Aloittelija ja allas 140l kaipaa neuvoja alkuun ja kalastoon

[B Y]

Uusi (tai oikeastaan jatkava) akvaharrastelija ilmoittautuu!

Kaverilta sain 140litraisen altaan ja nyt mietin että mitä tarvitsenkaan sen lisäksi (Edellisen akvaarion pidon lopetin kuitenkin jo melkein kymmenen vuotta sitten joten on tiedot päässy unohtumaan)...?
Mukana tuli valaisin, lämmitin, magneetti (tai se millä raaputetaan levää lasista…), koriste juurakko ja kalanruokaa.

Suodatin tuohon tarvitaan, mutta mikä olisi hyvä? Sisäsuodatinta olen ajatellut, ulkosuodattimen pito kuulostaa (tai ainakin semmoinen kuva minulle on tullut) kalliilta ja vaikealta.

Vesitestit varmaan myös? Mitä kaikkia ph ja kovuus testien lisäksi? Niissä olenkin ihan hukassa, ei silloin ennen mitattu mtn nitriittejä tai nitraatteja..? Yritin vanhoista ketjuista saada jotain tolkkua, mutta vääntäkää mulle vielä rautalangasta! Sen verran olen vesiarvoista ymmärtänyt ettei kaloja altaaseen ennen kuin nitriitti on hävinnyt…? Lyhenteet ovat myös hukassa..

Siitä päästäänkin tähän kypsytys aiheeseen, josta olenkin jo monta topicia lukenut, mutta… Jotain SafeStart litkua ja hirvensarvisuolaa tarvitaan? Missä järjestyksessa, milloin ja kuinka paljon niitä laitetaan? Pari viikkoa pitää sitten odotella?

Pohjamateriaaliksi ajattelin vaaleaa hiekkaa. Aikaisemmissa ketjuissa lukee että ihan rautakaupasta voi hiekkapuhallushiekkaa laittaa? Mikä rae koko olisi paras? Ja kuinka monta kiloa pitäisi 100x35 pohjalle laittaa jotta olisi tarpeeksi? Riittääkö 25kg?

Kasveista en tiedä mitään, edellisessä akvassa taisi pääasiassa olla muovikasveja . Mitkä olisi mahdollisimman helppohoitoisia ja kestäviä? Tarvitaanko lannoitteita tms?

Kaloja olen jo miettinyt, mutta on niin paljon hienoja ja riippuuhan se siitäkin mitä saa hankittua. Voisin vaikka tähän listata minkä kalojen ulkonäöstä pidän, ja jos te viisaammat voisitte kehitellä minulle hyvän kalasopan Eli siis jotain näistä tai vastaavia kaloja haluaisin akvaarioon:

Pohjalle partamonni tai muu vastaava isompi kala. Leväbarbi kiinnostaisi myös levänsyöjänä. Muutkin monnit (esim.kuparimonni) miellyttäisi silmää. Kaikki tetrat yms pienet parvikalat kelpaisi, mahdollisimman värikkäitä ja eloisia toivon. Tai vaikka miljoonakalat muuten mutta nehän lisääntyy kuin puput, ainakin edellisessä akvaariossani (vai voisiko niitä ottaa pelkästään uroksia?). Pääkalaksi silmää miellyttää rihmakalat, taistelukala, kultakalat (ei taida vaan näin pieneen altaaseen mahtua??), lehtikalat ja muut näyttävät ”isommat” värikkäät kalat.
Kerokaa mitä teillä on tai mitä laittaisitte 140l altaaseen, tarkoituksena saada eloisa, "viihdyttävä" ja helppohoitoinen porukka.

Ja kaapista vielä... Mistä saan mahdollisimman edullisesti tukevan kaapin/jalustan?! Kaverilta mukana tullut näytti sen verran huteralta että sitä en halua laittaa..

