SPLASH kirjoitti:Ammonium (mätäneminen) haisee ennen kuin nitrifikaattibakteerit ovat kunnolla lisäänyneet. Ei hätää.
Kasveja voit laittaa vaikka heti. Eivät edistä kypsymistä. Tosin saattaa olla ettei ole tarpeeksi ravinteita pohjalla.
Kyseessä ei ole ns. mätänemisreaktio. Mädäntymisellä tarkoitetaan orgaanisen materiaalin mikrobien katalysoimaa anaerobista hajoamista, jota ei pidä sekoittaa aerobiseen nitrifikaatioprosessiin. Kasvit tuottavat hiilidioksidia ja siten kasvien läsnäolo saattaa edistää kypsymistä. Mm. nitrifikaatiobakteerit käyttävät hiilen lähteenään epäorgaanista hiiltä.
SPLASH kirjoitti:Niin kauan kun altaassa on epätasapaino niin syntyy hajoamista. Kaikki hajoaminen tuottaa kaasuja, hyviä ja huonoja. Vrt. poliisien sanontaan floater.
Eikä tuota. Lisäksi luonnossa sen enempää kuin akvaariossakaan ei ole mitään stabiilia tasapainotilaa vaan olosuhteissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Sanoisin oikeastaan, että niin kauan kuin altaassa vallitsee dynaaminen tasapainotila, tapahtuu hajoamista.
SPLASH kirjoitti:Ja mielestäsi 100 nitraattia on ok, outoa. Eiköhän siinä vaiheessa kannata lopettaa ruokinta. Nitraattihan viittaa siihen että bakteerit toimivat ja allas on kypsä (kunhan nitriitti on nollassa).
Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieleen, että monet kaupallsiet nitraattitestit mittaavat sokeasti myös samalla vedessä olevaa nitriittiä. Tyypillisesti testit, joissa reaktioseokseen lisätään sellaista harmaata jauhetta (sinkkijauhe), ovat juuri tällaisia. Sinkki ei valikoi, pelkistääkö se mitattavassa vedessä olevan nitraatin vai nitriitin mitattavaksi ammoniumiksi, jota nämä kyseiset testit käytännössä mittaavat.
R_R kirjoitti:Jos sulla on hirvensarvisuolaa (tai jotain joka muuttuu vedessä ammoniakiksi), laita sitä hiukan akvaarioon ja mittaa muutaman tunnin kuluttua nitraattiarvo. Jos nitraattia syntyy, mittaa vielä nitriitti ja sen pitäisi olla 0. Ellei näin tapahdu, ei akvaario ole kypsä.
Hiilen lilsäämistä ei ole syytä unohtaa. Hirvensarvisuolan mukana veteen päätyy karbonaatteja. Jos kypsytyksessä käyttää ammoniakkia, kannattaa veteen annostella ruokasoodaa. Kasvilannoitteita kannattaa myös varovasti lisätä. Nitrifikaatiobakteerit eivät elä pelkällä ammoniumilla.
SPLASH kirjoitti: Bakteerien pitää ankkuroitua johonkin, esim hiekkaan, koristeisiin ja suodattimiin. Niiden pitää alkaa syödä ja lisääntyä. Ennen sitä ne olevat hyvin alttiita ammoniakkimyrkytykselle. Siksi ihmisiten antibiotitkin syödään kuurina koska niden pitää levittäytyä ja uskaltaa hyökätä. Bakteerit yleensä turvaavat selustansa lisääntymisellä tarpeeksi ennen kuin käyvät kimppuun.
Antibiootit eivät hyökkäile minnekään. Ne ovat elottomia yhdisteitä. Bakteeritkaan eivät systemaattisesti käy minkään kimppuun vaan käyttävät ravintonaan ympäristössä olevia yhdisteitä ja lisääntyvät siinä sivussa, jos olosuhteeet ovat optimaaliset.
