Rihmakaloille kaveria 250l akvaarioon

[Bianca-83]

Vinkkiä kaipailisin, eli tulossa on 250l akvaario. Sinne pitäisi keksiä sopivia kaloja.
Suosikkikalojani on rihmakalat, varsinkin helmi ja kääpiö. Sitten platyt, mutta ne eivät taida samaan purkkiin sopia? Onko muita synnyttäviä karppia mitä voisi rihmojen kanssa parven laittaa?
Haluaisin jonkun isomman parin katseenvangitsijaksi, mutta nuo ahvenet ei oikein luonteensa takia inspiroi.
Monniset ovat myös mukavan oloisia kaloja. Mimkälaiseen soppaan niitä voisi laittaa?
Suuri kiitos jo etukäteen jos joku viitsii vastailla.

[7330]

Platyt tosiaan vaativat sekä viileämpää että kovempaa ja emäksisempää vettä kuin missä rihmakalat viihtyisivät. Synnyttävistä hammaskarpeista sopivia olisivat lähinnä miljoonakalan ja hohtomiljoonakalan villimuodot. Ne tosin ovat aika pieniä (ainakin omani ovat reilusti pienempiä kuin jalostetut miljoonakalat), joten noinkin isoon altaaseen tarvittaisiin melkoisen iso parvi, jos niistä aikoo näyttävää parvea.
Parvikalaksi on kyllä paljon muitakin näyttäviä ja/tai helposti lisääntyviä vaihtoehtoja kuin synnyttävät.

Helmirihmakaloista tulisi mielestäni jo sinänsä hyvinkin näyttävä pariskunta tai haaremi. Tuskin altaaseen muuta katseenvangitsijaa tarvitaankaan. Helmirihmoja voisi olla vaikkapa koiras ja 2-3 naarasta. En osaa sanoa, kuinka isot rihmakalat tulevat toimeen pienten kanssa. Jos ne eivät koe toisiaan kilpailijoiksi (joltakulta niitä harrastavalta voisi kysyä) kaveriksi voisi mennä vielä vastaava joukko kääpiörihmakalaakin.

Monnisista tähän seuraan sopivat hyvin ne lajit, jotka viihtyvät lämpimässä. Ainakin kupari-, helmi- ja safiirimonninen käyvät. On noita muitakin, mutten ulkoa muista useampia. Varjon Akvaariokalat-kirjasta ne löytyvät lämpötilasuosituksineen.

[Bianca-83]

Kiitos vastauksesta!
Niin ajattelinkin että platyjen kanssa käy. Täytyy vielä selailla noita kirjoja mikä olisi sitten hyvä parvikala helmirihmojen kanssa. Olis kyllä kiva jos niitä sais itse lisättyä, se olis mielenkiintoista seurata alusta asti omien kalojen kasvua. Mulla on toinen pienempi akvaario sitten poikasia varten että eivät heti joudu syödyksi.
Mietittiin tuossa miehen kanssa jos olis hankkinut jonkin kookkaamman pohjakalan mutta mieleen ei tule kun kirjoahvenet ja niissä tuo luonne vähän mietityttää...
Ehkä on vain parempi jokin monnisparvi pohjalle. On tämä hankalaa kun haluais kuitenki loppuun asti harkita ennen ostoksille ryhtymistä ettei menisi ihan metsään ja olis näyttävän näköinen akvaario. Meillä akvaarioon näkee sohvalla istuskellessa ja välimatkaa on yli 3m, niin olis se kiva että siltäkin etäisyydeltä olis katseltavaa ettei ihan vierestä tarvi katsoa jos jotain kaloja sieltä haluaa löytää.
Ehdotuksia otetaan edelleen vastaan ja jos jollakin on kokemusta kääpiörihmojen ja helmirihmojen yhteiselosta niin olis kiva kuulla.

[7330]

Kiitos vastauksesta!
Niin ajattelinkin että platyjen kanssa käy. Täytyy vielä selailla noita kirjoja mikä olisi sitten hyvä parvikala helmirihmojen kanssa. Olis kyllä kiva jos niitä sais itse lisättyä, se olis mielenkiintoista seurata alusta asti omien kalojen kasvua. Mulla on toinen pienempi akvaario sitten poikasia varten että eivät heti joudu syödyksi.

Juu, platyt ovat hienoja kaloja, ja on vähän sääli että niiden yhdistely muiden lajien kanssa on noinkin rajoitettua.

Seura-akvaariossahan kutevat kalat harvemmin pääsevät lisääntymään. Tai siis, kutevathan ne, mutta mätimunat ja pienet poikaset tahtovat tulla syödyiksi. Helposti lisääntyviä pikkukaloja on kuitenkin helppo kudettaa siirtämällä pariskunta tai muutama yksilö vähäksi ajaksi pikkualtaaseen, ja pian sinne alkaakin ilmaantua poikasia. Intiaaninsulka on tässä tarkoituksessa takuuvarma, mutta monet muutkin tetrat ja särkikalat kutevat hyvissä oloissa helposti. Itse olen kudettanut onnistuneesti esimerkiksi timanttitetroja ja kiilakylkiä. Myös kerritetrat kutivat jatkuvasti silloin, kun niitä oli parvi.
Helmirihmaseuraan käyvät oikeastaan kaikki lämpöisessä viihtyvät parvikalalajit, jotka eivät vaadi erityisen kovaa virtausta eivätkä ole kamalia näykkijöitä. Eli vaihtoehtoja on kevyesti satoja. Tuonkokoiseen altaaseen parvikalan maksimikoko on mielestäni siinä 6-7 sentin luokkaa, kalan vilkkaudesta riippuen.

Mietittiin tuossa miehen kanssa jos olis hankkinut jonkin kookkaamman pohjakalan mutta mieleen ei tule kun kirjoahvenet ja niissä tuo luonne vähän mietityttää...
Ehkä on vain parempi jokin monnisparvi pohjalle. On tämä hankalaa kun haluais kuitenki loppuun asti harkita ennen ostoksille ryhtymistä ettei menisi ihan metsään ja olis näyttävän näköinen akvaario.

Niinhän se on.
Jos pohjakaloiksi kelpaavat rumankauniit monnit, niin vaihtoehtoja riittää kyllä. Esimerkiksi ripsimonnit eivät syö muita kaloja, vaikka olisivat kookkaitakin. Niistä saa persoonallisia ja pitkäikäisiä lemmikkikaloja. Okamonnitkaan harvoin ahdistelevat muita altaan asukkaita (kenties, koska ovat yleensä liian lihavia saadakseen mitään kiinni). Imumonnit ovat tietenkin turvallista seuraa, koska ne eivät imusuullaan voikaan mitään pyydystää. Helpommat plekot, noitamonnit tai sampimonnit käyvät, kunhan huolehditaan, että veden happipitoisuus pysyy riittävän korkeana.

[JukkaV]

Ehkäpä helmirihmakalat eivät kaipaa samaan vesikerrokseen muita. Sen sijaan keskiveteen voisit hankkia timanttitetroja 8 - 12 kpl ja hiukan alemmaksi ruusutetroja samanmoisen määrän.

[buke]

Tuon kokoisessa nuo helmet ovat kyllä jo itsestään katseen vangitsijoita. Jos kuitenkin haluaa jotain muuta lajia rihmaa tuonne altaaseensa voisit kokeilla vaikka hunajaa.

Parvikaloista suosittelen rusokiilakylkeä. Minulla on myös hieman matkaa altaalle (se missä istun) ja hyvin nuo rusot sieltä hohtavat.