Veden vaihdosta

[tso]

Mutta kun J.Järvi on tähän jo vastannut Hamburger Mattenfilter käsittelevässä osuudessa.

Tässä hän kirjoittaa:

Mattosuodattimessa varsinainen hajotustoiminta tapahtuu ensimmäisen 1-2 cm matkalla.

Miksi pohjahiekka toimisi sen paremmin, varsinkin kun sen läpi ei virtaa vesi.

Ja kiitos pikkujoulutarjouksista, katsellaan, mutta veikkaan että jää väliin.
Kaffeille yritän päästä käymään huomenna

[-matokani-]

Aloittajalle!

Itseltäni löytyy 160 ja 317-litraiset altaat joihin vaihdan veden n. 20 m pitkällä letkulla. En tosiaankaan jaksaisi kannella sankoja. Letku on siis niin pitkä että se ylettyy akvaariolta pesuhuoneen suihkun lattiakaivolle. Itse suosittelen seuraavaa: Laita sopivan pituisen letkun toiseen päähän liitin jolla saat letkun kiinni hanaan: näin akvaarion täyttäminen käy kätevästi. Ensin aina lasken sopivan lämpöistä vettä, sitten hana kiinni, letku hanaan ja lasken sopivaksi tarkastamaani vettä altaaseen. Toiseen päähän letkua voi fiksata kiinni lapon. Kun haluaa tyhjentää allasta, ei tarvitse imeä eikä mitään. Ottaa vaan "lapposuuttimesta" kiinni ja täyttää sitä vedellä pari kertaa. Siis täyttää, nostaa ylös ja näin syntyy imu. Vaikeaa selittää, ehkä joku osaa selittää paremmin. Pienillä asioilla sujuu vedenvaihto näppärästi!

[Mika Sandell]

Tein yhdesta kaksi: (tapahtui joskus -80 luvulla)
Valmistelin uudet altaat, heikkaa 3-4cm kerroksen, vanhasta kasvit istutettu, koristeet yms. Puoliksi molempiin altasiin. Vanhaa hiekkaa oli akvaariossa pinnalla punaista ja pohjalla harmaata soraa. Kaavein pinnalla (~2cm kerroksen) olleen punaruskean kerroksen toiseen ja harmaan pohjalta toiseen.
Sirottelin hiekat uusiin ja vanhaa vettä päälle. Sisäsuodattimet uusilla patruunoilla molempiin ja kaikki oli OK. Sitten kun vesi oli hieman selkiintynyt laitoin kalat altaisiin.
No altaat kunnossa ja kaikki OK. => Parin päivän jälkeen mökille ~3:ksi ja akvaaroit jäi silleen.
Lopputulos:
Kotiin palattuani sen harmaan "pohja"-hiekan saaneesta akvaario oli levää "täynnä" ja kalat melkein kaikki kuolleita.
Syitä voi olla monia mutta se toinen allas oli ihan kristallinkirkkaana ja kaikki kalat ihan kunnossa.

Tuosta kun olisi muistissa esim. NO2 ja NO3 tulokset, niin kertoisi paljon. Ei ainakaan ole syytä toistaa temppua, paitsi ehkä testimielessä ilman kaloja.

Jos oikein ymmärsin, niin hyvien bakteerien toiminnan turvaamiseksi et tehnyt kuin hiekan siirron? Siis ei bakteerivalmisteita tai muita ymppejä? Koristeissa ja kasveissa hiukan siirtyy, muttei suuria määriä. Ja hiekasta päällimmäiset 2 cm tuohon jossa ei ongelmia tullut, kun taas alimmaiset 2 cm altaaseen, joka ei ollutkaan elinkelpoinen. Ja vielä soraa, joka on karkeampaa, eli hapekas vesi pääsee paremmin liikkumaan.

Syitä tosiaankin voi olla monia, kuten kirjoititkin, mutta pistää miettimään...

Nopeasti tulee mieleen, ettei toisen altaan bakteerikanta ollut tarpeeksi vahva selviämään kuormituksesta.

[Micke]

Tuosta kun olisi muistissa esim. NO2 ja NO3 tulokset, niin kertoisi paljon. Ei ainakaan ole syytä toistaa temppua, paitsi ehkä testimielessä ilman kaloja.
.... hyvien bakteerien toiminnan turvaamiseksi et tehnyt kuin hiekan siirron? Siis ei bakteerivalmisteita tai muita ymppejä? Koristeissa ja kasveissa hiukan siirtyy, muttei suuria määriä. Ja hiekasta päällimmäiset 2 cm tuohon jossa ei ongelmia tullut, kun taas alimmaiset 2 cm altaaseen, joka ei ollutkaan elinkelpoinen. Ja vielä soraa, joka on karkeampaa, eli hapekas vesi pääsee paremmin liikkumaan.

