Tietoinen alikansoitus

[punapipo]

Suunnittelen parhaillani ensimmäisen akvaarioni hankintaa.

Usein kuulee akvaarioiden ylikansoituksesta, mutta minun visioni on alusta alkaen selvä alikansoitus.
Akvaarion koko tulee olemaan 450-560 litraa ja ajattelin kansoittaa sen esim. alle 150 kappaleella noin viiden sentin sinttejä.
Pari tetraparvea voisi olla keskikerroksessa ja sitten parvi pintakaloja ja pohjakaloja samoin.

Onko tässä mitään järkeä ja onko se edes mahdollista?

Eipähän ainakaan akvaario olisi mikään kalasoppa vaan pikemminkin pähkinä: etsi tästä kuvasta kala.
Luulisi, että kaloilla on kivaa, kun on lääniä temmeltää. Varmaan ylläpitokin on hieman kevyempää.
Ja aina kun meno alkaa ajan myötä kyllästyttää, lisäpotkua on helppo saada kaloja lisäämällä.

[Elena_]

Ei tuo määrä minun korvaan kuulosta mitenkään radikaalilta alikansoitukselta, mutta olen itsekin pyrkinyt aina siihen että mieluummin liian vähän kuin liikaa kaloja. Ei kai sille mitään estettä ole.

[kirahvi1]

Mikä juju tässä topicissa oikein oli? Miten kysymyksessä voi olla alikansoitus jos keskikokoisessa akvaariossa on 150 kalaa?

[punapipo]

Jahah, matematiikkani ei siis oikein toiminut. Sanotaan sitten 100 viiden sentin kalaa.
Jos pohjalla on 10 pientä kalaa, keskikerroksessa 40 + 30 ja pintakerroksessa 20, niin luulisi olevan väljät oltavat.
Ehkä täytyy vähentää tuostakin, eihän parvessa tarvitse olla yli 20 yksilöä.

[Substral]

Biologisesta näkökulmasta; jos kasveja on paljon, on suotavaa käyttää nitraattipitoista kasviravinnetta. Noin pienet kalat eivät tuota tarpeeksi jätettä, jotta siitä riittäisi kovin monelle kasville ravinteita. Lisäksi isot kalat tuottavat hiilidioksidia (hengityksessään) kasveille ravinteeksi, tätäkin voi tarvia tuottaa altaaseen lisää. Biologista tuottoa voi ajatella kalan painon kautta; kuinka paljon jätettä pari grammaa painava sinineontetra tuottaa? Entä 30cm pituinen, yli puolen kilon painoinen Oskari? Saa hieman osviittaa myös suodatustehoihin. Pikkukaloilla suodattimeksi riittää melkein pelkät kiertovesipumput/streamit, sillä akvaarion pinnoille ja hiekkaan todennäköisesti muodostuu riittävän suuri bakteerikanta. Toki mekaaninen suodatus on hyvä hoitaa jotenkin, ihan noin puhtaanapidon kannalta.

Sitten ulkonäköseikka. Minusta käypä ratkaisu olisi joku noin 100 pyrstöinen parvi voimakkaasti parveutuvia tetroja. Oikein näyttävä mennessään laumana pitkin ja poikin. Sitten talkkarin hommiin voi ottaa partiksen tai katinkultamonneja (tms oikeasti ahkeria putsaajia), ja pohjan siivilöintiin esimerkiksi parikymmentä pienehköä monnista. Näin pohjalle putoava ruoka tulee syödyksi ja levätkään eivät saa ylivaltaa, mutta pääparven visuaalinen ilme ei häiriinny muista kaloista.

Onhan tuo ihan toteutettavissa oleva ja mukava pikkuvaihtelu seura-akvaarioksi. Varsin helppo tehdä löyhänä biotooppialtaana myös, halutessasi.

[marinum]

Punapäätetra on hienosti parvessa pysyvä uimatilaa arvostava laji :
http://www.metacafe.com/watch/912464/he ... s_bleheri/

[kirahvi1]

Toinen hienosti parveutuva laji on: Punasuutetra Hemigrammus rhodostomus.

[They2]

Tosi yleinen, kaunis, mutta ehkä tylsä kardinaalitetrakin parveutuu ihan mukavasti.

[punapipo]

No mutta tuossahan on ideaa. Ei niitä parvia välttämättä useampia tarvita, kun yhdelläkin pärjää.