[Aqua_75]

Aloittelija vasta itsekin, mutta saman kokoluokan allas juuri kypsymässä. Ite aloitin kypsytyksen safe start bakteereilla ja hirvensarvisuolalla. Hiekkana Maxit 0,5-1,2mm puhallushiekka(meni vähän toista säkkiä eli n.30kg), jota semmonen 5-8cm kerros pohjalla. Hiekan sekaan laitoin pohjalannoitetta (initial sticks). En tiiä oisko täsmälannoitus parempi.
No aqua safella ei puoleentoista viikkoon tapahtunu mitään muuta kun hillitön ammonium/ammoniakki määrä vedessä HSS+kalanruoasta johtuen. Nitriittiä ja nitraattia ei ollenkaan. Oletin että bakteerit oli kuolleet jo pulloon, joten tilasin uuden bakuympin (Prodibion bio-digest). Bio-Digestin lisäyksen jälkeen rupesi nitriittiä ja myös nitraattia näkymään suht nopeasti ja ammonium/ammoniakki lähti laskuun. Eli kypsyminen lähti käyntiin. Nyt odotellaan lopullista kypsyyttä.

Suodattimena itellä Eheim professionel 2224 (700l/h), jonka pitäs riittää. Tämä siis ulkosuodatin. En tiiä onko hyvä, mutta toimii. Eikä minusta mikään hankala, päinvastoin. Valona 2x30w loisteputkea 7500K arcadia freshwater ja 10000K sylvania aqua star. Lisäksi Eheim ilmapumppu(ei välttämätön) ja Eheim jäger lämmitin 75w (hieman alimitoitettu tohon allaskokoon).

Kalastoksi ite oon aatellu pohjaan partis tai vastaava, helmimonnisia, otto, kerteissarvikotiloita ja ehkä sukarapua. Parvikalaksi tod.näk. kardinaalitetra ja pääkalaksi joku rihmakala ja mahd. taisto.

Kasvipuoli ihan hakusessa vielä. Tässä nyt jotain mitä mieleen tuli. Viisaammat ja kokeneemmat korjatkoon/jatkakoon

[They2]

Voisin itsekin hieman kommentoida.


Hiekasta sen verran, että jos altaaseen haluat monnisia, niin hiekka pitää olla hienoa. Siihen tarkoitukseen käy hyvin rautakaupoista saatava Maxit. Maxit on punertavaa hiekkaa, ja likaista. Monet suosivat Bilteman hiekkaa, jota myydään 17 kilon säkeissä. Hiekka on puhdasta, eikä välttämättä tarvitse pestä, mutta on ehkä liian vaaleaa, itsellä Biltemaa ja tykkään siitä. Älä osta mustaa hiekkaa, on tehty murskaamalla mustia kiviä, tai on jotain lasikuitua yms. eli on teräväreunaista eikä sovellu akvaaioon ja pohjakaloille. Sopiva raekoko on mielestäni 0.3-1.2 mm. Bilteman karkeampi on passeli (0.3-1.0mm) ja aqua_75 kertoma Maxit on myös hyvä. Biltema on halvempaa, mutta valitse hiekka värimieltymysten mukaan. Monilla on myös Kauniston soraa.

Älä käytä magneettileväraappaa. Naarmuttaa laseja pahasti ja on kömpelö. Perus Biltemasta ostettu parkkimittari tai auton talviraappa on halpa ja hoitaa homman hyvin. Akvakaupoissa myydään myös partaterän tapaisia leväraappoja, mutta jos sellainen osuu kalaan,ei hyvää seuraa.

Tekniikasta myös hieman. Valoa pitäisi riittää niin, että jokaista litraa kohden akvaariossa olisi vähintään 0.4 wattia. Tällöin myös vaativamman kasvit voivat menestyä. Loisteputkiksi ei välttämättä tarvitse ostaa akvakaupasta myytäviä putkia, perus Osramit hoitaa myös hommansa, kunhan värisävy on oikea. Lämmitin pitäisi olla sinulla n. 125-150 wattinen. Suodattimeksi joku Eheim tai Fluwal. En sen tarkemmin tiedä niistä, paitsi sen että Fluwal 4+ on varmaan sopiva. Nämä ovat välttämättömiä akvaarion perustekniikoita.

