Jaspin allas

[Jaspi]

Kirjoittelinkin jo kasveilla aloittamisesta ja nyt ajattelin kysellä mielipiteitä ja kommentteja jatkosuunnitelmistani.

Tilanne tällä hetkellä:
Muistin virkistykseksi allas on p*s*k 100*40*50
Pihapiiristä haettu ymppi on laitettu altaaseen ja tilkka kalanruokaan ja sarvisuolaan on vajaa ½ tl pistetty. Samoin kasvit on alustavasti istutettu. Tiedän kyllä, että kasveja ei pitäisi laittaa kypsytysvaiheessa. Tähän ratkaisuun päädyin, koska halusin nähdä miltä kasvit oikeasti näyttävät ja samalla saan osviittaa niiden lopullisesta sijoittelusta en myäskään halunnut katsella tyhjää hiekkapohjaista allasta paria viikkoa . Toivottavasti selviävät hengissä koettelemuksesta.

Suodatin on Resun SP-1800L teholtaan 1000 l/h. Otin tähän hätään halvimman nopeasti saatavilla olevan, koska toistaiseksi altaassa on vain kasveja. Toisaalta voin myöhemmin käyttää samaa suodatinta karanteenialtaassa. Enkä halunnut seisottaa vettä. Tarkoituksenani on hankkia suodatukseltaan HUOMATTAVASTI tehokkaampi suodatin myöhemmin kesällä. Mikä mahtaisi olla tarpeisiini sopiva?
¼ altaasta on tarkoitus kasvattaa tiheäksi viidakoksi koko syvyyteen ja ¾ takaosasta pohjalle tiheä kasvusto sekä muutama isolehtinen korkeaksi kasvava sekaan. Etuosan ja toisen päädyn jätän lähes avoimeksi, jotta kavereilla on tilaa uiskennella

No niin allas on siis kypsymässä ja myöhemmin kesällä tulee eväkkäiden hankinta ajankohtaiseksi

Alustava suunnitelmani on hankkia pää osin tetroja.
Pintaan joko marmoritapparoita tai kulmatetroja 6-10 kpl
Väliveteen 15-20 neontetraa sekä vetonaulaksi helmirihmapariskunta tai pieni taistelukala haaremi. Sekä mahdollisesti joitain pareittain / yksin viihtyviä muita pieniä eväkkäitä jokunen.
Pohjalle pari piikkisilmää ja 4-8 pientä monnista ml. Mahdollisesti pari selkäuimaria.
Sitten kysymys

Käsittääkseni monniset viihtyvä pienessä parvessa. Onko suurtakaan merkitystä jos kaverit ovat eri ”merkkisiä” kunhan ovat suunnilleen saman kokoisia ?
Miltä alustava suunnitelmani kuulostaa?

[nepis76]

Tuolla kalastosuunnitelmalla tulee aika tunkua pintakerrokseen. Marmoritapparakalat, kulmatetrat, helmirihmakalat sekä taistelukalat elelevät kaikki pinnan tuntumassa. Kulmatetrat osaavat olla myös hyvin ärhäköitä, joten varauksella voi laittaa taiston tai helmirihmakalojen kanssa samaan altaaseen. Marmoritapparakaloille pitää olla tiiviisti katettu allas, ei edes ruokinta-aukkoja, koska nuo hyppivät pois altaasta. Taistelukalat ovat juurikin nimensä veroisia. Välttämättä haaremikaan ei tule toimeen tuon kokoisessa akvaariossa. Mikäli taistelukalahaaremiin päädyt, kannattaa varautua siirtämään taistot omiin altaisiin, koska tytötkin saattavat olla hyvinkin ärhäköitä. Noista isommista rihmakaloista saa jo upean katseen vangitsijan tuon kokoiseen altaaseen.

Neontetrat ovat kyllä väliveden kaloja, mutta ne viihtyvät viileämmässä vedessä kuin muu suunnittelemasi kalasto. Mikäli lämpimämmän veden kalastoon päädyt, voit ottaa parven kardinaalitetroja, jotka muistuttavat neontetraa.