Jos ulkosuodattimen voi jättää pois, ei tarvitse niin paljon pelätä veden päätymistä parketille. Rahaakin saattaa säästyä, jolloin voin paremmalla mielellä törsätä vaikka tosi näyttävään taustaan. Ja hieno tausta taas tarkoittaa sitä, että kasveja ei tarvita niin monta kaunistukseksi, ja biologinen tasapaino vähien kalojen kanssa säilyy. Ehkä lisähiilidioksiakaan ei tarvittaisi?

Tuo videolinkki on varsin vaikuttava. Kaivelin hieman foorumia ja ilmeisesti punapää- ja punasuutetrat ovat kardinaalitetrojakin voimakkaammin parveutuvia kaloja. Itse asiassa ilmeisesti mitä tahansa kaloja voimakkaammin parveutuvia, vaikka laskisi mukaan Etelä-Amerikan ulkopuoliset kalat. Videossa oli suunnilleen sadan kalan parvi, mutta akvaariokin näytti omaani suuremmalta. Voisin tyytyä vaikka 50 kappaleeseen, niin parven häntäpää ei ole enää akvaarion toisessa laidassa kun kärkipää saavuttaa toisen laidan.

Se vähän mietittää, että punapäätetrat näyttävät pysyttelevän kiinni etulasissa eivätkä hyödynnä koko tilaa. Ehkä pohjakalojen lisäksi voisi kuitenkin miettiä jotain pienempää ryhmää pintaan tai taustalle kurkkimaan, ilman että ne tulevat häiritsemään ison parven showta.

Kiitos etukäteen, mikäli kommentteja taas tulee!

[Riveriana]

Saako ehdottaa muitakin kaloja kuin tetroja? Olisiko pikkulasimonni mitään? Nauttisivat tilasta ja isosta parvesta. Tosin eivät kaikkien silmää miellytä.

[punapipo]

Saako ehdottaa muitakin kaloja kuin tetroja? Olisiko pikkulasimonni mitään?

Voin ottaa muunkin teeman kuin Etelä-Amerikan, mutta yritän kasata akvaariota löyhästi biotooppiajatuksella.

Kiitos ideasta, kaivoin heti tietoa pikkulasimonneista. Ovathan ne ällistyttävän näköisiä otuksia, mutta en ehkä kuitenkaan tykkäisi niistä päävetonaulana.
En oikein löytänyt hyvää videota tai muuta kuvausta isosta parvesta.

Nyt kun olen pohdiskellut asiaa, parhaalta idealta vaikuttavat tällä hetkellä nuo 50 punapää- tai punasuutetraa, 20 pientä monnista ja 10(?) katinkultamonnia.
Monniset voisivat olla esim. pandamonnisia, riippuen mitä kaupassa on tarjolla. Katinkultamonnitkin voisi mahdollisesti vaihtaa pienempiin nuolimonneihin.
Idea alikansoituksesta toteutuisi hyvin.

Laiskistuvaa partamonnia en huolisi ottaa, sillä sellainen on mielestäni häiritsevän näköinen lepäillessään kiinni lasissa.

Suodatuksen voisin kai hoitaa piilottamalla taustan taakse sisäsuodattimen ja erikseen "Mobiler Hamburger Mattenfilterin" (http://n0k0.blogit.fi/).
Sinne piiloon saisi tarvittaessa varmaan myös lisähiilidioksidin pulputtamaan.

[suski-87]

Kovin pahaa alikansoitusta tuolla kalamäärällä tuskin saa aikaiseksi. Itsellä on nyt 344-litrainen allas, jossa on n. 30 intiaanisulkaa, 8 pandamonnista, 4 ottoa, 3 punaista noitamonnia ja 2 loistokääpiöahventa, ja kyllä tuolla käytännössä on koko ajan populaa näkyvissä, vaikka valtaosa kaloista on altaan litramäärään nähden pieniä, eivätkä määrätkään mitään kovin suuria ole. Mitenkään sekavaksikaan allas ei ole kuitenkaan mennyt, mitä vähän pelkäsin kun lähdin lisäämään kalastoa inkkareista ja punaisista noitamonneista.

Itsellä oli alkuun suunnitteilla vielä nykyistäkin paljon pienempi kalasto, eli hyvin kasvivaltainen allas muutamalla kalalla. Kuitenkin sitä samalla tykkää altaan olevan mahdollisimman huoleton hoidettava. Olemattomalla kalamäärällä tuntui, että kasvien menestymiseksi sai tehdä paljon enemmän töitä mitä aiempien kala-altaiden kanssa. Kalamäärää tuli sitten lähdettyä hiljalleen kasvattamaan, ja jotenkin allas tuntuu toimivan nyt kalamäärän kasvettua paremmin "itsekseen". Samalla sitä omakin silmä on nyt alkanut tottua kasvaneeseen kalamäärään, ja mielellään sitä eri kalaryhmien touhuja tarkastelee.