Lannoitteeksi hanki mielummin täsmälannoitus, eli älä pistä lannoitekerrosta hiekan alle, jos etkäytä niitä niih mätänevät sinne. Pohjalannoitteeksi juurilla imeville kasveille sopii vaikka Satekin voimapelletit, JBL seiskakuulat tai itse valmistamat saviturvepallot. Perusyleislannoitteeksi Easy-Life Pro-Fito tai PMDD. Hiilen lähteeksi Easy-Life Easy-Carbo. On ristiriitainen tuote, mutta itse käytän sitä. Punertaville kasveille ehkä vielä rautalannoitetta, Easy-Life Ferro. Hiilidioksidinlevitinkin olisi paikallaan. Voi tehdä helposti itse,kunhan menee AWn hakuun sanalla kiljupullo. Löytyy sadoittain ohjeita varmaan.

Vesitestejä kannattaa ostaa tippatestejä. Nitriitti,nitraatti,pH nyt tärkeimmät. Hyvä olisi, jos olisi vielä karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus. Nitraatti NO3, nitriitti NO2, pH, kokonaiskovuus GH, karbonaattikovuus KH. Karbonaattikovuus on pHn puskurointikyky.
Vedenparannusainetta pitää aina käyttää, jos vettä akvaan lisää. Tetralla on tarjolla, en nyt muista nimeä, ja Easy-Lifella on FFM. Molemmat ovat hyviä, FFM on halvempaa ja riittoisampaa.

( jatkan kohta, kunhan saan ekaksi syötyä. Kesti tää kirjoittaminen niin kauan )

[tpraut]

Kannattaa luultvasti loisteputket vaihtaa valaisimeen. Niitä kannattaa vaihdella n. vuoden välein. Samalla kannattaa vaihtaa sytyttimet elektronisiin jos ei vielä niitä ole. Elektroniset eivät välky niin kuin tavalliset (kalat pelästyy vähemmän). Jos on vain yksiputkinen valaisin niin kannattaa harkita kaksiputkisen ostoa. Loisteputkitehoa pitäisi olla n. 0,25-0,50w/l. Toisinsanoen 35w-70w akvaarioosi.

Yleensä akvaario tavarat maksavat melkein omaisuden jos kaikki menee hakemaan kerralla kaupasta. Itse olenkin todennut hyväksi tämän foorumin osta/myy palstat, joista pystyy bongaamaan hyviä kasvipaketteja, koristeita, taustoja yms..

Kalastoon sen verran että ei ikinä kannata ostaa mitään hätiköiden. Akvaariokaupassa yleensä vielä myyjät myyvät sitä mitä asiakas haluaa eikä sen enempää suosittele akvaarion vedelle sopivia kaloja. Parempi ensin selvittää että haluaako pehmeän vai kovan veden kaloja yms.. Niin kaloillakin on kivempaa.

Itse juurikin heitin sisäsuodattimen kaapinpohjalle, koska sitä pitää mielestäni huoltaa liian usein ja muutenkin biologinen suodatusteho on huono. Ulkosuodattimen huolto on mielestäni paljon helpompaa varsinkin paljon kuormitetussa akvaariossa. Moni sanoo että ulkosuodattimet ovat äänekkäitä, mutta onneksi äänieristeitä myydään (tungetaan suodatin kaappiin ja äänieristetään se). Hiljaisempaa ratkaisua saa hakea. Lisäksi akvaariossa säästyy jonkin verran tilaa ja ulkosuodattimen imu on helpompi naamioida kuin maitopurkin kokoinen sisäsuodatin.

[They2]

Okei, jatkuu.

Vedenparannusaine sitoo kaikki kraanaveden metallit ja epäpuhtaudet, siksi sitä kannattaa käyttää. Vesiarvoissa taas useimmille trooppisille kaloille sopii pH 6.5-7.0 ja kokonaiskovuus pehmeää. Nitraattia saisi olla n.25 ja nitriitti pitää olla nollassa. Mitä korkeampi karbonaarrikovuus, sitä vaikeampaa pHta on muuttaa. Tippatestit on tarkempi kuin liuska, siksi se.