Se oli vuosi 1981 tai 1982 ...joo .. minulla ei silloin ollut hajuakaan mistään testeistä saati sitten mistään bakteeriympeistä...ainoa systeemi oli se että vettä seisoteltiin paripäivää ennen vedenvaihtoa. Hiekan siirsin silloin vain sen takia että ei niitä tarvinnut heittää pois ja ne oli hyvän värisiä akvaariossa. Akvaarion bakteerikannasta ei minulla ollut mitää tietoa. Ehkä "guru" harrastajilla oli tietoa jo silloin hyvinkin paljon mutta mun kaveripiirissä. Nyt onneksi tiedonhankinta on helpompaa ja sitä on paljon. Vaikeutena on vaan oikean tiedon saaminen omaan akvaarioon.
Kyllä tätäkin harrastusta on "joutunut/saanut" opiskella useita tuhansia tunteja, ja jatkossakin tulee opiskeltua "akvarismia" vielä paljon.

Aiheeseen...
Akvaarion täyttö ja tyhjennysvälineet:
http://kotisivu.lumonetti.fi/mk100/Lappo.htm

Ja nyt sitten PAK:n pikkujouluihin...

[tso]

Tuosta kun olisi muistissa esim. NO2 ja NO3 tulokset, niin kertoisi paljon. Ei ainakaan ole syytä toistaa temppua, paitsi ehkä testimielessä ilman kaloja.

Kyllä Riff siinä oikeassa on, että monet ohjeista perustuu enemmän omakohtaiseen kokeiluun kun varsinaiseen tutkittuun tietoon. Ja titetysti myös lehti ja nettiartikkeleihin, kuten tuo yllä laittamani viite.

Itse kun ohjeita on alkuaan yrittänyt tavata ainakin minulle on herännyt monta kertaa kysymys, että miksi ihmeessä. Onko todella kuten väitetään. Tuon aikaisemmin kirjoitamani ohjeen pelkästä pintamateriaalin siirtäisesta (oli se sitten se sentti tai puolitoista) pidän hyvänä ohjeena hiekkojen siirrosta altaasta toiseen, kunnes kokeellisesti toisin todistetaan.

MHS, olen miettinyt, että jossain välissä pitää tehdä koejärjestely, jossa kypsytetään tasaisella ammonium syötöllä allas (tai muovikippo) (dosaatipumpulla).

Ammonium lähteenä käytetään hirvensarvisuolaa, joka punnitaan tarkkuus vaalla.
Altaaseen laitetaan pohjalle ensin 3cm hiekkaa ja tämän päälle harsokangas (semmoinen joilla suojataan mansikoita hallalta). Harsokankaan päälle ripotellaan samaa allashiekkaa 1cm kerros. Harsokankaan avulla tuon 1cm kerroksen poistaminen on helppoa, eikä hiekat sekoitu.

Altaaseen laitetaan kiertovesipumppu ilman suodatusta pyörittämään vettä. Ei käytetä lämmittimiä, eikä vedenparannusaineita.

Ymppinä käytettään Tetran SafeStarttia ohjeen mukainen määrä. Hiekkana Bilteman akvaariohiekka, karkeampi laatu.

Kun allas on kypsä tasolla 2mg/l/vrk ammoniumia tasaisella syötöllä (siten että nitriittiä ei voida tippatesteillä havaita syntyvän), toimitaan seuraavasti:

Poistetaan altaasta vesi ja harsokankaan päällä oleva hiekka toiseen samankokoiseen altaaseen, jossa odottaa edellä kuvattu uuden 3cm hiekkapatja ja uusi harsokangas.

Poistetaan loppu hiekka kolmanteen tyhjään samankokoiseen kippoon, jossa odottaa 1cm puhdasta hiekkaa pojalla ja harsokangas.

Laitetan uusi vesi molempiin altaisiin ja jatketaan ammoniumin syöttöä tasolla 2mg/l/vrk kumpaankin kippoon.

Kummassakin uudessa altaassa samanlaiset kiertovesipumput, mutta uudet kuin mitä käytettiin tuossa ensimmäisen altaan kypsytyksessä.

