Akvaario ja muutto

[Milsku]

Ajattelin selostaa käynnissäolevan 400l altaan muuton kaloinen päivineen josko tämä joskus jotain auttaisi. Ainakin minun ajatuksia selkiyttää nähdä koko urakka kirjoitusmuodossa. Jos on väärällä alueella siirtäkee.=)

Matkaa pisteen a ja b välillä n.170km (2h plus työaika)

Olen ajatellut vaihtavani hiekat altaaseen, koska tällä hetkellä pohja on tukossa. Varasin 40kg hiekkaa ystävältäni.
Lueskelin näitä muutto juttuja melkoisen tovin, ja keskustelin akvaliikkeen henkilökunnan kanssa pitkät tovit.
Tultiin siihe tulokseen että koitan ottaa mahdolisimman paljon vettä mukaan, jotta se edistäisi kypsymistä. Täällä useassa postauksessa ollaan sitä mieltä että se on enempi haitallista kuin uusi vesi, mutta minulle tämä perusteltiin niin hyvin, että uskon sen toimivan. Vanhat hiekat heitetään roskiin.
Kaloja mukaan tarttuu ainakin 2kpl käärmekaloja, haarniskamonni ja muutama leopardimonninen. Kalat kuljetan kannelisissa ämpäreissä jotka ovat n. puolilleen vettä ja happitabletit mukaan. Ämpärit pakataan styroksilaatikkoihin. Käärmeille oma ja loput toiseen.
Vettä otan mukaan saaveissa ja saaveihin ajattelin sulloa kannot, kasvit ja huolimattomasti pestyn sisäsuodattimen patruunan jne.
Kotona kaloja odottaa valmiiksi kypsät 100l tilapäis altaat.

Tarvikelista mukaan:
Saaveja x määrä
3 kannelista ämpäriä. (2 kaloille 1 kasveille)
Muovipusseja tilpehööreille.
Happitabletit
Pyyhkeitä vesivahinkojen varalle.
Pehmuste altaan alle kuljetuksen ajaksi. (pyyhkeitä?)

Tarvikelista kotiin:
Valmiiksi pesty hiekka
Kasvien pohjalannoitteet
Jatkojohtoja
Jokin bakteervalmiste kypsytykseen
2kpl tiläpäis koteja.
Rättejä ja pyyhkeitä

Ajattelin pyytää nykyistä omistajaa paastottamaan kaloja muutaman päivän, josko se jotain autaisi.

Pakkaus:
1. irrotetaaan suodattimet (sisä ja ulko) ja tyhjennetään ne. Sisäsuodatin kuitenkin pestään huolimattomasti ja patruunan laitaan saaviin.
(Todennäköisesti hiukan bakuja selvii saavissa kotiin asti)
2. otetaan altaasta puhdasta vettä saaveihin. (Pinnalta pohjaan ei kosketa vielä)
3. Otetaan kasvit kannot, yms koristeet ja laitetaan saaviin.
4. Kalat kiinni ja pakataan ämpäreihin happitabujen kanssa.
5. altaan loppujen vesien ja hiekan poisheitto.
6. Kannetaan tyhjä allas, jalusta ja valokansi autoon.
7. Pakataan loputkin romppeet ja kalat autoon ja matka voi alkaa.

Kotona:
1. Kotiutetaan kalat tilapäisiin altaisiin.
2. Asennetaan allas paikoilleen.
3. Lisätään valmiiksipestyt hiekat ja kasvilannoitteet altaaseen.
4. Lisätään mukana tuotu vesi altaaseen.
5. Asennetaan suodattimet koristeet kasvit jne.
6. Lisätään tarpeen vaatiessa hanavettä.
7. lisätään bakteerivalmisteet ja tarvitaessa vedenparannusaineet.

Sitten odotellaan altaan kypsymistä. Ajattelin tosiaan käyttää valmista liuosta ja ruokkia sitä hiukan kalanruoalla.
Emme vielä tällöin asu samassa asunnossa jossa akaario on, joten joka päivä en ehdi siellä käymään ja mittailemaan vesiarvoja.

Lisään tähän sisältöä sitä mukaa kun asiat selkiytyy. Vinkkejä kokemuksia ja ideoita otetan vastaan.

Milsku

[KalaH]

Monniset täytyy kuljettaa aina omassa astiassaan koska erittävät jonkinlaista myrkkyä stressi tilanteessa veteen!

[Milsku]

Oih oot ihan oikeessa, enpä totakaan muistanut. Kiitos.