Monniset ovat parvikaloja ja kaipaavat lajitovereita ympärilleen. Kyllähän ne parveutuu sekaparvessakin, mutta jos ulkomuodollisesti muistuttavat kovasti toisiaan, ne voivat risteytyä. Joten kannattaa mieluusti valita vain yksi monnislaji. Lämpimässä vedessä menestyy hyvin esim. helmimonninen.

Kalasto on esteettisesti mukavampi katsoa, jos on vähemmän lajeja ja isommat parvet. Silloin se ei näytä sillisalaatilta ja parvikaloille saa jo mukavan kokoisen lauman aikaiseksi.

Tässä olisi sitten se mun ehdotus kalastoksi:
(pH 6-6,5 KH 1-3, GH alle 10 (pehmeää), lämpötila 26-27 astetta)
marmoritapparakala 10-15 kpl
sinirihmakala-haaremi 1u+2-3n (löytyy myös keltainen muunnos)
kardinaalitetra 10-20 kpl
piikkisilmiä 6-8 kpl
helmimonnisia n. 10 kpl

[Jaspi]

helmimonnisia n. 10 kpl

Vähänkö on sympaattisen näköinen kaveri. Noita tulee altaaseeni aivan varmasti . Pohjan laitoin 0.5-0,8 raekoon hiekalle juurikin pohjan tonkijoita varten. Meillä oli kun olin lapsi akvaario ja silloin seurasin pohjantonkijoita kovasti kiinnostuneena. Muutenkin haluan pohjalle elämää, koska väliveden kaverit "vaan" uiskentelee. Pohjan tonkijat sen sijaan ovet melkein kokoajan "hommissa"

Noista tapparoista. Millaisiin varotoimiin olisi syytä ruveta niiden kanssa normaaleja huoltotoimia tehdessään ? Noita kavereita ihastelin akvaavio liikkeessä ja ihastuin niihin välittömästi.

miten olisi samaan altaaseen jokunen pikku rapu ja kotilo ?

[nepis76]

Omppukotilot tarvitsevat kovetettua vettä, jolloin myös veden pH nousee. Pehmeässä ja happamassa vedessä niiden kuori syöpyy.

Sen sijaan sukaravut ovat mainio lisä altaaseen. Ne kasvavat n. 2,5-4 cm kokoisiksi, joten niitä saa olla kyllä enemmän kuin 1kpl. Näin alkuun voi tuon kokoiseen ottaa hyvin vaikka 20 kpl.

[Jaspi]

Ymppi on ollut nyt altaassa kolme päivää ja vesiarvot ovat tällähetkellä.
lämpö 28C
PH 7.5
GH 3 tippaa ->3
kH 3 tippaa ->15
NO2 0
Kaikki testit on tehty seran tippatesteillä.

Eikö toi kH ole omituisen korkea ?

[thank]

Ymppi on ollut nyt altaassa kolme päivää ja vesiarvot ovat tällähetkellä.
lämpö 28C
PH 7.5
GH 3 tippaa ->3
kH 3 tippaa ->15
NO2 0
Kaikki testit on tehty seran tippatesteillä.

Eikö toi kH ole omituisen korkea ?

Mulla Seran tippatestit myös käytössä, mutta käsittääkseni kH on suoraan verrannollinen tippojen määrään? :O

[Jaspi]

Juu näin näyttää olevan, Kiitoksia.
Testissä jonka sain ei ollut ohjeita mukana ja kun asiaa tutkin neistä niin ymmärsin väärin. Onneksi seralla on ohjelehtiset myös ladattivina tiedostoina ja pääsin tarkastamaan asian.
sittenhän noi vesiarvot ovat ihan järkeviä .