Kaikkien altaiden ja pumppujen desinfiointi Virkon S:llä ennen kokeen suorittamista.
Mitataan nitriitit ja nitraatit 3kertaa vuorokaudessa kummastakin altaasta seuraavan 10 vrk ajan.

Miltä kuulostaa, mitä parantaisitte koejärjestelyssä?

[kalatypy_79]

Aloittajalle!

Itseltäni löytyy 160 ja 317-litraiset altaat joihin vaihdan veden n. 20 m pitkällä letkulla. En tosiaankaan jaksaisi kannella sankoja. Letku on siis niin pitkä että se ylettyy akvaariolta pesuhuoneen suihkun lattiakaivolle. Itse suosittelen seuraavaa: Laita sopivan pituisen letkun toiseen päähän liitin jolla saat letkun kiinni hanaan: näin akvaarion täyttäminen käy kätevästi. Ensin aina lasken sopivan lämpöistä vettä, sitten hana kiinni, letku hanaan ja lasken sopivaksi tarkastamaani vettä altaaseen. Toiseen päähän letkua voi fiksata kiinni lapon. Kun haluaa tyhjentää allasta, ei tarvitse imeä eikä mitään. Ottaa vaan "lapposuuttimesta" kiinni ja täyttää sitä vedellä pari kertaa. Siis täyttää, nostaa ylös ja näin syntyy imu. Vaikeaa selittää, ehkä joku osaa selittää paremmin. Pienillä asioilla sujuu vedenvaihto näppärästi!

Kiitos paljon !!!!!!

Juuri tuotya olin pähkäillyt ^^
Noudatan neuvoasi ja letkun hainkin jo tänään niin päästään ainakin täyttämään , ja sellaiaia lappoja oli yhdessä paikallisessa eläinkaupassa Sitä lappo letkua kai saa ihan rautakaupasta, tänään myös sain hyvän lisä neuvon tyhjäämisessä. ostaa sellainen kiemura letkupidike kun pesukoneissakin usein on niin ei tipahda letkun pää lattialle

Ihanaa kun on tuollaisia ihania ihmisiä jotka auttaa tällaiaia kokemattomia kalan ystäviä alkuun!
Ilman teitä kyllä lopahtaisi into jo alkumnetreillä^^

Alussa kun t7untui niin vaikealta...tänään jo sain eläinkaupassa myyjälle selittää vedenparannusaineen ja bakteeri valmisteen eroa...enpä olisi ikinä uskonut

että SUURKIITOKSET vielä kaikille teille kun vastasitte !!!

Olin kai niin määrätietoinen kun niin hyvät neuvot täältä saanut

[R_R]

Kerrankin kunnon keskustelua kokeneitten akvaaristien kesken.
Kun hankin ensimmäisen akvaarion 1976 ei ollut nettitietoja akvaariosta, ensimmäinen kirja oli 1970 Klaus Payson 500 Akvaario kalaa, jonka ostin vuonna 1980. Turun akvaarioystävät julkaisi lehteä, jossa keskusteltiin akvaarioharrastuksesta.
Minkäänlaisista testeistä ei ollut tietoakaan, ei edes pH arvosuosituksia.

Mutta keskusteluun, kuten MHS ja tso ja muutama muu konkari, jotka kertovat mielipiteitä ei ole kenenkää syytä lähteä vaatimaan perusteluja, koska he kyllä kertovat ne, jos väite on luettu jostain.
Jos itse olen erimieltä, kerron miksi ja perustelen, koska ei voi väittää jonkun olevan väärässä jollen itse pysyt perustelemaan väitettäni.

Riff on hyvä kun asetat vastaukset kysenalaiseksi, mutta yritä perustella miksi, muuten se on sitä 5 vuotiaitten kysymyskautta.. miksi, miksi..
Toinen Riff arvosteluni syy on, ettei hän käytä energiaansa kysyjien auttamiseen vaan itsensä korostamiseen kyseenalaistamalla muitten vastauksia. Sori Riff suorasanaisuuteni

[-matokani-]

Hyvä jos oli apua! Itsekin olen saanut täältä todella paljon hyviä neuvoja. Ja myös innostusta harrastukseen. Alkuun kun tänne eksyin, luin vanhoja juttuja läpi urakalla, saattoi mennä muutama tunti päivästä (siitä kyllä sain jo poikakaverilta noottia). Tässä harrastuksessa on se hyvä puoli ettei ikinä tiedä kaikkea. Tärkeintä on se ettei luovuta vaikkei kaikki menisi aina putkeen. Itse päädyin siihen alle vuosi sitten, että joko luovun tällä erää harrastuksesta ja ainoasta altaasta tai sitten alan tsemppaamaan. Nyt mulla on 4 purkkia. Nyt on ollut jonkinlainen akvaario tai useampi yli puolet elämästä, enkä aio kyllä luopua niistä!