---------------------------

Lyötiin taas viisat? päämme yhteen ja keksittiin että kun mulla tuossa on noita tyhjiä altaita, miksi en kypsytä uutta hiekkaa niissä valmiiksi.
Miten mahtaa onnistua jos jaan 100l käynnissä olevan hiekan kahtia, kahteen 100l akvaan ja lisään puolet sitä uutta hiekkaa. Suodattimen saan tähän toiseen napattua mun pikkualtaasta.Suuttuko ne bakut sitten kun yhdistää ns. kahden eri altaan hiekat? Paljonko 150x50 altaasen mahtaa tarvita tätä kypsää hiekkaa?
Luin että bakuja olis vaan n 1 cm hiekan pinnalla niin ei oo sit järkevää heittää koko 40kg niihin..

Milsku

[Deicide]

Täällä useassa postauksessa ollaan sitä mieltä että se on enempi haitallista kuin uusi vesi, mutta minulle tämä perusteltiin niin hyvin, että uskon sen toimivan.

Miten tämä perusteltiin?

[Milsku]

Vedessä joka on ns. kypsää on valmiina nitraattia yms bakuja jotka edesauttavat kypsymistä. Kun aloin vänkää vastaan et oon lukenu ettei vedessä niitä bakuja ole, vaan hiekoissa yms pinnoissa, minulta kysyttiin miksi ne siiten mitataan ja ne näkyvät vedessä jos nitä ei ole vedessä?
Kuulemma ne sitten veden välityksellä kiinnittyvät uusiin pintoihin nopeampaa.
Mutta koska en ole alan asiantuntija en tämän enempää osaa valottaa asiaa. Kukin tehkööt omat johtopäätöksensä.

Milsku

[Pullahiiri]

Mutta eihän nitraatti ole bakteeri, vaan kemiallinen yhdiste.. Jos niiden nitrifikaatiobakteereiden jätökset/tuotokset ovat niitä, jotka on vedestä todettavissa, luulisin. Veikkaisin myös, että ainoa järkevä tapa on mitata vedestä, hiekasta ja sorasta niitä pitoisuuksia olisi vaikea mitata kotikonstein.

[Milsku]

Kuten sanoin en ole alan asiantuntija.
Mutta palatakseni alkuperäiseen asiaan

Ajattelin selostaa käynnissäolevan 400l altaan muuton kaloinen päivineen josko tämä joskus jotain auttaisi. Ainakin minun ajatuksia selkiyttää nähdä koko urakka kirjoitusmuodossa. Jos on väärällä alueella siirtäkee.=)

Matkaa pisteen a ja b välillä n.170km (2h plus työaika)

Olen ajatellut vaihtavani hiekat altaaseen, koska tällä hetkellä pohja on tukossa. Varasin 40kg hiekkaa ystävältäni.
Lueskelin näitä muutto juttuja melkoisen tovin, ja keskustelin akvaliikkeen henkilökunnan kanssa pitkät tovit.
Tultiin siihe tulokseen että koitan ottaa mahdolisimman paljon vettä mukaan, jotta se edistäisi kypsymistä. Täällä useassa postauksessa ollaan sitä mieltä että se on enempi haitallista kuin uusi vesi, mutta minulle tämä perusteltiin niin hyvin, että uskon sen toimivan. Vanhat hiekat heitetään roskiin.
Kaloja mukaan tarttuu ainakin 2kpl käärmekaloja, haarniskamonni ja muutama leopardimonninen. Kalat kuljetan kannelisissa ämpäreissä jotka ovat n. puolilleen vettä ja happitabletit mukaan. Ämpärit pakataan styroksilaatikkoihin. Käärmeille oma ja loput toiseen.
Vettä otan mukaan saaveissa ja saaveihin ajattelin sulloa kannot, kasvit ja huolimattomasti pestyn sisäsuodattimen patruunan jne.
Kotona kaloja odottaa valmiiksi kypsät 100l tilapäis altaat.

Tarvikelista mukaan:
Saaveja x määrä
3 kannelista ämpäriä. (2 kaloille 1 kasveille)
Muovipusseja tilpehööreille.
Happitabletit
Pyyhkeitä vesivahinkojen varalle.
Pehmuste altaan alle kuljetuksen ajaksi. (pyyhkeitä?)

Tarvikelista kotiin:
Valmiiksi pesty hiekka
Kasvien pohjalannoitteet
Jatkojohtoja
Jokin bakteervalmiste kypsytykseen
2kpl tiläpäis koteja.
Rättejä ja pyyhkeitä

Ajattelin pyytää nykyistä omistajaa paastottamaan kaloja muutaman päivän, josko se jotain autaisi.