Kalastoa. Pohjalle menisi yksi partamonni, 3-6 katinkultamonnia tai 1-3 noitamonnia. Noista kaikki syövät levää, noidat laiskiten. Partamonni syö nuorena, vanhempana passivoituu. Katinkullat syövät koko elämän suht aktiivisesti. Toinen vaihtoehto levää putsaamaan on otot, eli nuolimonnit. Ovat pieniä, kauniita, mutta tarvitsevat hapekasta vettä. Leväbarbit eivät mahdu tuonne. Pohjalle mahtuisi myös vielä joku monnisparvi. Niitä on monenlaisia, pieniä ja suuria. Monet pärjäävät enintään 25-26 asteessa, mutta on myös monnsia, jotka tykkäävät kiekkolämmöstä.

Keskiveteen parvikala. Tetroja on monenlaisia, akvaan mahtuisi punapäätetroja, kardinaalitetroja, eri neontetroja, kuparitetroja, kirsikkatetroja, aavetetroja, mustatetroja yms. Lajeja on loputtomiin. Myös kiilakyljet ovat hienoja.

Pääkalaksi joitain kirjahvenia, esim perhoskirjoahven, kääpiöahvenia, esim rubiinikääpiöahven, mutt noiden kanssa ei mene välttämättä monnisia. Myös rihmakalat ovat hienoja ja viihtyvät pinnemmalla, joten eivät häiritse monnisia. Pinnalle menisi myös suppusuita, kynäkaloja tai tapparakaloja. Silloin kyllä tarvitset kansilaseja. Kaloja valitsessa täytyy muistaa että kaikki eivät välttämättä käy yhteen vesiarvojen puolesta.

Kasveja on erilaisia. Köynnöstäviä, pintakasveja, sammalia ja ruusukkeisia.
Köynnöstävät ovat yleensä aika helppoja, esim intianvesitähdikki, karvalehti, vesirutto, vedensuosikki, viuhkalehti ja konnanputki. Ei kunnon juuria, ottavat ravinteet vedestä.
Ruusukkeiset ovat esim. miekkakasvit, melalehdet. Ottavat ravinteen juurilla.
Sammalet ovat riccia, joulusammal ja jaavansammal. Kiinnitetään kantoon oksiin tai kiviin. Voidaan kasvattaa myös pintakasvina.
Pintakasveja ovat pistiat ja kilpukat, esimerkiksi. Pitkät karvaiset juuret, eivät siedä kovaa virtausta.
Sitten on vielä vallisneriat, saniaiset yms. Oli vain joitain esimerkkejä, en sen enempää kasveja tunne.

Hiekkaan pitää lisätä kierteisiä, möyhivät pohjaa eikä hiekka silloin tukkeudu. Toki voit myös möyhiä vedenvaihtojen aikana pohjaa sormilla, mutta voi olla hankalaa.

Kypsytys on helppoa kaupallisilla ympeillä. Yleisin ymppi on varmaan Tetran Safe-Start, on muuten hyvä, mutta jäähtyy helposti,jolloin bakut kuolevat. Aqua_75 mainitsema Propidio(nimeä en nyt muista) on parempi. On pakattu typpeen, eli ei pelkää jäähtymistä. Bakuja ruokitaan hirvensarvisuolalla, joka päivä 0.5 ml sataa litraa kohden. Itse kypsytin tällä tavalla ja allas oli kypsä 3 viikon jälkeen. Muista, että niin kauan kun altaassa ei ole kaloja, pitää aina lisätä hss. Tarkemmat palikkaohjeet löydät J.Järven aquahoito sivuilla. Kurkkaappas sinne.

Sisustuksesta vielä. Kannattaa olla paljon kasvipusikoita, taka-alalla ja sivuissa. Keskelle jätetään uimatilaa. Kalat hakevat turvaa kasviviidakosta. Pohjakaloille paljon piiloja, kantoja, saviputkia, kookoksia yms. Pintakaloille pintakasveja, saavat niistä suojaa. Amazonilta tulleille tetroille ja muille kaloille voi lisätä veteen turveuutetta.

Itse en ole mikään niin kokenut, joten tiedoissa varmaan aukkoja, eli vielä kokeneemmat korjatkoon. Yleistieto pitäisi kuitenkin olla kunnossa.

