukan lämpimämpi. Mutta mites nuo kalat, ovatko erityisen herkkiä viileälle - kestää varmaan hetken ennen kuin saan lämmöt ylös.

Olisiko ehdotuksia kalastoon? Mitä pidän, mitkä vaihdan, mitä lisäksi (isoja haarniskoja lukuunottamatta näyttää aika tyhjältä)?

Ai niin, helmimonniset haluaisin tähän eli niitä ehkä se 8 kpl. Ja noitamonni ehkä myös, ja mahdollisesti sille kaveri. Tytär kiintyi heti noihin haarniskoihin, mutta mun mielestä niillä olis parempi isommassa. Ainakin siinä tapauksessa, että haarniskoille löytyy uusi koti, nuo monniset ja noita tulisi tähän.

[-matokani-]

Suosittelen luopumaan haarniskamonneista, sillä ne tosiaan ovat isoja ja myöskin voivat olla aika vilkkaita. Noitamonnille voisi 250-litraiseen hankkia jo useammankin kuin yhden kaverin. Luopuisin myös yksinäisestä seeprakalasta. Kasvattaisin noiden muiden parvikalojen parvia (kupari- ja keisaritetrat). Sitten nuo partamonnit (jos todellakin ovat samaa sukupuolta) ja helmimonniset. Voisit näiden lisäksi miettiä, josko allas kaipaisi jotain "pääkaloja", vaikka joku ahven pariskunta/haaremi.
Lämmittimestä sen verran, että ainakaan mulla ne ei lämmitä siihen asteeseen, mitä lämmittimeen on säädetty. Yleensä lämmöt nousee korkeammalle. Syynä voi olla kansilasit. Siksi teenkin niin, että laitan lämmittimen ensin pienelle ja jos tarvitsen lisää lämpöä, niin sitten säädän hieman isommalle, kunnes tavoitelämpötila on saavutettu. Kesällä lämmittimet ovat irti seinästä. Nytkin isoimman akvaarion lämmitin näyttää 22 astetta ja lämpömittari akvaarion sisällä 25 astetta. En osaa sikäli sanoa, että onko sun lämmitin tarpeeksi tehokas sun akvaarioon. Se kannattaa selvittää, ennen kuin säätelee, ettei lämmitin "rasitu" liikaa/käy muuten huonosti.

[Aleesa]

Kiitos vastauksesta, -matokani-!

Tuo parvikoon kasvattaminen pitää tehdä - eikö tän kokoiseen purkkiin voisi hyvin ottaa 20-päisen parvin kuparitetroja? Keisareita sitten kai lisää myös, mutta kuinka paljon?

Mikähän se pääkala voisi olla? Joku takuukiltti, koska monniset tulossa, ja niitä EI saa kukaan kiusata Ja mielellään saisi olla vähän pitkäikäisempi kuin joku taistelukala.

Mistähän/koska näen varmaksi, että partikset on molemmat tyttöjä? Nuo ovat kooltaan jotain 8-10 cm, eikä mitään suurempia partoja ole, muutama millin pituinen nökö.

[-matokani-]

Kyllä mun mielestä voit laittaa 20 kuparitetraa. Mulla on sentin isompia kulmatetroja 317-litraisessa. Niitä oli aluksi 20 (nyt kai 16) ja näytti aika hyvältä. Saatan kyllä hankkia niitä 10 lisää, mahtuu kyllä. Keisareita vähemmän. Mimmoinen sukupuolijakauma noilla sun keisareilla on?
On aina vähän vaikea sanoa, että mikä kala tulee minkäkin kanssa toimeen. näihin juttuihin vaikuttaa niin moni asia. Mulla oli pääkalana 180-litraisessa keltakääpiöpariskunta. Eivät ajaneet monnisia koskaan takaa, mutta toisaalta eivät ehtineet kuteakaan ennen kuin naaras (jäi jotenkin rääpäleeksi) heitti henkensä. Nyt siellä on se koira edelleen, ei jahtaa ketään. Ehkä hankin sille naaraan, mutta siinä on taas riski monnisia ajatellen. Avainkirjoahvenet ovat yleensä kivoja, mutta kaikenlaisia yksilöitä löytyy. Itselläni näitäkin vain 1 koiras. Ostin kaksi 1,5 v sitten, mutta toisesta luovuin, koska olivat molemmat koiraita, eivätkä enää tulleet toimeen. Aiemmin ne eivät kiinnittäneet mitään huomioita muihin kaloihin, mutta nyt yksin tuo avainukko on alkanut hätistelemään keltabarbeja. Sille pitäisi löytää naaras, mutta se on hieman vaikeaa, kun sukupuolierot eivät aina ole kovin selvät. Rihmakaloja ajatellen akvaarion tulisi olla lämmin ja pinnassa pitäisi olla aika tyyntä. Kannattaa katsella eri lajeja ja kun joku vaikuttaa kiinnostavalta, niin lukea siitä kokemuksia vaikka täältä. Itse aika usein teen niin. Akvaarioliikkeeseen menen vasta sitten kun tiedän tarkalleen, mitä haluan.

