Pikkuleijatetra, Corynopoma riisei

[7330]

Tällaisia kummajaisia tuli siis hankittua.



Päivän mittaisen pikaisen tutustumisen perusteella sanoisin mukaviksi, vilkkaiksi mutta kilteiksi kaloiksi. Tulevat hyvin toimeen hunajarihmakalojen kanssa, vaikka liikkuvatkin aika pintakerroksissa. Joukossa on yksi, kuvassa oleva suurieväinen kala, ilmeisesti koiras käyttäytymisestä päätellen, ja lopuilla on normaalin näköiset evät. Tällä suurieväisellä kalalla on myös kirkkaammat värit kuin muilla, vaikkei niitä juuri kuvassa näykään.

Tuo koiras olisi ilmeisesti kovasti kutupuuhissa, jahtaa pulleimpia kaloja (naaraita?) ja värisyttelee eviään niiden vieressä. Sattuuko kenelläkään olemaan mitään tietoa pikkuleijatetrojen kosintamenoista? Ne nimittäin vaikuttavat poikkeuksellisen kummallisilta.
Kuvassa näkyy kalan kyljessä, peräevän yläpuolella kolmionmuotoinen vaalea täplä. Se on oikeasti kiinni rihmassa, joka taas on kiinni jossakin kidusten tienoilla (vaikea nähdä kovin tarkasti). Kun kala ui naaraan viereen, se ojentaa tuon rihman sivulle ja naaras näykkii sen päässä olevaa möykkyä. Tavattoman mielenkiintoisia tarkkailtavia.

[Ilkka T]

Kuvassa tosiaan on pikkuleijatetrakoiras. Huntumaiset evät ja mainittu "täplä" ovat hyviä sukupuolituntomerkkejä. Lajin kosiomenot tulivatkin edellisessä viestissä varsin hyvin kuvatuiksi. Koiraalla on tosiaan kiduskantensa jatkeena rihma, jonka päässä on kolmionmuotoinen läppä. Rihma saattaa ulottua koiraan kylkeä pitkin aina peräevän tyven takareunaan saakka. Kosiomenoissa koiras ojentaa rihman ja läpän sivulle kohti naarasta ja samalla ojentaa myös huntumaiset evänsä kohti naarasta. Evien ja erityisesti peräevän väristelyn tarkoituksena on ilmeisesti viuhtoa peräevän tyvellä sijaitsevien rauhasten tuottamia feromoneja kohti naarasta. Ojentuessaan edellä mainitun läpän pitäisi vielä muuttua normaalista kehonväristä poikkeavan hopeanhohtoiseksi ja elimen tarkoituksena on ilmeisesti toimia jonkinlaisena viestinä naaraalle. Pikkuleijatetra muuten sukulaisineen on harvoja tetroja, joilla on sisäinen hedelmöitys. Lajilla tietyn värikkyyden puutteen korvaa monin verroin mielenkiintoinen käytös. Melkoisen hyvin edellinen kirjoittaja päässyt lyhyessä ajassa selville pikkuleijatetran kosiomenoista.

[7330]

Kiitoksia. Täältä löytyi kuin löytyikin joku asiaa tunteva. Nämähän olivatkin sitten paljon mielenkiintoisempia kaloja kuin luulinkaan, vaikka värityshän niillä vaihtelee hopeanharmaasta lyijynharmaaseen. Miten sisäinen hedelmöitys sitten käytännössä toimii ja kutevatko nämä siitä huolimatta? Näiden viljely kävi mielessä, kun se ei näytä kovin vaikeaa olevan.

Kosiomenoista olisi ollut aika vaikea olla pääsemättä perille, kun tuo parven ainoa (?) koiras on kiehnännyt naaraiden kyljissä koko päivän. Tuo läppä on todellakin sivulle ojentuessaan näkyvän hopeanvalkoinen. Onko koiraalla muuten tosiaan vain yksi tuollainen läppä? Vasemmassa kyljessä en sellaista nähnyt.

[Ilkka T]

Koiraalla pitäisi olla kiduskannessa lisäke molemmin puolin, mutta ei liene vallan harvinaista että näitä rihmoja kuljetuksen tms. yhteydessä katkeilee. Sisäisestä hedelmöityksestä huolimatta kalat kyllä kutevat. Mäti sirotellaan hienolehtisten kasvien joukkoon. Mitä sisäiseen hedelmöitykseen tulee koiras vapauttaa siittiöt limamaisen aineen sitomina möykkyinä, joita sitten voidaan tavata naaraan sukupuolikanavasta ja ilmeisesti naaras jossakin määrin kykenee siittiöitä varastoimaan. Miten siittiömöykyt naaraan sukupuolikanavaan ei ole tiedossa, sillä mitään erityisiä paritteluelimiä ei koiraalla ole.

[7330]

Miten siittiömöykyt naaraan sukupuolikanavaan ei ole tiedossa, sillä mitään erityisiä paritteluelimiä ei koiraalla ole.