Lisäys, loisteputket eivät ole valaisimia, valaisimissa on loisteputket, joissa valo syntyy. Eli loisteputki ei ole sama asia kuin valaisin. Vaikea selittää mutta varmaan ymmärsitte.

Edit. Muistin juuri etten kertonut pohjakasveista mitään

[Aqua_75]

Lisäys, loisteputket eivät ole valaisimia, valaisimissa on loisteputket, joissa valo syntyy. Eli loisteputki ei ole sama asia kuin valaisin. Vaikea selittää mutta varmaan ymmärsitte.

Jep. Näinhän se on
Itellä siis valaisimena Giant 2x90 loisteputkirunko, jossa 2kpl 30w loisteputkia

[B Y]

Tämmöistä kattelin tuolta lemmikkiexpressistä...
http://www.lemmikkiexpress.fi/product_d ... php?p=1758

Eli EHEIM pickup 2010 500L/h

"akvaarion enimmäiskoko 160 L, teho 220 -500L/h, mitat 218x75x96mm"

Noiden tietojen mukaan riittäisi tuohon altaaseen, mutta mitäs ootte mieltä?

Ulkosuodatin... Ainakaan kun tuolta niitä katselin, nin niihin ei anna kukkaro myöten...v

[They2]

Suodatuksen virtausnopeus pitäisi olla seuralaariossa 3 kertaa akvan tilavuutta enemmän, eli sopii hyvin. Ulkosuodatinta ei tohon tarvi viekä hankkia, sisäsuodatin on riittävä.

[tpraut]

http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/suo ... suo/173330 JBL Ulkosuodatin 69,95€ postikuluineen.
http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/suo ... gen/143382 Fluval 205 ulkosuodatin 69€ postikuluineen. Mukaan tulee myös suodatinmateriaalit. Paremmat kyllä kannattaa ostaa jossain vaiheessa.

Kyseisestä kaupasta tulevat yleensä viikon sisällä lähimpään postiin. Itse kannatan edelleen ulkosuodatinta...

[They2]

Ulkosuodatin on kyllä parempi, mutta sisäsuodatin on tuon kokoisessa akvaariossa vielä riittävä. Sisäsuodatin myös harvoin aiheuttaa suuria vesivahinkoja, joten siitäkin plussaa.

[tpraut]

Ulkosuodatin on kyllä parempi, mutta sisäsuodatin on tuon kokoisessa akvaariossa vielä riittävä. Sisäsuodatin myös harvoin aiheuttaa suuria vesivahinkoja, joten siitäkin plussaa.

Ulkosuodatin olisi kyllä joustavampi jos sattuu tulemaan liikaruokintaa tai vastaavaa. Biologinen suodatusteho ihan eri luokkaa. Itse en luota sisäsuodattimien suodatustehoon juuri ollenkaan ja pidän pienimmässäkin akvaariossani ulkosuodatusta (65l). Jos kalat on akvaariota paljon kuormittavia niin sisäsuodatinta joutuu puhdistamaan joka viikko.. Kesälomalta palatessa onkin sitten koko systeemi tukossa ja kalat kuolleita. Ulkosuodattimet mielestäni muutenkin toimintavarmempia. Se vakuutushan on hyvä olla aina kun on akvaario talossa millä suodatuksella hyvänsä.

[B Y]

Jep. Näinhän se on
Itellä siis valaisimena Giant 2x90 loisteputkirunko, jossa 2kpl 30w loisteputkia

Minulla ilmeisesti samanlainen varustelu valaisimen suhteen.. Toinen valoista on kuulema normaali ja toinen joku kasvivalo (violetti sävy)...?

----------------------------

Kukaan ei ole vielä ottanut kantaa kala listassani olleisiin kultakalaan ja lehtikalaan. Ovatko molemmat täysin poissuljettuja liian pienen altaan takia? Vai ovatko ne aloittelijalle liian vaativia?
Nuo ovat kaloista eniten silmää miellyttäviä..

[They2]

Ovat liian isoja altaaseesi. Lehtikala tarvii yli 250 litraisen ja kultakala ainakin 300 litraa.