SPLASH kirjoitti:Sitä voi kyllä ihan kotonakin kokeilla. Tetrimaljaan bakteereja ja seuraa miten nopeasti hyökkäävät vastustajaan. Ei yksittäinen bakteeri hyökkäykseen lähde vaan kasvattaa ensin taaksensa lisää bakteereja. Eihän meilä olisi bakteeritauteja jos ne muutamat jonkun yskimisen myötä heti hyökkäisivät. Kuolisivat heti jos eivät tekisi pesäkkeitä joissa lisääntyä.
Ei ihan satusedän tarinointia.
1. Bakterit eivät tyypillisesti hyökkäile petrimaljalta tai mistään muualtakaan minnekään.
2. Tuon infektiivisen annoksen suhteen en myöskään pääse kiinni ajatukseesi. Bakteerien ei tarvitse lisääntyä näkyviksi pesäkkeiksi asti aiheuttaakseen infektion. Hyvin paljon pienemmät solutiheydet riittävät tähän. Infektiivisen annoksen suuruus riippuu mikrobilajista, isännästä ja ympäristöolosuhteista.
3. Ja kyllä - bakteeritaudit voivat levitä ihan yskimisellä. Tätä kutsutaan pisaratartunnaksi.
SPLASH kirjoitti:Bakteerit leviävät usein sinne suuntaan missä on ruokaa. Kun tila loppuu, hyökkäävät ja taistelevat uudesta tilasta. Niillä voi olla koko bakteerikantaa kattava kommunikointisysteemi jonka mukaan suunnistavat. Eli bakteerit lähimpänä uhkaa voivat viestittää muille, että kasvakaa toiseen suuntaan.
No, lue itse.
Ja oliko sinulla niitä muita argumenttejä?
Tuo bakteerien hyökkäily lienee nyt ilmeisesti yleistymässä. Bakteeriaksvustoissa ja bakteeribiofilmeissä tosiaan tapahtuu toisinaan monimutkaistakin signalointia. Homoseriinilaktonit ovat tällaisia molekyyliyhdisteitä, joiden on todettu olevan osallisia ns. quorum sensing -ilmiössä, jota voitaisiin suomeksi ryhmäviestinnäksikin kutsua. Väittäisin kuitenkin, että elintilan ja ravinnon puutteen kohdatessa bakteeripopulation koko alkaa pienentyä ja soluja alkaa kuolla sen sijaan, että ensisijaisesti tapahtuisi massiivisia hyökkäilyjä. On kuitenkin totta, että tämän ryhmäviestinnän avulla biofilmeinä kasvavat bakteerit voivat säädellä solujen irrottautumista ja kiinnittymistä staattisiin pintoihin.
SPLASH kirjoitti:
Antibiootit leviävät samoin kuin mikä tahansa organismi. Etsii tilaa lisääntyäkseen. Ja kun tila loppuu, se hyökää. Joskus antibiootit muodostavat symbioosin bakteerin kanssa, jolloin eivät enään lääkkeenä tehoa.
Sienen ja bakteerin symbioosi on hyvin yleinen. Esimerkiksi lahoava kanto jossa kasvaa sieniä on hyvä esimerkki. Toinen esimerkki on joidenkin muurahaisten sieniviljelmät keon uumenissa. Sientä ruokitaan bakteerilla ja sieni tuottaa energiaa lämpönä ja ruokana.
Mutta. Tämä on OT:ta joka ei kuulu tähän ketjuun.
1. Antibiootit eivät leviä kuten mikä tahansa organismi. Antibiootit ovat elottomia molekyylejä kuten vaikkapa ksylitoli, vesi tai pepsiini.
2. Antibiootit - varsinkaan ja erityisesti - eivät hyökkäile minnekään.
3. Antibiootit ja bakteerit eivät muodosta symbioosisuhteita.
4. Saatan olla väärässä, mutta muistaakseni lehdenleikkaajamuurahaisyhdyskuntien toimintaidea on se, että muurahaiset tarjoavat pesässä olevalle sienipopulaatiolle ravintoa kuskaamalla sinne lehden kappaleita. Koen hyvin etäisenä hypoteesina sen, että sientä ruokittaisiin bakteerilla.