Kun sitä lappopäätä asentaa letkuun, voi "ongelmaksi" tulla se että lappopään osa johon letku tulee kiinni, on tarkoitettu pienemmälle letkulle kuin se johon sen haluaisi. Itselläni toimi se että otin pätkän letkua joka sopi lappopäähän ja ujutin sen isomman letkun sisään. Sisäkkäin letkut pysyvät hyvin lappopäässä. Jotain vastaavanlaisia viritelmiä voi joutua tekemään, mutta kyllä niihin aina jonkun viritelmän saa.

[-riff-]

Mutta kun J.Järvi on tähän jo vastannut Hamburger Mattenfilter käsittelevässä osuudessa.

Tässä hän kirjoittaa:

Mattosuodattimessa varsinainen hajotustoiminta tapahtuu ensimmäisen 1-2 cm matkalla.

Miksi pohjahiekka toimisi sen paremmin, varsinkin kun sen läpi ei virtaa vesi.

Ja kiitos pikkujoulutarjouksista, katsellaan, mutta veikkaan että jää väliin.
Kaffeille yritän päästä käymään huomenna

Muistaakseni Järven mukaan bakteereille pyrittiin mattosuodattimessa luomaan täysin oikeat olosuhteet toimiakseen. Tämän seurauksena kuluttivat toiminnallaan itse kaiken hapen vedestä. Hiekkapohjassa ei ole varmasti ole optimaalisia olosuhteita, joten se ei tietenkään toimi paremmin, tätä en ole koskaan väitänytkään. Pinta-alaa on usein toki enemmän. Mutta se miten pitkälle tuo bakteeritoiminta ulottuu hiekassa on siis edelleen aukinainen kysymys, jonka testisi ehkä selvittäisi. Tämän voi tulkita kannustukseksi

Tervetuloa kahveille, yritän päästä itsekin, jos vaan kuume hellittää.

Tein yhdesta kaksi: (tapahtui joskus -80 luvulla)
Valmistelin uudet altaat, heikkaa 3-4cm kerroksen, vanhasta kasvit istutettu, koristeet yms. Puoliksi molempiin altasiin. Vanhaa hiekkaa oli akvaariossa pinnalla punaista ja pohjalla harmaata soraa. Kaavein pinnalla (~2cm kerroksen) olleen punaruskean kerroksen toiseen ja harmaan pohjalta toiseen.
Sirottelin hiekat uusiin ja vanhaa vettä päälle. Sisäsuodattimet uusilla patruunoilla molempiin ja kaikki oli OK. Sitten kun vesi oli hieman selkiintynyt laitoin kalat altaisiin.
No altaat kunnossa ja kaikki OK. => Parin päivän jälkeen mökille ~3:ksi ja akvaaroit jäi silleen.
Lopputulos:
Kotiin palattuani sen harmaan "pohja"-hiekan saaneesta akvaario oli levää "täynnä" ja kalat melkein kaikki kuolleita.
Syitä voi olla monia mutta se toinen allas oli ihan kristallinkirkkaana ja kaikki kalat ihan kunnossa.

Sorapohjainen allas on toki täysin eri asia, eikä suoria johtopäätöksiä voi oikein vetää tähän hiekka kysymykseen. Sora voi myös hyvin olla yhtä tukossa kuin hiekka pahimmillaan pohjaosistaan, jos sitä ei aktiivisesti lapota. Lisäksi sora on jokatapauksessa melkeimpä pakko lapota tai pestä hyvin ennen siirtoa, koska sontaa pääsee veteen muuten järjettömät määrät. Tällöin poistetaan tietysti myös suurin osa bakteerikantaa. Tätä ongelmaa hiekassa ei ole, ellei sinne ole tungettu reilusti lannoitettta jolloin pohjimmaista osaa ei ehkä kannata siirtää. käytitkö muuten silloin pohjalannotteita?

