Ahven kiinnostusta

[Iolana]

Hei

Minulla on ennestään jo joku satalitranen akvaario, mutta mentii sulhasehdokkaan kanssa ostamaan
250l (100x50x50) ja nyt mietitään sinne asutusta.
Itse olen ihastunut ahveniin ja en osaakkaa päättää kolmen vaihtoehdon välillä; eli ruostekirjo-, rusokirjo- keltakääpiö- ja sinileukakirjoahven. Olen lueskellut niistä kaikkea, joten kysyisin että voiko noita sekoittaa keskenään? vaikkapa ruostetta ja keltistä? Jos ei voi niin mahtuisiko yhtä noista kahtena kutuparina minun akvaariooni? Ja nämä olisi ensimmäiset ahveneni.
Ruostekirjoahven saattaa kyllä olla vahvana valintana, se on niin kauniin näköinen ja lempeä omalla tavallaan, mutta keltakääpiö on myös söpö/kaunis!

Ja muusta asutuksesta sen verran, olen koittanut ottaa selvää jne... monnisten kanssa niillä saattaa tulla kränää mutta mites on haarniskamonninen? Sulhasehdokas kun sellaisen parin haluaisi sinne myös.

Parvikalaksi olen ajatellut kirsikkabarbi/keltabarbi/kuparitetra, onko niillä mahollisuuksia selvitä vai onko ne "ei missään nimessä tuollaisia!?"

Entä voiko piikkisilmää hommata ahvenien seuraksi? Minulle kun tulee se hienonhieno hiekka ja piikkisilmä porukka voisi olla mukava sinne pörräämään.

Olen laittanut lapuille ja muualle ylös kalojen vesi ja muita arvoja, ja näyttäisi muuten olevan samoilla aalloilla keskenään, en kyllä ole varma sinileuasta, mutta sen näkee sitten.

Jos kyselette ph ja vedenlämpöö niiin en voi vastata koska ei ole vielä päätetty, se tulee sen mukaan mitä kaloja otan!

Kiitoksia etukäteen vastanneille, olen näiltä sivuilta saanut paljon tietoja lajeista!
Maltan tuskin odottaa että pääsen sisustamaan uutta akvaariotani ja kaloja hankkimaan! ^^
p.s toivottavasti sai selkoa

[ppiikkis]

Sinuna hankksin sinne pyttyyn 2 kpl ruostekirjoahvenia. Tosi kivoja...

Eikä pitäis syödä mitään pikkukaloja , vaikka petokaloja ahvenet onki

[Askah]

Itse olen ihastunut ahveniin ja en osaakkaa päättää kolmen vaihtoehdon välillä; eli ruostekirjo-, rusokirjo- keltakääpiö- ja sinileukakirjoahven. Olen lueskellut niistä kaikkea, joten kysyisin että voiko noita sekoittaa keskenään? vaikkapa ruostetta ja keltistä? Jos ei voi niin mahtuisiko yhtä noista kahtena kutuparina minun akvaariooni?

Ruostekirjoahven on ihan lepposa ahven, mutta en kyllä laittaisi kahta pariskuntaa, itsellä oli muutamia vuosia sitten 1u + 2n ja toinen naaraista sai selkäänsä, kun pariskunnalla oli poikasia. Akvaario oli tosin 50L pienempi.

monnisten kanssa niillä saattaa tulla kränää mutta mites on haarniskamonninen? Sulhasehdokas kun sellaisen parin haluaisi sinne myös.

Tarkoitat varmaankin haarniskamonnia Ja ainakin itse uskoisin, että nämä menisivät ruosteiden kanssa. Riippuu varmasti paljon siitä miten omat kalasi vahtivat kutua.

Parvikalaksi olen ajatellut kirsikkabarbi/keltabarbi/kuparitetra, onko niillä mahollisuuksia selvitä vai onko ne "ei missään nimessä tuollaisia!?"

Keltabarbia veikkasin hieman liian ahnaaksi kalaksi, muut kuullostivat ihan hyvältä.

Entä voiko piikkisilmää hommata ahvenien seuraksi? Minulle kun tulee se hienonhieno hiekka ja piikkisilmä porukka voisi olla mukava sinne pörräämään.

