Spekulaatiota uuden akvaarion vesiarvojen kehityksestä

[MaAnKe]

Hei.

Minulla on 60l akvaario, joka laitettiin "tulille" 1.7.2010. Altaaseen on laitettu vedenparannusaine, bakteerivalmisetta keraamiseen suodatinmateriaaliin, sekä ymppi kypsästä akvaariosta: puolisen litraa hiekkaa, jonka sekoitin pohjasoran joukkoon, vanhan altaan kasveja, sekä kypsän akvan sisäsuodattimen patruuna. Hiekan mukana tuli kierteissarvikotiloita noin 10- 20 kpl (mutu-arvio). Akvaariota on ruokittu bakteerivalmisteen lisäämisestä lähtien ripsauttamalla päivittäin vähän kalanruokaa altaaseen. Akvaarioon saatu bakteerikanta varmaankin pysyy näillä eväillä hengissä? Voiko runsas kasvillisuus "varastaa" ruuat bakteereiden suusta?

Varmaankin kannattaa antaa myös istutusten seurauksena pohjalle kerääntyneiden kasvinosien hajota niille sijoilleen (myös kierteiset tykkäävät näköjään mussutella niitä). Onkohan jollakin tietoa/ mielipidettä kauanko akvaariota kannattaa pitää tällä tavalla (eli lisäämättä muuta eliöstöä) minimissään / maksimissaan, jotta tulevilla asukeilla olisi olosuhteisiin nähden parhaat oltavat ja altaan bakteerikannan kärsimättä? Tarkoitus on "loppukypsyttää" akvaario lisäämällä kaloja erittäin varovasti- samalla vesiarvoja tehokkaasti mittaillen.

Varsinainen aihe on kuitenkin tämä: Tuoreen akvaarioni vesiarvot ovat seuraavanlaiset-
pH: 7.5
GH: 7
KH: 4
Nitraatti: 0
Nitriitti: 0
lämpötila: 25-27 (helteiden takia, muuten lämpötila tietenkin säädettävissä lämmittimellä)

Tiedän että karbonaattikovuus vaikuttaa pH-arvon "pysyvyyteen", samoin sen että kun kaloja lisätään akvaarioon pH voi laskea tuohon kuormittamattoman akvaarion arvoihin verrattuna. Kysymys kuuluukin, voiko yllämainituista vesiarvoista jo päätellä -tai spekuloida mihin suuntaan vesiarvot muuttuvat (jos muuttuvat) kun akvaario asutetaan? Tarkoitus on tulla pitämään kevyttä kalastoa, ehkä vain yhdenlaista pientä parvikalaa, ja mahdollisesti sukarapuja.

"Vesispekulaation" ja muiden esitettyjen tietojen perusteella voiko suositella jotain tiettyä kalaa akvaarioon? Itselläni tuo kalasto-asia on vielä täysi arvoitus. Tämänhetkisten arvojen mukaan esimerkiksi miljoonakala voisi pärjätä akvaariossani (?) Myös hehkurasbora ja puna-aavetetra kiinnostaisivat, mutta vaativat happamampia olosuhteita. Kannattaisiko pH itse säätää johonkin tiettyyn arvoon ja miten se olisi käytännössä helpoiten tehtävissä ja ylläpidettävissä? pH:n säätökiteillä (esim: pH+ ja pH-)? Onko kellään näiden käytöstä kokemuksia?

[R_R]

Tulevaisuudesta voisin sanoa, että parin viikon sisällä tulee nitriitti NO2 nousemaan ehkä 3 paikkeille ja nitraatin arvo NO3 lähelle 60. Mikäli akvaariossa on silloin eläviä olentoja, ne luultavasti kuolevat samoin voi käydä suurimmalle osalle kasveista. Kannatta vielä kerrata tietoja kypsytyksestä.
Tervetuloa akvaarioharrastuksen pariin.

[nepis76]

Moikka!