Pakkaus:
1. irrotetaaan suodattimet (sisä ja ulko) ja tyhjennetään ne. Sisäsuodatin kuitenkin pestään huolimattomasti ja patruunan laitaan saaviin.
(Todennäköisesti hiukan bakuja selvii saavissa kotiin asti)
2. otetaan altaasta puhdasta vettä saaveihin. (Pinnalta pohjaan ei kosketa vielä)
3. Otetaan kasvit kannot, yms koristeet ja laitetaan saaviin.
4. Kalat kiinni ja pakataan ämpäreihin happitabujen kanssa.
5. altaan loppujen vesien ja hiekan poisheitto.
6. Kannetaan tyhjä allas, jalusta ja valokansi autoon.
7. Pakataan loputkin romppeet ja kalat autoon ja matka voi alkaa.

Kotona:
1. Kotiutetaan kalat tilapäisiin altaisiin.
2. Asennetaan allas paikoilleen.
3. Lisätään valmiiksipestyt hiekat ja kasvilannoitteet altaaseen.
4. Lisätään mukana tuotu vesi altaaseen.
5. Asennetaan suodattimet koristeet kasvit jne.
6. Lisätään tarpeen vaatiessa hanavettä.
7. lisätään bakteerivalmisteet ja tarvitaessa vedenparannusaineet.

Sitten odotellaan altaan kypsymistä. Ajattelin tosiaan käyttää valmista liuosta ja ruokkia sitä hiukan kalanruoalla.
Emme vielä tällöin asu samassa asunnossa jossa akaario on, joten joka päivä en ehdi siellä käymään ja mittailemaan vesiarvoja.

Lisään tähän sisältöä sitä mukaa kun asiat selkiytyy. Vinkkejä kokemuksia ja ideoita otetan vastaan.

Milsku

Voidaan siis hypätä kotona kohdan 1 yli, koska kalat saa laitettua suoraan isoon altaaseen, kunhan nuo hiekat saan kypsytettyä.
Mahtaa olla niillekin kivempi kun ei joudu jököttämään 100l purkissa. =)

Milsku

[R_R]

Kannattaa uskoa pullahiirtä ja toinen harkitsemisen arvoinen asia on pohjalannoitteet. Hiekka on tiivisainen ja alin kerros on hapeton josta en usko lannoitteiden liukenevan kasvien juurille varsinkin kun kasvit voivat olla kaukana lannoitteesta tai kasvit on sellaisia jotka ottavat lannoitteen vedestä.

[Deicide]

Mutta eihän nitraatti ole bakteeri, vaan kemiallinen yhdiste.. Jos niiden nitrifikaatiobakteereiden jätökset/tuotokset ovat niitä, jotka on vedestä todettavissa, luulisin. Veikkaisin myös, että ainoa järkevä tapa on mitata vedestä, hiekasta ja sorasta niitä pitoisuuksia olisi vaikea mitata kotikonstein.

Juuri näin. Ei ole mitään järkeä lähteä tuota vettä mihinkään siirtelemään enemmälti, kuin kalat tarvitsevat.

[Milsku]

No paljonko ne kalat sitten tarvitsee? 200l? Siihen 100l hanavettä pälle niin allas on 3/4 täynnä.
En kyllä raakaan veteen niitä uskalla lykätä..

Milsku

[Koss]

Ne tärkeät bakteerit elävät pinnoilla, ei vedessä. Eli et tarvitse vanhaa vettä. Asennat suodattimet, laitat vedenparannusaineen ja lisäät bakteerivalmisteen. Ja vanhaa hiekkaa voi laittaa sukkahousupussissa altaaseen.

[Mika Sandell]

Vedessä joka on ns. kypsää on valmiina nitraattia yms bakuja jotka edesauttavat kypsymistä. Kun aloin vänkää vastaan et oon lukenu ettei vedessä niitä bakuja ole, vaan hiekoissa yms pinnoissa, minulta kysyttiin miksi ne siiten mitataan ja ne näkyvät vedessä jos nitä ei ole vedessä?

Oikeasti nitrifikaatio on prosessi, jossa erilaisten bakteerien vaikutuksesta jätteet muuttuvat vähemmän haitallisiksi, ja nitraatti on bakteerien työn lopputulos, se ei enää hyödytä bakteereita mitenkään. Voit verrata tapahtumasarjaa ateriaasi, joka käy läpi erinäisiä vaiheita ja lopputuloksen huuhdot vessanpytystä alas, samalla tavalla nitraattikin käy vain kasvilannoitteeksi ja voi haiskahtaa hieman.