Mikäli puhutaan vielä ruostekirjoahvenista niin kyllä, itsellä ei ollut mitään ongelmia piikkisilmien kanssa.

[Iolana]

Kiitoksia teille!

Piikkiksiä tulee tolla tiedolla varmasti useampiki, ja saapi sulhosehdokas omat vaatimuksensa mukaan.
Voiku se akvaario tulis jo ^^

-Iolana-

[muraatti]

Jatkan samaan ketjuun.

Itsellä ollut myös ruostekirjoahven haaveena, mutta ovatko ne riskihankinta altaaseen, jossa on monnisia? Sopiiko mikään kirjoahven verkkomonnisten seuraksi?

Muuhun kalastoon kuuluu: rusokiilat, kuusiraitabarbit, katinkultamonnit, partis ja leväbarbi. Asteita on 25,5 ja litroja 325.

[marinum]

Mulla on pari ruostekirjoahventa 464 litraisessa jossa on monnisiakin ja ruosteet ovat tosi nössöjä ja rauhallisia, eli ei tietoakaan että ne kiusaisivat muita. Nyt kuitenkin meidän yksinäinen yksivuotias sinileukapoika on alkanut välillä jahtaamaan ruosteita joten olen miettinyt pitäisikö niistä ehkä luopua. Mutta siis ehkä uskaltasiin kokeilla ruosteita ja keltakääpiöitä samaan altaaseen. Punakääpiöahvenia on myös joskus ollut hyvällä menestyksellä monnisten kanssa 200 litraisessa.

Haarniskamonnit kasvavat oikeasti sellaiseksi 18 cm lenkkimakkaran kokoisiksi ja henkilökohtainen mielipide on että niiden altaan pitäisi olla väh. 150 cm pitkä. Suosittelisin siis jotain pienempää monnia esim. selkäuimaria:
http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... uimari.htm
Ritarimonnia (9 cm):
http://images.google.fi/images?hl=fi&q= ... 60&bih=802

[Sleepflower]

Meillä perhoskirjoahvenet tulevat hyvin toimeen helmimonnisten kanssa. Kääpiöakara taas ei tykkää monnisista yhtään, vaan ajaa niitä äkäisesti myös reviirinsä ulkopuolella. Muita kaloja akara ajaa ainoastaan omalta pieneltä reviiriltään pois. Allas 180 l. (Monniset muuttavat kohta suurempaan altaaseen.)

[zibuli82]

Olen katsellut nyt timanttikirjoahventa, ruostekirjoahventa tai lippukirjoahventa 240l akvaarioon.
Onko noista joku kiltimpi laji? kun pohjallekkin tulee monnisia tai muita pohja eläviä ja samoin joku parvi (esim. kuparitetrat, punapäätetrat tai kardinaalitetrat).

[JukkaV]

Olen ruostekirjoahventen kannattaja henkeen ja vereen. Todennäköisemmin joku tetra kiusaa sitä kuin päinvastoin. Mietin tulevan akvaarioni kalastoa sen ja somamonnisten ympärille.

[Sisso]

Meillä rusot liikkuu välillä monnisten kanssa samoissa porukoissa, ihan kuin luulisivat itseään monnisiksi! Eli ne eivät ainakaan kiusaa monnisia ja näyttäisivät olevan kaikin puolin siivosti myös niin itseään pienempien kuin isompienkin kalojen kanssa. Monnisia löytyy kolmatta kymmenettä, rusoja kuusi luonnonkantaista. Hauskoja killisilmiä, olemukseltaan perhosten kaltaisia.

[zibuli82]

faunattaren sivujen mukaan ruostekirjoahven vain voisi tappaa ärsyttäviä pikkukaloja, esim. isoeväisiä tetroja.
Terrorisoi monnisia ja muitakin pienempiä pohjakaloja eikä sovi niiden seuraksi.
Timanttikirjoahven faunattaren sivun mukaan on taas kiltti ja tulisi toimeen hyvin muiden kalojen kanssa.
Ruostekirjoahvenelle plussat et sopisi lämpimäänkin akvaarioon hki akvaariokeskuksen sivujen mukaan ja timanttikirjoahvenkin +27 asti.
Nuo kaikki kolme ahventa on vain sen näköisiä että pidän kaikkien näöstä (vaikea sen puolesta valita).