Mikäli sisustuksessa käytät kantoja ynnä muita juurakoita, kovuus tulee tuosta hiukan laskemaan. Myös elävien tuottama hiilidioksidi laskee tuota pH:ta hiukan. Kevyellä kalastolla voi olla tarpeen hiilidioksidisysteemi varsinkin silloin, jos kasveja tulee runsaasti. Kasvit käyttävät hiilidioksidia yhteyttämiseen, kun valot ovat päällä. Mikäli hiilidioksidista tulee puutetta, pH voi nousta.

[MaAnKe]

R_R: Siis tarkoititko että nitraatin ja nitriitin arvot nousevat noihin lukemiin, mikäli akvaarioon ei lisätä kaloja? Ja ihan yhtäkkiä? Mistä se johtuisi? Bakteerien joukkotuhosta? Ravinteiden kertymisestä? Selitä vähän.

Sanoin mittaavani akvaarion arvoja, joten luulisin vedenvaihtojen olevan ensimmäinen askel sen estämiseen että koko systeemi tekee äkkikuoleman. Mä en ymmärrä mitä mä olen tehnyt väärin- jotta sellaista pääsisi tapahtumaan.

Vai meinasitko että laitan seuraavan kahden viikon aikana akvaarion täyteen kaloja ja jätän sen sitten muhimaan oman onnensa nojaan? Muistaakseni käytin termiä "maltillinen" tuossa kalojen asuttamisessa- ja tarkoitin ensin kahta-kolmea miljoonakalaa ja esimerkiksi viikko tarkkailua, sen jälkeen ehkä muutama jne. Joo mä tiedän että monet ovat ammoniakkikypsytyksen kannalla, mutta onhan niitä akvaarioita perustettu ennenkin, enkä usko että puutteellisillakaan tiedoilla varustetuilla harrastajilla koko homma syöpyy käsiin ihan noin dramaattisesti kuin ennustit.

Voin olla väärässäkin, mutta selittäisitkö hiukan viestiäsi, koska mä en ihan oikeasti tajunnut mikä mun suunnitelmassa mättää. Auta, jos ja kun tiedät paremmin. Mä olen aloittelija, enkä olisi kirjoittanut koko aloitusviestiä, mikäli "tietäisin" miten edetä. Mä en haluaisi että tästä tulee mikään riitely-triidi, vaan ihan oikeasti olisin vailla selkeitä neuvoja.

-----------------------------

Kirjoittaja MaAnKe » 22:12, 05.07.2010

Jaahas. Joo, luulen hoksanneeni R_R:n pointin. Eli jos nitraatti on nollissa, akvaario ei ole kypsää nähnytkään. Eli tarvittaisiin sitä ammoniakkia, jotta sykli saataisiin käyntiin. Kuinkas nopeasti tuon nitraattipitoisuuden pitäisi olla mitattavissa, jos onnistutaan "siirtämään" kypsyys akvaariosta toiseen (jos sitä ylipäätään pystytään siirtämään)? Mun akvaarioon siirrettiin tuo ymppi vasta eilen, eli voisko siinä olla syy nitraattitestin nollaan. Käytössäni on tetran testi jossa keltainen on 0 ja seuraava lukema on jo 12.5 mg/ml eli oranssi. Onkohan tuo riittävän tarkka? Vertailussa esim. tetran nitriittitestin nolla oli haaleamman keltainen, kuin tuo tulos nitraattitestissä- jonka katsoin nollaksi. En tiedä voiko eri testejä tosin verrata noin keskenään...?

[nepis76]

Tuo nitraattipitoisuuden mittaaminen riippuu ihan ympin tehokkuudesta. Nitrifikaatiokiertohan menee näin: ammonium -> nitriitti -> nitraatti. Ensin tarvitsevat ravintoa nuo bakteerit, jotka pilkkovat ammoniumin nitriitiksi. Kun veteen muodostuu nitriittiä, alkavat vasta ne bakteerit lisääntyä, jotka pilkkovat nitriitin nitraatiksi. Nuo ensin mainitut bakteerit lisääntyvät paljon nopeammin kuin nuo jälkimmäiset bakteerit.

Mun mielestä kypsytys kannattaisi aina hoitaa kalattomasti ja vasta kypsään altaaseen kaloja vähitellen. Ammonium ja nitriitti ovat jo pieninä pitoisuuksina myrkyllisiä kaloille ja myrkytystila saattaa aiheuttaa erinäisiä oireita myös myöhemmässä vaiheessa. Myös nitraatti on myrkyllistä kaloille suurina pitoisuuksina ja pitkäaikaisena altistuksena.