Mutta mikään ei tosiaan estä aloittamasta vain muutamalla lajilla kohtalaisella määrällä yksilöitä, ja sitten ajan kanssa katsomasta miten homma lähtee omassa altaassa toimimaan ja kaipaako sinne sitten jossain vaiheessa jotain muuta.

[KalaH]

Minulla olisi yksi ehdotus parvikalaksi. Nimittäin Nigeriankuultomonni, tämä laji on kotoisin Afrikasta ja on todellinen parvikala ja youtubestakin löytyy näistä ihanista kaloista videota.

[punapipo]

Sori, että vastaus kesti. Innostuin surffailemaan Aqua-Webbiä ja vaikka mitä.
Suski-87:n palautteen perusteella höylään kalamääriä vielä pienemmiksi.
Näyttää kyllä siltä, että tykästyin siihen Etelä-Amerikka -aiheeseen ja punapäätetroihin.

Alikansoitussuunnitelma näyttää tässä vaiheessa seuraavalta:
-musta Juwel Rio 400 (450l) olohuoneeseen seinän viereen
-kaloiksi 40 punapäätetraa, 10 pandamonnista (tms.), 6(?) nuolimonnia
-vähän kasveja
-Bilteman hienojyväinen vaalea hiekka
-taustaksi Back To Nature Woodrock (http://www.backtonature.se/english/wood ... 0_800.html)
-vanha suodatin revitään pois ja 3D-taustan kammioihin piilotetaan Eheim 2048
ja Juissin ohjeiden mukainen (pieni) kotelomallinen mattosuodatin yhdellä Aquaballilla.
-lämmittimenä alkuperäinen Juwel

Jos kasvit eivät ota menestyäkseen, kytken Eheim 2048:aan hiilidioksidilevittimen.
Jos päätän myöhemmin lisätä kalakantaa, voin pistää kammioihin lisää mattosuodattimia.
Riittävä veden pääsy kammioista toiseen ja taustan läpi pitää järjestää alusta alkaen.

En halua päästää vähiä kaloja vapaasti uimaan taustan ja takalasin väliin,
kun jo lapsena oli venäläiset puulelut aina patterin ja seinän välissä. Kalat voisivat sitä paitsi jäädä johonkin ahtaaseen koloon jumiin.
Tausta on siis tarkoitus tilkitä niin, että kaloilla ei ole pääsyä sen taakse.
Ja tarkoitus ei ole tuottaa poikasia, jotka sitten voisivat livahtaa virtausaukoista.
Jos joku kuitenkin taustan taakse hyppää, niin elelköön siellä sitten Varjokansana.

Aikataulu on rauhallinen. Jos vaikka pistän tilaukset vuodenvaihteessa, varaudun odottelemaan tavaroiden saapumista tammikuun.
Helmikuu voi mennä allasta kuivana nikkaroidessa ja maaliskuu kypsytellessä ja kasveilla koristellessa.
Aprillipäivänä kalat pääsevät sitten ylisuureen altaaseen.

Olenkohan unohtanut vielä jotain?

[They2]

-kaloiksi 40 punapäätetraa, 10 pandamonnista (tms.), 6(?) nuolimonnia

Mielestäni noita pandoja kannattaa ottaa hieman enemmän, vaikka alikansoittaa haluatkin. 10 on ehkä hieman liian pieni parvi kuitenkin, 15-20 olisi parempi. Ottoja on ihan sopiva parvi, mutta eivät varmaan näy isossa altaassa.

-vähän kasveja

Ovatko kasvitkin E-Amerikasta?

Olenkohan unohtanut vielä jotain?

Turveuute, kasvien lannoitteet, valaistus? Onko jotain noihin liittyvää vielä?

[punapipo]

Ovatko kasvitkin E-Amerikasta?

Joo, ehdottomasti niin on tarkoitus. Vielä en ole miettinyt tarkemmin. Valikoimaa varmaan löytyy.

Turveuute, kasvien lannoitteet, valaistus?

Jätän Juwelin alkuperäisen "4 x 54 W HighLite T5" valokannen, mitä se sitten tarkoittaakin.
Luin, että sillä on tapana hajota, mutta murehdin siitä sitten myöhemmin.