Ja siinä "kypsässä" vedessä olevat bakteerit ovat niitä, jotka aiheuttaa sairauksia, turha niitä on mukana kuskata. No, voi sinne olla muutama hyväkin bakteeri joukkoon eksynyt, mutta oikein käsiteltynä ulkosuodattimessa saat siirtymään todella paljon enemmän niitä hyviä bakteereita.

Tässä asiantuntijan tekstiä muutosta, sieltä löytyy myös mielipide kypsän veden kuskaamisen tarpeellisuudesta:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/muutto.php
Tässä sivujen tekijästä tietoa, ei mikään keskiverto akvaristi, vaan alaa opiskellut:
http://www.aquahoito.info/suomi/oscar29.php

Kuten aiemmin jo tuli ilmi, monniset erittää myrkkyä stressatessaan, joten samaan kuljetuspussiin tai ämpäriin tms. ei muita lajeja, ja jos monnisia on useampaa lajia, jokainen laji erikseen.

Käärmekaloja en niin tunne, mutta miten mahtavat suvaita toisiaan pari tuntia pienessä ämpärissä?

[Milsku]

Eilen jaoin käynnissä olevan 100l altaan hiekat kahtia, lisäsin uutta hiekkaa ja laitoin kypsymään. Molemmissa on kypsät suodattimet ja koristeita, josko niistäkin apua olisi. Tänään molemmissa nitriitti 0 ja nitraatti 10.

Muutto ehkä jo ensiviikonlopuna, riippuen aikatauluista, ja siitä miten nuo arvot tasottuu hiekka altaissa.

Milsku

[Deicide]

Käärmekaloja en niin tunne, mutta miten mahtavat suvaita toisiaan pari tuntia pienessä ämpärissä?

Hyvin pärjäävät. Pidetään usein pareittain. Monniset voivat kyllä joskus olla vaarassa, sillä petokalahan tuo on.

[Milsku]

joo mäkin eka kauhistuin et monnisia ja käärmeitä samassa altaassa, mut ovat kasvaneet yhdessä, ja akvaario liikkeessä sanoivat että monniset olis liian piikikkäitä et kärmekset haluis niitä pureskella. Parvea en uskalla varmaan lisätä ellei löydä täysikasvuisia yksilöitä.

Milsku

[Deicide]

joo mäkin eka kauhistuin et monnisia ja käärmeitä samassa altaassa, mut ovat kasvaneet yhdessä, ja akvaario liikkeessä sanoivat että monniset olis liian piikikkäitä et kärmekset haluis niitä pureskella. Parvea en uskalla varmaan lisätä ellei löydä täysikasvuisia yksilöitä.

Ei sillä ole väliä minkä kokoisia monniset ovat. Voivat mennä pitkäänkin rinnakkain, mutta tiedän enemmän, kuin yhden tapauksen, jossa käärmes on loppujen lopuksi kokeillut monnisia suuhun. Monnisen nieleminen tosin on vaikeaa, mutta pyrstöttömän tai muuten runnellun monnisenkaan löytäminen altaasta ei ole kivaa.

Käärmes on petokala, ja nälkäisenä sen luontaiset vaistot voivat herätä ikävin seurauksin.

[sankari75]

mun muuttoni sujui 300 litrasen kanssa näin: kalat kulki liki 400km edellisenä päivänä laitettuihin astioihin missä olivat yön suodattimien kanssa ja matkan ajksi laitoin happitabletit,
uudessa paikassa annoin olla yön astioissa,pesin vanhat hiekat pintapuolisesti joten kuten ja eikun altaaseen,pohjalannoitteen tietty ekaks alle(inistial stic),sit hiekan+kasvit+kasvi ravinteet
sit laitoin veden altaaseen+ veden parannusaineen (JBL) laitoin ulkosuodattimet(hätäsesti huuhdellut)käyntiin ja eikun kalat altaaseen,
yksikään kala ei ole vielä kuolla kupsahtanu,päin vastoin platyt villiintivät lisääntymään sekä albiino monniset,lehtikalat tekivät kutua mut taisivat tetrat syödä ne ennekuin mitään kerkes tapahtua..
eli ei aina tarvi toimia niin kirjaimellisesti:) mittailla kaiken maailman testereillä arvoja..pitää luottaa terveeseen maalaisjärkeensä

[Milsku]

Tänään mittailin taas arvoja ja nitraatit vedenvaihtojen jälkeen 5 luokkaa, nitriitti ja ammonium nollissa, eli eiköhän bakujen siirto uusiin hiekkoihin onnistunut. =)
Huomenna lähtee viimeset kalat joista luovun ja loput saa ootella muuttoa.
Vettä päätin tuoda mukana reilut 100 litraa niin ei kalat saa hermoromahdusta turun huonosta vedestä heti alkuun.

Milsku