Mikäli akvaarion kypsyttää kalallisesti, niin se vie paljon kauemmin aikaa. Tämä siksi, että nitriittitaso tulee pitää alhaisena (myrkytyksen takia), jolloin nitriitinpilkkoja-bakteereilla ei ole suurta "ruoka"pitoisuutta. Nämä bakteerit kun tarvitsevat sitä nitriittiä lisääntyäkseen.

Mikäli kypsytät altaasi kalattomasti, sekä nitriitti- että nitraattitasot nousevat noihin R_R:n mainitsemiin lukemiin (joskus myös paljon korkeampiin). Kun nitriitti on tippunut takaisin 0-arvoon, voi kypsyyden testata vielä pienellä annoksella hirvensarvisuolaa. Silloin mitataan kuinka nopeasti ammonium muuttuu suoraan nitraatiksi. Mikäli aikaa menee alle vuorokausi, on allas kypsä. Tällöin vasta vaihdetaan vettä niin paljon, että nitraattiarvo putoaa n. 12. Kaloille ja kasveille on hyvä pitää nitraattiarvo alle 25. Kun se ylittyy on vedenvaihdon aika.

Joissain tapauksissa, jos kaloja on vähän ja kasveja paljon, voi olla tarpeen lisätä nitraattia veteen. Kasvit käyttävät nitraattia lannoitteenaan.

[MaAnKe]

Kiitos nepis76 vastauksistasi. Ja kärsivällisyydestä...

Mä säihkähdin tuota R_R:n ennustusta, koska mainitsin aloitusviestissä aikeeni kalalliseen kypsytykseen ja hän sai varmaankin tahattomasti asian kuulostamaan siltä, että sen seurauksena mun koko akvaarioni kuolee kuin salaman iskusta. Se pisti minulta niin sanotusti pasmat sekaisin, koska olen kuitenkin lukenut jotain akvaarioista ja tuollaista kompastuskiveä ei mainittu missään lähteessä

Tiedän, että kalallisessa kypsytyksessä kalat tulevat kärsimään, vaikka akvaristi olisi kuinka terävänä tahansa, mutta en näe oikeastaan itselleni tässä vaiheessa muuta vaihtoehtoa. Jos ammoniakkikypsytys vaatii jo sisustetun akvaarion tyhjentämistä kasveista ja kierteisistä (tai aiheuttaa mahdollisuuden niiden menettämiseen), en pysty toteuttamaan sitä enää. Olen mennyt siis pylly edellä puuhun. Olen lukenut vanhoja (tuorein vuodelta 2005) akvaariokirjoja ja lähtenyt niiden perusteella etenemään, eikä niissä mainittu kalatonta kypsytystä lainkaan. Vasta tällä foorumilla törmäsin koko termiin. Aikamoinen shokki on, että homma "meni" näinkin vaikeaksi. Tieto lisää tuskaa.

Akvaarioliikkeessä juttelin tänään asiasta omistajan kanssa. Hän neuvoi minua jatkamaan tätä akvaarion kalanruoka "ruokintaa" vielä ainakin pari päivää ja hakemaan sen jälkeen pioneerikalat. Ilmeisesti minä teen niin. Kaksi tai kolme (?) uros platyä /tai miljoonakalaa. Testaillaan ja vaihdetaan vettä tarvittaessa, onneksi minulla on kesäloma joten voin kuitenkin pitää akvaariota silmällä.

edit: Mulla menee jostain syystä nitraatit ja nitriitit "iloisesti" sekaisin. Kuvittelisin ymmärtäväni kyllä tuon kiertoprosessin kulun, mutta termistö takkuilee

Kommentoida saa vapaasti. Ja kokemuksia myös niiltä, jotka ovat kypsyttäneet akvaarionsa kalallisesti- kai teitä siellä joitakin on?