Tätä ehdin kyllä jo ihmetellä. Pitänee sitten istua ahkerasti altaan edessä jos vaikka onnistuisin näkemään kyseisen tapahtuman. Naaraat eivät kyllä ole ainakaan vielä juuri lämmenneet koiraan lähentelylle, vaan uivat yhtenä rykelmänä sitä pakoon. Pitänee kokeilla joskus vaikka erillisessä kutualtaassa, jos tuolla seura-akvaariossa ei onnistu. Saattaa kyllä olla, että osa noista on nuoria koiraita - tuntuu aika epätodennäköiseltä, että parven sukupuolijakauma olisi yksi koiras ja 7 naarasta. Osa on vielä aika pieniä, suunnilleen 3-4-senttisiä. Koiras ja ne naaraat, joita se innokkaimmin jahtaa, ovat noin 5-senttisiä.

Huomasinkin tänään, että koiraalla on lisäke vasemmassakin kiduskannessa, mutta sen päässä ollut läppä on irronnut.

[7330]

Väliaikatietoja.

Nämä eivät tosiaankaan ole vaikeita kudetettavia.
Koiras lopetti naaraiden jahtaamisen ensimmäisen päivän jälkeen, joten kokeilin siirtää pari pulleaa naarasta omaan altaaseensa. Ne asustivat pari päivää sovussa 40-litraisessa, mutta isompi alkoi jahdata ja hätyyttää pienempää. Siirsin pienemmän takaisin altaaseen ja annoin isomman neidin olla siellä vielä muutaman päivän. Välillä näytti siltä, että se hankasi kylkeään kasveihin sen näköisenä, kuin laskisi mätimunia, mutta varma en ollut. Luulin jo kokeilun menneen hukkaan, koska altaassa olikin vielä yllättävän paljon mätimunilla herkuttelevia sukarapuja, mutta pari päivää sitten huomasin kaksi vajaan sentin mittaista poikasta.
En ala erikseen kasvattamaan kahta poikasta, saavat tuolla elellä jos elävät. Täytyy kokeilla myöhemmin ihan omassa altaassa ilman sukarapuja. Aikuiset kalat kasvavat silmissä ja syövät kuin lauma sikoja. Yksi isoimmista naaraista kasvattaa isoja eviä, saa nähdä onko se oikeasti koiras vai kasvaako niille muutenkin hunnut iän myötä. Kalat alkavat myös olla aika komean värisiä, kun pyrstön keltaiset juovat ja punainen peräevä näkyvät kunnolla.

[Miikku]

Mistä muuten löysit nämä kalat? Vaikuttavat aika hauskoilta ja ainakin erilaisilta

[7330]

Mistä muuten löysit nämä kalat? Vaikuttavat aika hauskoilta ja ainakin erilaisilta

Laji sattui joskus silmään ulkomaisia akvaariosivuja selatessa, ja kun Dragolainen lähti Saksaan, laitoin näitä listalle mitä katsella akvaarioliikkeistä. Listalla oli kyllä paljon muutakin, mutta näitä sattui hampurilaisessa liikkeessä olemaan. Niinpä kahdeksan pikkuleijaa matkusti pullossa Suomeen.

Noista viime viestissä mainitsemistani poikasista on kolme kasvamassa, mutta ajattelin kudettaa kesällä niitä vähän isomman määrän. Syksyllä siis saattaa tulla myyntiin. Sukupuoletkin erottaa nyt varmasti, koiraita on kolme ja naaraita viisi.

[Miikku]

Täytynee pistää korvan taakse.

[condevil]

Onko pikkuleijatetroja saatavana Suomesta kuinka helposti?
Löytyisikö lisää aw-läisten kokemuksia ja kuvia tetroistaan?

[Jaes67]

Herätelläänpä vanhaa keskustelua.

Vastaus condevilen kysymykseen tulee todellakin myöhässä mutta vastaanpa silti: Nyt on Turun akvaariopisteessä Pikkuleijatetroja saatavilla. Itselle on tulossa 15 kpl. Kiinnostaisikin tietää miten tuossa viljelyssä lopulta kävi? Ja tietysti myös kuvat olisivat hienoja jos jollakulla sattuu olemaan.

Mitäs muuten olette pikkuleiujatetroillenne syöttäneet? Meneekö ihan perus hiutaleet?

[7330]

Noiden kudetus ja poikasten kasvatus oli yllättävänkin helppoa, mutta en missään vaiheessa tullut niitä isompaa määrää kasvattaneeksi. Harmi kyllä. Syystä, jota en enää muista, parvi sitten lopulta koostui pelkistä koiraista. Ruuaksi kelpasi kaikki mikä perustetroillekin: muutenkaan eivät olleet millään lailla hankalia hoidokkeja.

Voisin yrittää laittaa jonkun vanhan kuvan tänne, jos muistan vielä sitten kun saan hajonneen kiintolevyn sisällön takaisin.

[Jaes67]

No nyt sitten sain noita pienen parven altaaseeni. Ostamani yksilöt ovat vasta ihan pieniä mutta kyllä ne siitä kasvavat. Mielenkiintoisesti muuten osa noista pikkuleijatetroista ui lähellä pintaa ja osa sekaparvessa intiaaninsulkien kanssa. Välillä sitten vaihtavat uintisyvyyttä.

[kanerva]

Luin jostain Zaphoodin viestistä, että pikkuleijat löytyvät ilman kansilaseja lattialta. Onko tosiaan niin, että lasit täytyisi olla?

[kirahvi1]

http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Troo ... 5584001226

...eli naaraat ovat narutettavia.

[ivy]

Onko kenelläkään viimeaikaista tietoa/kokemusta näistä? Onko kuinka hyvin saatavilla/tilattavissa ja kuinka paljon yleensä maksavat?