[Jebuzca]

Haarniskamonnit laittaa vastaan jos niille uhitellaan. Ensin siirrytään mutta sitten laitetaan kampoihin jopa ripsarille. Vaikka ne möllöttää paikoillaan voi ulkonäkö pettää
Itsellä ollu 3-4 ahvenlajia altaassa 390l ilman ongelmia. Ainut ongelma on tulipyrstö joka terrorisoi kaikkia kaloja varsinkin pienempiä ahvenia.

[JukkaV]

Faunattaren väite ruostekirjoahvenen tappajaluonteesta saattaa olla lippukirjoahvenen tekosia. Oman kokemukseni mukaan niissä on hiukan äksympiäkin yksilöitä.

[zibuli82]

Jatketaan nyt tähän samaan vielä.
Kaveri haluaisi akvaarioonsa lehtikala pariskunnan ja jotain parvikaloja vielä tai jonkin muun kirjoahvenen. Akvaarion mitat pituus 120* leveys 45* korkeus 50cm.
Akvaariossa on ennestään ottoja 4kpl ja 2kpl partis naarasta.
Onko suodatus liian kova? Eheim 2012 ja fluvan 4 plus.
Eli olisiko joku muu ahven parempi?
Ahven saisi olla kuulemma yhtä seurallisen oloinen.

[Pullahiiri]

Ei todellakaan ole liikaa suodatusta ainakaan mun mielestä. Tai siis suodatustahan harvoin on liikaa, virtaus on se josta ei monet kalat diggaa. Jos on kovin pistemäinen virtaus niin voihan sitä modata jollain suihkuputkijatkeella.

Lehtikala sopii tonne hyvin, riippuen tietty lämpötilasta.

[zibuli82]

^
Kaverin altaassa on kyllä aika myteri. Voin ehdottaa tietty virtauksen kääntämistä takalasiin.
Lämpöä mittarin (lasi) mukaan 26.

[Pullahiiri]

26 on ihan hyvä lämpö. Kaveris kannattaa kokeilla eri systeemejä sen virtauksen kanssa ja tosiaan pystyy myös modaamaan halutessa.

[zibuli82]

Virtaus suunnattu takalasille...ei näytä niin kovalta myteriltä enään.
Onko yleensä väliä tuleeko akvaarioon lehtikala pariskunta ensin?vai pitääkö ensin hankkia parvikalat?
Itsellä sama pohdinta jonku muun reviirikalan suhteen.
Ahven laji olisi selvillä...parvikalan lajia ei ole vielä selvillä...ei ole löytyny tarpeeksi kiinnostavaa ja sopivaa.

[Pullahiiri]

Tuskinpa sillä niin väliä on.

[zibuli82]

Olen katsellut nyt timanttikirjoahventa, ruostekirjoahventa tai lippukirjoahventa 240l akvaarioon.
Onko noista joku kiltimpi laji? kun pohjallekkin tulee monnisia tai muita pohja eläviä ja samoin joku parvi (esim. kuparitetrat, punapäätetrat tai kardinaalitetrat).

Edellä mainittujen ahventen lisäksi on alkanut kiinnostamaan sinileukakirjoahven.
Sopisiko noita esim. kaksi naarasta?tai pelkkä koiras yksistään?
Sinileukojen lisääntymis tahti kun on käsitykseni mukaan aika tiuhaa ja poikasten määräkin on kiitettävä.
Onko näistä joku siis seurallisempi ja ei niin arka?Saisi olla yhtä utelias mieluusti kuin lehtikalat esimerkiksi.

[Pullahiiri]

Mulla oli sinileukakoiras, mutta sai lähtöpassit kun alkoi itekseen kaivelemaan kuoppia, jahtaamaan monnisia myös ruokinta-aikojen ulkopuolella ja keksi kivan leikin; raitakoruplekon pyrstöstä kiskomisen.

Utelias se kyllä oli ja hauska seurattava, mutta en tosiaan halunnut että ahdistelee muita asukkeja.