Lannoitteet eivät liene monimutkainen juttu, mutta turveuute kuulostaa joltakin hyödylliseltä, jota en ollut lainkaan ajatellut.
Takaisin surffaamaan.

[They2]

Jätän Juwelin alkuperäisen "4 x 54 W HighLite T5" valokannen, mitä se sitten tarkoittaakin.

Toi tarkoittaa, että valokannessa neljä 54 wattista T5 loisteputkea mallia HighLite. Wattimäärä on 216, mikä on riittävä akvaan. T5 on tavallista ohuempi putki, jossa on enemmän watteja lyhyemmässä putkessa verrattuna perus T8 putkiin. Hintaakin on kyllä enemmän.

Lannoitteet eivät liene monimutkainen juttu

Lannoitteita kannattaa hankkia pohja/täsmälannoitetta, esim 7-ballssit, saviturvepallot tai Satekin voimapelletit, yleislannoitteen kuten PMDD ja ehkä hiili- ja rautalisä.

mutta turveuute kuulostaa joltakin hyödylliseltä, jota en ollut lainkaan ajatellut

Turve korostaa kalojen ja kasvien väriä, happamoittaa vettä, tummentaa veden väriä ''black water''. Etelä-Amerikassa vesi on tyypillisesti sen väristä, ja monet sieltä tulevat kalat ovat paljon rohkeampia kun vesi on sillaista. Kaupalliset aineet maksavat paljon, kannattaa itse keittää sitä. Lannoittamaton turve maksaa hädin tuskin mitään ja kestää kauan käyttää isoa säkkiä loppuun.

Valikoimaa varmaan löytyy.

Vink vink.

[KalaH]

Mielestäni parhain pohjalannoite on tetran crypto, melkeimpä ainoa kyseisen firman tuote joka toimii ja hyvin. Hyvänä kakkosena tulevat itsetehdyt saviturvepallerot, jotka on terästetty pmdd ainesosilla ja hevosen p*skalla . Pmdd on hyvä ja riittoisa lannoite jota voi tehdä itse tai ostaa valmiina kaupasta. Itse olen laittanut pmdd seokseen enemmän rautaa mitä ohjeissa sanotaan, niin ei tarvi erikseen mitään rautalannoitteita olla.

[They2]

hevosen p*skalla

Jyrsijöiden papanat juuri sopivan muotoisia, kokoisia, kovia/kiinteitä eikä niin löysiä verrattuna hevosen eritteisiin.

[KalaH]

hevosen p*skalla

Jyrsijöiden papanat juuri sopivan muotoisia, kokoisia, kovia/kiinteitä eikä niin löysiä verrattuna hevosen eritteisiin.

Noh kyllä ne helposti murnee ja ei sitä ihan "uunituoretta" tavaraa kannata mennä ottamaan. Jyrsijöiden papanoita varmaan myös käyttäisin jos niitä olisi, nyt ei oo kyllä enää heppojakaan, joten pitää kehitellä jotain uutta.

[They2]

joten pitää kehitellä jotain uutta.

Hyvää talviliikuntaa, lähimetsistä rusakoiden ja hirvien jätösten keräily!

[punapipo]

Heh, kiitokset näistä lannoitevinkeistä.
Taidan kuitenkin olla vähän sellainen hienohelma-akvaristi, etten lähde keräilemään noita metsän antimia.
Citykaneja täällä Helsingin puistoista kyllä löytyy, hirviä harvemmin.

[lauraxc]

Pitää ihan sen verran kommentoida, tai kysyä lähinnä että kanin kakkako passaa lannoitteeksi akvaarioon? Siis sellaisenaan vai mitenkä? Mulla on nimittäin 11 kania, joten sitä kakkaa kyllä riittää

[kirahvi1]

Itse en haluaisi akvaariooni vierasta ulosteista peräisin olevaa bakteerifaunaa. Kyllähän sitä pskaa syntyy kalojen toimestakin ihan kunnioitettavasti.

[They2]

Pitää ihan sen verran kommentoida, tai kysyä lähinnä että kanin kakkako passaa lannoitteeksi akvaarioon? Siis sellaisenaan vai mitenkä? Mulla on nimittäin 11 kania, joten sitä kakkaa kyllä riittää

Joo, voi laittaa. Ihan hyviä lannoitepaketteja ne on, eikä sitten tarvitse ostaa niitä. Osta punasavea ja tee niistä palleroita niin, että papana on siinä keskellä ja kuori on savea. Savi ei maksa paljon mitään ja riittää pitkäksi aikaa.