[nepis76]

Pohjalle partamonni tai muu vastaava isompi kala. Leväbarbi kiinnostaisi myös levänsyöjänä. Muutkin monnit (esim.kuparimonni) miellyttäisi silmää. Kaikki tetrat yms pienet parvikalat kelpaisi, mahdollisimman värikkäitä ja eloisia toivon. Tai vaikka miljoonakalat muuten mutta nehän lisääntyy kuin puput, ainakin edellisessä akvaariossani (vai voisiko niitä ottaa pelkästään uroksia?). Pääkalaksi silmää miellyttää rihmakalat, taistelukala, kultakalat (ei taida vaan näin pieneen altaaseen mahtua??), lehtikalat ja muut näyttävät ”isommat” värikkäät kalat.

Tällä listalla mainituista kaloista liian isoksi akvaarioon ovat leväbarbi, osa rihmakaloista, kultakalat ja lehtikalat. Jos miljoonakaloja mielit, niin sitten tarvitsee tota vettä kovettaa, jolloin nuo kaikki muut listalla mainitut kalat ovat poissuljettu.

Nykyään nuo pienet panssarimonnit ovat nimetty monnisiksi. Partamonni on edelleen monni, mutta kuparimonni on kuparimonninen.

Kalaston suunnittelussa kannattaakin käyttää apuna Markku Varjon akvaariokalat-kirjaa (ilmestynyt 2007). Sitten kun sieltä on itselleen sopivaa kalastoa katsellut, niin kyselee vielä täältä kokemuksia ko. kaloista ja niiden yhteensopivuudesta. Monesti harrastajilla on ihan omaa kokemusta eri kalalajeista ja niiden vaatimuksista, joita ei ihan äkkiä kirjasta opikaan.

[B Y]

Kysynpä nyt tähän samaan ketjuun vaikka sisustuspuolelle kait kuuluisi...
Mutta millä nimellä myydään sellaista "kuplalaitetta", jolla saa kuplia "nousemaan hiekasta" rivissä? (voi mikä kysymys taas )
Näin tällaisen apteekin akvaarioissa, "kuplalaite" oli sijoitettu akvaarion takaosaan, noin 15 cm matkalla näkyi hiekassa sentin välein sellainen pieni ns. putken pää joista jokaisesta pulpahteli muutaman sekunnin välein ilmakuplia. Jonkillainen kuplaseinä vaikutelma siitä tuli ja näytti hienolta!
Mistähän näitä voisi hankkia tai millä nimellä el.kaupoissa myydään?

[They2]

Ilmaa akvaan puskeva laite on ilmastin. Minkälaisena se sitten akvasta tulee, riippuu ilmastinkivestä/ulostulojutusta.

[tpraut]

Ilmapumppu. Yleensä tarvii ostaa erikseen ilmaletkun ja ilmastinkiven joita saa eripituisia ja kokoisia. Pumpun teho vaikuttaa siihen miten paljon niitä kuplia tulee. Semmonen 30€ maksaa tomiva setti.

Edit. Ainakin ilmapumppu nimellä minä ostin.

[MrAFCMagic]

Nuita nimiä löytyy useampiakin, mutta jos heitän linkin, niin on varmaan helpointa.

kallion näköinen ilmastinsuutin
30cm pitkä, taipuisa ilmastin
60cm -II-
90cm -II-

Kuplamäärän saa sitten säädeltyä pohjantiheydellä ja pumpun teholla.


Tässä hiljainen pumppu, ehkä voi pykälää tehokkaamman ottaa

Edir: unohtu nämä:
Letku
Takaisukuventtiili, jos käytät pumppua altaan alapuolella. Ehdoton, täällä pelästytty, että 450 litraa vuotaa, kun ei ollut tätä.

[B Y]

Tällaista kalastoa olen miettinyt...

Partamonni.
Nuolimonneja.
Joku monnisista (piste-, kirjo-, safiiri-, täplä-, viher- tai helmimonnisia).
Joku tetroista (kardinaali-,neon-, aave- tai mustatetra).
Pääkalaksi perhoskirjoahven, rihmakala tai taistelukala.
Lisäksi sukarapu olisi kiva.