[nannukka9]

Melko moni (minä mukaanlukien) on varmasti kypsyttänyt altaansa kalallisesti (tiedon puutteen takia). Hyvä kuitenkin että rupesit selvittämään ongelmaa jo nyt ennenkuin kalat ovat vielä altaassa .
Hätä ei ole kovin suuri, sillä on olemassa teollisia bakteerivalmisteita joilla akvaarion saa kypsäksi heti.
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4218161283
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4200001112
Itse suosittelisin tuota jälkimmäistä. Tuon Tetran tuotteen kanssa ei ole aina takuuta toimimisesta.
Nämä siis sisältävät eläviä bakteereja.

Toki kypsytys onnistuu kalallisesti ilman noita aineitakin, mutta vaatii paljon aikaa ja jatkuvaa vesiarvojen tarkkailua, kuten nepis76 tuossa jo vähän mainitsikin.

Tervetuloa harrastuksen pariin!

[nepis76]

Tiedän, että kalallisessa kypsytyksessä kalat tulevat kärsimään, vaikka akvaristi olisi kuinka terävänä tahansa, mutta en näe oikeastaan itselleni tässä vaiheessa muuta vaihtoehtoa. Jos ammoniakkikypsytys vaatii jo sisustetun akvaarion tyhjentämistä kasveista ja kierteisistä (tai aiheuttaa mahdollisuuden niiden menettämiseen), en pysty toteuttamaan sitä enää.

Mä olen kypsyttänyt akvaariot kalattomasti ammoniumilla (hirvensarvisuolalla) ja bakteeriympillä niin, että kasvit ja kierteiset ovat olleet altaassa. Jotkut kasvit ovat ottaneet itseensä, kierteisillä ei ole ollut mitään hätää. Lisääntyvätkin mokomat. Nekin kasvit, jotka kypsytyksestä ovat kärsineet, ovat sitten vesiarvojen tasaannuttua jälleen virkistyneet.

Tällä hetkellä mulla on kypsymässä n. 35 litrainen pikkupurkki. Sisustus on valmiina ja kierteiset myllertävät hiekassa. Kunhan saan tuon kypsäksi, niin sinne muuttaa ehkäpä tulisukarapuja. Tällä hetkellä nitriitti on 5 ja nitraatti on jossain 50-100 välissä.

Joten en mä näe siinä kalattomassa kypsytyksessä mitään ongelmaa, vaikka sisustus kierteisineen on jo altaassa.

Akvaarioliikkeessä juttelin tänään asiasta omistajan kanssa. Hän neuvoi minua jatkamaan tätä akvaarion kalanruoka "ruokintaa" vielä ainakin pari päivää ja hakemaan sen jälkeen pioneerikalat. Ilmeisesti minä teen niin. Kaksi tai kolme (?) uros platyä /tai miljoonakalaa. Testaillaan ja vaihdetaan vettä tarvittaessa, onneksi minulla on kesäloma joten voin kuitenkin pitää akvaariota silmällä.

Valitettavasti osa akvaariokauppiaista on edelleen tätä mieltä. Heillehän se on lisää myyntiä, mikäli nämä pioneerikalat sitten syystä tai toisesta kuukahtavat. Sitten tarvitsee hankkia uusia kaloja kuolleiden tilalle. Ja tämähän lisää sitä akvaariokauppiaan myyntiä.

Mä kyllä sinuna vielä miettisin tuota kalastoa. Platyt ja miljoonakalat tarvitsevat kovaa vettä eikä nuo arvot ole vielä tasaantuneet. Kuten aiemmin kerroinkin, pH ja KH saattavat hyvinkin pudota, jolloin noille pitäisi sitten kovettaa vettä. Onko sulla millainen sisustus altaassa (juurakoita, kantoja)?

[Biscuit]

Minä kypsytin akvaarioni bakteerivalmisteella ja minulla oli alusta asti kasveina jaavansaniaista, intianvesitähdikkiä, papujaijalehtiä, ruskomelalehtiä ja vallisneriaa. Ainoat, jotka eivät selvinneet, olivat papukaijalehdet. En tosin ole saanut niitä myöhemminkään selviytymään. Eli en näe mitään syytä, miksei kasveja voi jo alusta asti laittaa sinne. Alussa kuitenkin akvaarioon tulee piilevää (kasvit peittyvät tummalla levällä), joten kasvit voivat siitä kärsiä eivätkä ole edes mitenkään hienon näköisiä. Kun altaasi on tasapainossa ja kaikki arvot kohdillaan, niin piilevän pitäisi lähteä pois. Eli piilevä on kypsyvän akvaarion ongelma.