[They2]

Juuri -matokani-n mainitsemat keltakäppänät ja avaimet ovat ahventen rauhallisimmasta päästä. Keltakäppänä on kääpiöahven, oleilevat pohjalla ja kutevat luolaan. Eivät kasva yli 9-10 senttiseksi, naaras on pienempi. Ovat jopa aranpuoleisia, mutta kunhan akvaariossa on joku suojaparvi, tulevat nekin esiin. Ovat rauhallisia, eivät kiusaa ketään, edes kutuaikanakaan. Tuohon 250 litraiseen mahtuisi jopa 2 paria keltakäppäniä, monnisetkin voivat jopa mahtua vielä mukaan, mutta 1 pari riittä ihan hyvin.

Avain on kirjoahven, kasvaa 10-15 senttiseksi, on rauhallinen kirjoahveneksi, arka. Ui keskivedessä, saattaa syödä pieniä kaloja. Väri ei välttämättä ole maailman värikkäin, mutta itse pidän sitä kauniina. Kutevat puhtaalle ja tasaiselle alustalle, jolloin kyllä puolusavat mätiään. Koirasta ja naarasta on vaikea erottaa.

[miljoonakala84]

Menee vähän aiheen sivuun, mutta mites on kun miula on tuolla 84L akvassa 1 kääpiörihma ukko
pohjalla piikkisilmiä ja tällähetkellä 3 nuolimonnista, että jos ostasin noita monnisia 10kpl lisää ja keltakääpiöahven pariskunnan,
tulisko nuo ahvenet juttuun tuon kääpiörihmaukon kanssa?

[Koss]

Tulevat toimeen keskenään. Oleskelevat eri kerroksissa, joten kiistaa reviireistä tuskin syntyisi.

[miljoonakala84]

NUo ahvenet ei taida myöskää hätyytellä noita piikkareitakaan hirveesti, vai?

[They2]

NUo ahvenet ei taida myöskää hätyytellä noita piikkareitakaan hirveesti, vai?

Ei pitäisi.

[-matokani-]

Mä en kyllä ainakaan oman keltakääpiön kohdalla allekirjoita sitä, että viihtyisi pohjalla! Meillä se pyörii kyllä ihan kaikissa kerroksissa, pintaa myöten. Itse en ainakaan omaan akvaarioni laittaisi rihmakaloja. Voi olla, että mun Guillermo on joku ihme poikkeus. Samoin oli kyllä Gagakin, se naaras, joka kuoli. Liikkuivat pohjalla vain kun siellä oli ruokaa.

[miljoonakala84]

No perhana
Tai jos ottas parven korurihmoja, tai jos kokeilen miten noitten ahventen ja kääpiörihman yhdessä elo sujuu
ja jos ne tappelee paljon niin siirrän ahvenet tonne 128L akvaan.

[They2]

No perhana
Tai jos ottas parven korurihmoja, tai jos kokeilen miten noitten ahventen ja kääpiörihman yhdessä elo sujuu
ja jos ne tappelee paljon niin siirrän ahvenet tonne 128L akvaan.

En kyllä usko että ne tappelevat, monilla on kääpiöahvenia ja rihmakaloja yhdessä ongelmitta.