[zibuli82]

Onko jotain muuta 120*45*45cm mitoitettuu akvaarioon soveltuvaa ahventa?
Joka ei kaivele ja ei terrorisois muita kaloja.
Saisi olla lehtikalamaisen utelias ja seurallinen.

Palatakseni vielä tuohon kaverini akvaarioon.
Voiko akvaarioon ottaa pelkästään yhtä lehtikalaa?
Jos ei halua poikasia ja jos jostain löytäisi "kolmatta" pyörää niin kaveri on sellaistakin ajatellut.

[Sisso]

En lukenut ketjua niin ajatuksella, että olisin kärryillä mitä kalaa etsitään kenenkin akvaan minkäkin kalojen kanssa, mutta tuon kokoiseen akvaan sopivia affenia sekavaan porukkaan on esim. perhos-, ruso- ja lippukirjoahvevet. Eivät tongi, eivät revi kasveja, eivät terrorisoi muita kaloja, sopivat lehtisten seuraan, mutta aftenten tapaa nahistelevat/pullistelevat keskenään enemmän tai vähemmän, mutta se nyt kuuluu hierarkisen porukan arkeen. Kutuaikana ovat äksympiä reviiristään, mutta yhdenkään noista ei pitäisi olla mikään pirttihirmu, joka likvidoi kaikki muut kalat akavasta kutiessaan. Mutta yksilöitä nästä(kin) löytyy joka lähtöön, joten kukaan ei voi luvata mitään varmaa ikuista keskinäistä rauhaa ja rakkautta akvaan. Kannattaa muistaa sekin, että runsaalla kasvillisuudella ja esim. juurakoilla pystytään tarjoamaan rauha jopa hiukan täpäkämmillekin lajeille.

Mites kääpiöahvenet, tarkoitan apistogrammat? Niitä en juurikaan tunne. Meillä on lehtisten kanssa yhdessä akvassa sironeitotonkijoita, joiden tonkiminen rajoittuu lähinnä hiekan sihtaamiseen. Neitonkija on tätä hiukan pienemmäksi jäävä.

En kyllä ottaisi yhtä lehtikalaa. Nehän ovat periaatteessa parvikaloja, mutta kutuajaksi erkanevat porukasta (ja äksyilevät pesästään, kuten tunnettua). Kyllä nuo niin kovasti tykkäävät toistensa seurasta, että pahaa tekisi yhden yksinäisen puolesta!

[Pullahiiri]

Olen ymmärtänyt, että ainakin avainkirjoahvenet ovat kilttejä, en sitten tiedä ovatko yhtä "hölmön uteliaita" kuten lehtikalat.

Kääpiöahvenet hengaavat lähinnä altaan alaosissa, en näitä ottaisi lehtikalojen tilalle, ihan erilaisia kaloja käytökseltään (siis jos halutaan lehtikalan luonteisia kaloja).

Mulla on lehtikalapariskunta ja ne kutevatkin joskus, mutta ei sieltä mitään poikasia ole tullut. Seura-akvaariossa kun löytyy yleensä joku mätirosvo, joka viimeistään pimeän tullen napostelee kudun suuhunsa. Tosin meillä myös lehtikalat itse syövät kutuaan.

[Sisso]

Avaimet todellakin ovat kilttejä, mutta ovat usein miten kovin rauhallisia ja piilottelevat helposti kasvillisuuden seassa. Joskus taas ei. Oman kokemukseni mukaan pysyttelevät enimmäkseen statisteina akvan alaosissa eivätkä ole järin uteliaita. Mutta olen kyllä nähnyt toisenkinlaisia avaimia, sellaisia, jotka ovat enemmän framilla, mutta enimmäkseen ovat näkemäni olleet ujohkoja. Niiden elämää on kyllä mielekiintoista seurata, passiisvisia ne eivät ole, mutta eivät vain ole varustettuja niin räiskyvällä tempperamentilla kuin useimmat kirjoahvenet. Toisille viehätys on juuri niiden rauhallinen ja vähän majesteettinen käytös. Plus että ovat oikein hyväkäytöksisiä!