Minulla meni altaan kypsymiseen noin kolme neljä viikkoa, jonka jälkeen lisäsin hissukseen sinne kaloja. Kaikki meni ihan hyvin.

[R_R]

MaAnKe, tarkoituksenani oli vastata otsikkoon ja saada sinut miettimään tätä ehkä vaikeaa vesikemiaa akvaarioharrastuksessa. nepis76 kertoikin tuossa olellisimman ja hänen kirjoituksia kannattaa muutenkin lukea, hyviä ja asiallisia neuvoja. Kalapohdinnasta sen verran, että kannatta odottaa millaisiin arvoihin vesi jää kypsytyksen jälkeen. Halvin, helpoin ja turvallisin kalakokonaisuus saadaan silloin, kun vesiarvoja ei tarvitse keinotekoisesti paljoa muuttaa. Suomessa on melko hyvä vesi makeanveden akvaariolle. Akvaarion hoito ei ole niin vaikeaa, kun jotkut "hifisteliät" saavat sen kuullostamaan. Heille vain on kertynyt tietämystä akvaariosta niin paljon, että he haluaavat kokeilla jotain erikoista. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta suomen vesi on kovuudeltaan alle 10 johon sopii valtavasti erilaisia kalalajeja.
Kypsän akvaarion vesiarvoista °C, pH, NO2 ja NO3 ovat kaloille tärkeimmät ja sen mitä ne tarkoittaa on hyvä tietää.

Olen itsekkin kypsyttänyt 70 -luvulla akvaarion kalallisesti, silloin ei kypsytyksestä tiedetty yleisesti mitään.

[MaAnKe]

No niin. Kiitos vastauksista.

Hyvä tietää, että kasvit ja kotilot eivät kupsahda ammoniakki-kypsytyksen aikana. Siinä tapauksessa alan perehtymään siihen tarkemmin, koska mulla ei tosiaan ole mikään kiire saada kaloja akvaarioon. Eikä ole kyllä mikään mukava ajatus, että sintit joutuisivat kärsimään kalallisen kypsytyksen takia. Onpahan nyt aikaa miettiä sitä tulevaa kalastoa ja opiskella vähän tuoreempaa tietoa...

Eli bakteerivalmiste kannattaisi vielä ostaa ja lisätä akvaarioon ennen ammoniakin-tai hirvensarvensuolan laittoa? Tuo kypsästä altaasta saamani ymppikö ei riittäisi? Kyllähän se tietysti olisi hyvä pelata varman päälle ja ostaa vaikka tuota nannukka9:n suosittelemaa ainetta.

Ja sitten kun ollaan saatu kypsytysprosessi loppuun, voidaan akvaarion vesiarvoista päätellä mitä ne asutetussa akvaariossa lopulta tulisivat olemaan--> ja suunnitella kalastoa siltä pohjalta?

Akvaarion sisustuksena on vain kasveja ja muutama kivi, juurakkokin oli tarkoitus laittaa, mutta noita kasveja tulikin niin paljon että sille ei vaan ole tilaa.

[MaAnKe]

Ostin tuota prodibio bio digest:iä. Eli nyt vain laitan tuota akvaarioon, ohjeen mukaisesti. Lisätäänkö ensimmäinen ammoniakki-satsi siihen heti perään, vai pitääkö odotella? Ja kuinka paljon tuota 10% ammoniakkia pitää vähintään laittaa? En haluaisi turauttaa sitä liikaa, vaan vain saada tietoon onko akvaario kypsä kevyttä kalakantaa varten. Kuten mainitsin, aikomuksenani ei ole laittaa akvaariota täyteen kalaa, joten ei ole mitään tarvetta "ylikypsytykseen". Haluaisin välttää liika annostelun- ja siitä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat, kun siellä on jo kerran tuota asutusta ja kasveja. Jos ilmenee, että bakteerilisäyksistä huolimatta akva ei ole kypsä, voisin jatkaa kypsytystä minimimäärällä ammoniakkia. Mahtaakohan olla ihan hullu ajatus tämmöinen?