Mitäs olette mieltä?
Mitkä noista monnisista,tetroista ja mainitsemistani "pääkaloista" sopisivat parhaiten yhteen?
Montako kutakin porukkaa pitäisi ottaa/mahtuu akvaan?
Muita kala ehdotuksia?
Mites tuo sukarapu, vaikuttaako se siihen mitä muita kaloja voi ottaa vai
meneekö se porukassa kuin porukassa?

[nepis76]

Moikka!

Mä oon todella huono sanomaan mitään kalastomääristä, mutta jotain noista lajeista voisin kertoilla.

Neontetra ja täplämonninen ovat viileämmän veden kaloja, nuo muut mainitsemasi viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Vihermonninen kasvaa melko kookkaaksi, joten jos siihen päädyt, niin jättäisin nuo nuolimonnit pois. Mustatetrat ovat kovia nyppimään ja ovat luonteeltaan aikamoisia piraijoita, joten rihmakalojen rihmat ja taistelukala on kyllä vaarassa noiden kanssa.

Sukaravut ovat n. 3senttisiä pikkuotuksia, joten niitä voit hyvin ottaa vaikka 20 kappaletta kerrallaan. Ne eivät vahingoita kasveja eikä kaloja, pikkuiset sukarapuvauvat ovat kyllä noilla kalasille elävää ravintoa.

Mä ehdottaisinkin kalastoksi seuraavanlaisen kokoonpanon (määriin siis en ota kantaa):
nuolimonneja parvi (keski- ja pohja)
helmimonnisia parvi (pohja)
kardinaalitetroja parvi ja sini-/mustaneontetroja parvi (keskiosa)
hunaja-/kääpiö-/huulirihmakala pariskunta (pinta)

[They2]

Lisäisin vielä että nepis76 kalastoon mahtuisi ihan hyvin vielä partis.

[B Y]

Joo, tuon partamonnin tahdon ehdottomasti,
monnisista ei ole niin väliä mikä "rotu" (miksi sitä nyt kaloista puhuttaessa sanotaankaan? ).
Nuolimonneja tai katinkultamonneja ajattelin lisäksi levää puhdistamaan.
Tetroista olen päätynyt kardinaalitetraan.

Pääkalaksi joitain kirjahvenia, esim perhoskirjoahven, kääpiöahvenia, esim rubiinikääpiöahven, mutt noiden kanssa ei mene välttämättä monnisia. [/b]

Vau tuo perhoskirjoahven sopisiko se muun porukan kanssa, jos monnisille laittaa paljon piiloja?

[nepis76]

Moikka!

Partamonnin jätin ihan siksi pois, kun ei sitä joka altaassa tartte olla. Jos olisin tiennyt tuon partiksen sisustusinnon, niin mä olisin jättänyt sen hankkimatta. Se kun suurimmaksi osaksi päättää, missä voi kasveja kasvaa. Muut kuopitaan ylös.

Mikäli sitä perhoskirjoahventa mielit, niin sitten tulee pohjan tuntumaan kyllä aika paljon kalasia. Perhoset viihtyvät pohjan tuntumassa. Ne voivat kyllä kutuaikaan varsinkin hätyytellä monnisia aika kiivaastikin, joten sitten jättäisin nuo monniset pois. Siitä ei ole kokemusta miten perhoskirjoahvenet suhtautuvat rihmakaloihin.

[B Y]

Mikäli sitä perhoskirjoahventa mielit, niin sitten tulee pohjan tuntumaan kyllä aika paljon kalasia.
Perhoset viihtyvät pohjan tuntumassa. Ne voivat kyllä kutuaikaan varsinkin hätyytellä monnisia aika kiivaastikin,
joten sitten jättäisin nuo monniset pois. Siitä ei ole kokemusta miten perhoskirjoahvenet suhtautuvat rihmakaloihin.

Meinaatko että akvaarioon saisi tällaisenkin porukan:
Partamonni,
Nuolimonneja tai katinkultamonneja,
Kardinaalitetroja,
Perhoskirjoahvenia ja
Rihmakala haaremin
?

Kuulostaisi ihan kivalta jos vaan käyvät yksiin...

[They2]

Kyllä ton pitäisi toimia. Ahvenet eivät välitä rihmoista eikä toisin päinkään.