sitten lisää kysymyksiä.
ensin tilanne. Jään juhannukselta lomalle.
suunnitelma.
- laittaa valaisulle kello 12h valoa päivässä vain kasvilampulla (sera plant color)
- akvaarion peittäminen levänkasvun minimoimiseksi
- juuri ennen lomalle lähtöä tilkkanen sarvisuolaa ja kalanruokaa
- lomaruoka napi altaaseen
- 2-3 viikkoa allas saa olla ihan rauhassa
lomalta palattuani
- nitraatin mittaus ja tarpeenmukainen veden vaihto
- tilkka sarvisuolaa ja kalanruokaa
- mittaukset parinpäivän ajan nitriitin hajoamisen toteamiseksi
- nitraatin mittaus ja veden vaihto 20%
- seuraavana päivänä mittaukset ja jaos kaikki kunnossa niin nokka kohti kalakauppaa

vielä muutama juttu
olisiko kovuutta syytä hieman nostaa ? jos niin miten se kannattaisi tehdä jotta vaikutus olisi pitkäkestoinen ?
hiilidioksiden järjestäminen kasveille loman ajaksi ? kiljupönttö + ilmastin kivi ?

[Jaspi]

Nyt alkaa allas olla valmis.
Lomilta tullessani kotona odotti epämukava yllätys, varsin massivinen sinilevä invaasio. Nitraatti oli kiivennyt 50een ja 5 pinnalle hankkimaan lehtiparis limaskaa oli kasvanut puolet altaan pinnasta peittääväksi massaksi. Kaikki lasia ja n20% pohja ja kaikki kasvit olivat sinilevän peitossa. Loman aikana valot olivat 12h päivässä päällä.
Ongelmaa lähdin ratkaisemaan seuraavasti.
- Siivosin lasi ja imuoroin keiken irtoavan levän irti sekä vaihdoin 80% vedestä.
- laitoin "levämyrkkyä" tetran algumin:iä ohjeen mukaan ja pimensin altaan. 7 päivän pimennyksen jälkeen lähes kaikki sinilevä oli muuttunut ruskeaksi kuolleksi harsoksi jonka imuroin eilen pois. Lisäksi vaihdoin 60l vettä
- Huomena olisi tarkoitus vaihtaa vielä 90l vettä ja siivota allas perusteellisesti
- Perjataina vesiarvojen mittaus
- Lauantaina olisi tarkoitus laittaa ensimmäiset eväkkäät altaaseen.

Ensimäisessä erässä
Pohjalle laitan parttiksen ja 10 helmimonnisen poikasta talonmiehiksi.
Väliveteen olen ajatellut 10 inkkaria. Foorumia lueskella sain käsityksen, että on varsin eloisa ja vilkas kaveri tuo ikkari verrattuna kardinaalitetraan.
(myöhemmin parvenkoko tulee kasvamaan n 20 kalaan)

Mitä muita hyviä vaihtoehtoja tetroissa olisi (altaan lämpö on normaalisti 26-28C) jos hakee vilkasta ja eloisaa pikkutetraa.

Mitä tulee tuohon leväongelmaan
- pidä nyt alkuun valoja vain 4h/pv päällä
- Tarkkana ruokinnan kanssa
- Muutama kasvi lisää
- Nestehiiltä kasveille

[Alsshon]

Nyt alkaa allas olla valmis.
Lomilta tullessani kotona odotti epämukava yllätys, varsin massivinen sinilevä invaasio. Nitraatti oli kiivennyt 50een ja 5 pinnalle hankkimaan lehtiparis limaskaa oli kasvanut puolet altaan pinnasta peittääväksi massaksi. Kaikki lasia ja n20% pohja ja kaikki kasvit olivat sinilevän peitossa. Loman aikana valot olivat 12h päivässä päällä.
Ongelmaa lähdin ratkaisemaan seuraavasti.
- Siivosin lasi ja imuoroin keiken irtoavan levän irti sekä vaihdoin 80% vedestä.
- laitoin "levämyrkkyä" tetran algumin:iä ohjeen mukaan ja pimensin altaan. 7 päivän pimennyksen jälkeen lähes kaikki sinilevä oli muuttunut ruskeaksi kuolleksi harsoksi jonka imuroin eilen pois. Lisäksi vaihdoin 60l vettä
- Huomena olisi tarkoitus vaihtaa vielä 90l vettä ja siivota allas perusteellisesti
- Perjataina vesiarvojen mittaus
- Lauantaina olisi tarkoitus laittaa ensimmäiset eväkkäät altaaseen.