SPLASH kirjoitti:With advances in medicinal chemistry, most antibiotics are now semisynthetic—modified chemically from original compounds found in nature...
Muunneltua sientä. Oletko käynyt koulua? Antibiootti on sieni.
Antibiootti ei ole sieni vaan eloton yhdiste.
SPLASH kirjoitti:Sitä ei voi valmistaa täysin synteettisesti. Sitä muunnellan sen mukaan kun se tekee symbioosin bakteerin kanssa, tai bakteeri tappaa sen.
Antibiootteja voidaan myös valmistaa synteettisesti toisin kuin väität. Antibiootti ei muodosta symbiooseja bakteereiden kanssa. Bakteeri ei tapa antibioottia.
SPLASH kirjoitti:Tällä hetkellä taistellaan siitä, mitenköhän moneen tautiin tuota sientä enää voi käyttää koska sitä jaetaan ihmisille ja ihmisten ruoalle. Sen jälkeen olemme pulassa. Jos se olisi täysin synteettinen, niin sitä voisi muunnella loputtomiin. Näin ei kuitenkaan ole. Se on semisynteettinen, joka tarkoittaa, että sitä voi tiettyyn pisteeseen saakka muokata. Alkulähteen pitää kuitenkin olla se sieni.
Antibiootti löydettiin vahingossa kun sen keksiä oli lomalla. Voin kertoa koko tarinan jos haluat.
Penisilliini löydettiin juuri näin. Antibiootit ovat ryhmä erilaisia yhdisteitä, joilla on bakteriosidinen vaikutus. Antibiootteja tuottavia sieniä ei sinällään jaella ihmiselle tai kenellekään. Vaikuttaa siltä, että tämä antibioottiasia on hieman epäselvä, joten lyhyt katsaus teemaan:
Bakteerisoliossa DNA esiintyy pääasiassa kahdessa erilaisessa muodostelmassa: isokokoisena kromosomina ja useampana rengasmaisena plasmidina. Bakteereilla on plasmideissaan ns. accessory-geenejä, joista bakteerisolut hyötyvät eritavoin, mutta tulevat silti toimeenkin ilman niitä. Antibioottiresistenssigeenit (eli sellaiset DNA-jaksot, jotka aiheuttavat bakteerisolussa lääkeainevastustuskyvyn aiheuttavien proteiinien syntymisen) ovat tyypillisesti plasmideissa. Antibioottiresistenssiä syntyy, koska bakteerisolut voivat siirtää plasmidista DNA:ta sukupuolipilustensa välityksellä toisiin bakteerisoluihin. Toimiessaan antibioottiresistenssigeenit käyvät läpi transskription ja translaation kuten kaikissa soluissa tapahtuu. Geenituote on proteiini, jonka avulla bakteerisolu voi muokata ulkopuolellaan olevaa antibioottimolekyyliä sellaiseen muotoon, että siitä ei ole enää bakteerisolulle haittaa. Kyse on siis kemiallisista reaktioista. Modifioitu lääkeainemolekyyli muttuu sellaiseen muotoon, että se ei enää kykene estämään bakteerisolussa tapahtuvia biosynteesejä kuten peptidoglykaanin muodostusta. Näin lääkeaineresistenssi pääpiirteissään toimii bakteerisoluissa.
---------------------------
Ville K. kirjoitti: Antibioottiresistenssiä syntyy, koska bakteerisolut voivat siirtää plasmidista DNA:ta sukupuolipilustensa välityksellä toisiin bakteerisoluihin.
Antibioottiressitenssiä ei itse asiassa synny näin vaan antibioottiresistenssigeenejä on bakteereissa ihan luonnostaan, mutta kuvaamallani tavalla toki muodostuu uusia antibioottiresistenssejä bakteeri
kantoja.