[MaAnKe]

Jatkanpa vielä yksinpuhelua siltä varalta, että joku vaikka haun kautta törmää tähän triidiin.

Eli akvaario on ollut nyt viikon käynnissä. En ole vieläkään tehnyt muuta kuin ripsauttanut tuota kalanruokaa päivittäin. Mittailin tänään arvoja- ja siellä oli pieni yllätys.

pH: 7.5-8
GH: 8
KH: 5-6
NO2: 0 (laimean kirkkaan keltainen)
NO3: Ei ehkä ihan 12.5 mg/ml, mutta on kuitenkin selvästi oranssi- eli jos pitäisi heittää villi veikkaus niin ehkä 10 mg/ml.
lämpötila: 27 astetta (huh hellettä)

Eli mun mielestä tuo nitraatin kohonnut arvo- ja nitriitin nolla- tarkoittaa sitä että jonkinlainen bakteeritoiminta tuolla akvassa on jo käynnissä. Ei varmaan kovin iso bakukanta kalanruualla, hajoavilla kasvinosilla ja kierteisen p-alla ruokittuna siellä vielä voi majailla, mutta jotain kuitenkin tapahtuu. KH:n ja pH:n arvojen perusteella (Markku Varjon Akvaarion perusoppaan 1993 taulukosta katsottu) akvaariossa on hiilidioksiidin puutetta. Muuta en osaa sanoa, paitsi että vesi on hippasen lämmintä argentiinan vesirutolle- ja sen kyllä huomaa, muut kasvit näyttävät voivan ihan hyvin. Ja kierteiset viihtyvät liiaksikkin, ne näyttävät lisääntyvän päivittäin.

Mä luulen eteneväni tämän asian kanssa niin, että haen ensiviikolla tuonne taistelukalan (ja loput fisuset hänen ehdoillaan, joskus hamassa tulevaisuudessa). Ennen taiston kotiuttamista teen pienen osittaisen vedenvaihdon ja kippaan akvaarioon tuota ostamaani Prodibio Bio Digest:iä ohjeiden mukaisen annostuksen- ja jos löydän kaupasta saman sarjan Stop Ammo- valmistetta niin vielä sitäkin. Testailen vettä tietenkin myös. Eiköhän homma näillä eväillä suju ihan hyvin.

[thank]

Kerron oman kokemukseni reilun parin kuukauden takaa.

Hankin siis altaaseen kasvit ja kotilot, ennen kuin se oli kypsä. Kasvit kasvoivat aluksi erillisessä laatikossa, josta ne myöhemmin, noin kuukausi sitten siirsin akvaarioon. Kotilothan pissivät ammoniakkia, joten ammoniakkilisäystä en tehnyt. Nitriitti pomppasi punaiselle parissa päivässä kotiloiden tulon jälkeen, ja pysyi siellä rapian viikon, jonka jälkeen nitriittipiikki hävisi yhtä nopeasti, kuin oli tullutkin. Sen jälkeen pääsin istuttamaan kasvit akvaarioon, jonne ei nitriittipiikkiä koskaan tullut, joten olin onnistunut siirtämään kypsät aineet akvaarioon. Kotiloille tai kasveille, vaikka minulla suhteellisen herkkiä kasveja onkin, ei tällaisesta ollut haittaa.

Kotilot eivät ihan kauhean herkkiä ole. Ostin viikko sitten toisen akvaarion itselleni, jonka mukana tuli hiekat, jotka olivat kannellisessa saavissa olleet pari kuukautta ilman vedenvaihtoja tai mitään. Vesi oli mustaa ja haisi. Kotilot, kuin ihmeen kaupalla, olivat hengissä! Sitkeitä pirulaisia ne ovat, eivätkä hätkähdä kovin pienestä. Heikoimmat tietysti ottavat nokkiinsa nitriittipiikistä, mutta kaikki eivät.