Muuten hyvä, mutta Tetra AlguMin on levämyrkky ja sinilevä on fotosynteettinen bakteeri jota varten käytetään lääkeainepohjaisia myrkkyjä Jokin sen kuitenkin on nähtävästi tappanut Hyvältä vaikuttava projekti sinulla kuitenkin ja suunnitelmat tuntuvat olevan todella jämäkät, joten eikun tsemppiä!

[Jaspi]

Jep nyt on sitten ensimmäiset eväkkäät hankittu ja kotiutumassa uuteen kotiin.
200l, ph 7.5, kh ja gh 2, no2 0,no3 0, 27C

lämpötila on tarkoitus pitää haarukassa 24C-28C

Tällä hetkellä
4x piikkisilmä
10x helmimonninen
12x inkkari
+ 1 "red berry" sukaravun poikanen joka tuli salamatkustajana monnisten mukana
parttis tulee pikapuoliin

Tuon sinilevän hävitys operaation yhteydessä kasvit menivät heikonlaiseen kuntoo, mutta eivätköhän ne siitä tokene nyt kun alkavat saada taas valoa.
Punarotalat tosin kuolivat .
Päivitin myös suodatin kaluston. Nyt vettä kierrättävät Eheimin Aquaball 180 ja 2224.

Jatkosuunnitelmana on lisätä kaloja noin kuukauden päästä
toinen samanlainen setti inkkareita jolloin niitä olisi 20-25 pyrstöä
muutama piikkisilmä lisää
rapuja olen myös ajatellut hankkia lisää jotain luokkaa 10-20 kpl
Vetonaulaksi jotain näyttävää
----
sitten kysymyksiä
- Pohjalla alkanee olemaan sopivasti kavereita ?
- Ravut ovat ainakin poikasina melkoisen pieniä joten olisiko järkevää laittaa jonkunlainen suojaverkko 2224sen imuputken pään suojaksi jotteivat ravunpoikaset imeytyisi suodattimeen ?
Täysikasvuisilla ravuilla ei liene tuota ongelmaa.
- Inkkarit näyttävät viihtyvän pääosin keskivedessä tai sen alapuolella joten pintaan jotain kaipailisin.
- mikä olisi sovelia n. 10 kpl parvi pintaveteen (siis muu kuin tappara)
- Ajatuksia sopivaksi vetonaulaksi (näyttävä, helpohko ja ravut rauhaan jättävä laji) rihma / taistohaaremi ? joku muu

näillä ajatuksilla

[Jaspi]

Voisimpa taasen päivittää tilannetta.
Viikkositten laitoin osa aikomistani eväkkäistä ja vaihdoin uudet suodattimet. Operaatiosta aiheutui pienoinen nitriittipiikki jonka hoitelein veden vaihdoilla maksimissaan käväisi 2 mg/l. Nyt on nitriitti kuitenkin kadonnut ja allas sitä myöten kypsä. Nitraatti oli tosin aikas korkea tippatestin mukaan arvioituna 40 mg/l. Väri siis oli selvästi tummempi kuin 25 ja inan vaaleampi kuin 50.

Paljonko nitraatti arvon pitäisi olla. Kuinka usein pitäisi tehdä 30% veden vaihto jos kaikki on kunnossa 200l altaaseen

-------------------------

Ja lisäyksenä edelleiseen paljonko järkevästi toteutetussaa altaassa nitraatinmäärän pitäisi kasvaa ?

[Malys]

25mg/l taitaa olla se yläarvo, jolloin viimeistään olisi hyvä vaihtaa vettä. Tuo 30% vedenvaihto kannattaa tehdä kerran viikkoon, ei vesiarvot pääse niin heittelemään ja on vaikea sanoa, että kuinka paljon juuri sun altaassa muodostuu nitraattia (riippuu paljon kalastosta, ruokinnasta, onko paljon kasvillisuutta yms.), kannattaa seurata nitraattia, että pysyykö se kurissa tuolla 30% vaihdoilla vai pitääkö sitä lisätä tai vaihtaa vettä useammin.