Kerrankin kunnon keskustelua kokeneitten akvaaristien kesken.
Kun hankin ensimmäisen akvaarion 1976 ei ollut nettitietoja akvaariosta, ensimmäinen kirja oli 1970 Klaus Payson 500 Akvaario kalaa, jonka ostin vuonna 1980. Turun akvaarioystävät julkaisi lehteä, jossa keskusteltiin akvaarioharrastuksesta.
Minkäänlaisista testeistä ei ollut tietoakaan, ei edes pH arvosuosituksia.
Mutta keskusteluun, kuten MHS ja tso ja muutama muu konkari, jotka kertovat mielipiteitä ei ole kenenkää syytä lähteä vaatimaan perusteluja, koska he kyllä kertovat ne, jos väite on luettu jostain.

Heh, jos ei kukaan kyseenalaista mitään tai vaadi perusteluja mihinkään, kehitys kulkee kovin hitaasti tai vain yhteen suuntaan. Näinhän kävi esim. Saksassa 1939.

Riff on hyvä kun asetat vastaukset kysenalaiseksi, mutta yritä perustella miksi, muuten se on sitä 5 vuotiaitten kysymyskautta.. miksi, miksi..
Toinen Riff arvosteluni syy on, ettei hän käytä energiaansa kysyjien auttamiseen vaan itsensä korostamiseen kyseenalaistamalla muitten vastauksia. Sori Riff suorasanaisuuteni

Tämä menee jo melkoisen henkilökohtaiseksi, mutta joka leikin aloittaa...
Olisiko aika katsoa peiliin? Mikä sinä olet minua arvostelemaan? Toimitko itse ohjeidesi mukaan? Kun katsoo viestihistoriaasi, näkee melkoisen sekopäiseltä vaikuttavaa kommentointia, jota on kyllä hyvin vaikea ottaa vakavasti. Yleensä kommentoit aihetta, josta et tiedä juuri mitään. Kuten tämäkin ketju osoittaa! Mitä tuohon itsensä korostamiseen tulee, niin katso viestihistoriaani. Joskus on pakko kirjoittaa hiukan provosoiden jotta ihmiset heräävät vastaamaan, mutta yleensä olen tiukasti asialinjalla ja neuvon ainoastaan, jos asiasta jotain tiedän. Enempää en tähän jaksa kuumeisena ja flunnsaisena jauhaa. Jos ylläpito katsoo asialliseksi poistaa tämän viimeisen osuuden, se toivottavasti poistaa myös tuon Ärränkin kommentin!

[R_R]

Ehkä nämä keskustelut opettaa meitä ja tulevia keskustelioita huomioimaan ja arvostamaan kaikkia keskustelijoita.

[Mika Sandell]

Se oli vuosi 1981 tai 1982 ...joo .. minulla ei silloin ollut hajuakaan mistään testeistä saati sitten mistään bakteeriympeistä...ainoa systeemi oli se että vettä seisoteltiin paripäivää ennen vedenvaihtoa.

Niinhän se meni silloin vanhaan hyvään aikaan. Onneksi nykyisin mekin ollaan fiksumpia.

Poistetaan loppu hiekka kolmanteen tyhjään samankokoiseen kippoon, jossa odottaa 1cm puhdasta hiekkaa pojalla ja harsokangas.

Jos joku haluaa jälkikäteen kyseenalaistaa testin tulokset, niin tässä on heikko kohta, vaarana hiekan sekoittuminen ja bakteerien (jos niitä löytyy) joutuminen uudessa kipossa pohjalle, pois veden ulottuvilta. Ehkä voisi tässäkin siirtää vain sentin verran uuteen kippoon ja siellä pinnalle?

Sorapohjainen allas on toki täysin eri asia, eikä suoria johtopäätöksiä voi oikein vetää tähän hiekka kysymykseen.

Heh, jos ei kukaan kyseenalaista mitään tai vaadi perusteluja mihinkään, kehitys kulkee kovin hitaasti tai vain yhteen suuntaan. Näinhän kävi esim. Saksassa 1939.

Niinhän se menee, hyvä välillä miettiä itsekin, eikä vain mennä "virran mukana". Harrastuspohjalla kun mennään, osa "tiedosta" on mutu -pohjaista, ja peräisin aivan eri oloista kuin nykyhetken akvaarioissa vallitsee.

[tso]

Jos joku haluaa jälkikäteen kyseenalaistaa testin tulokset, niin tässä on heikko kohta, vaarana hiekan sekoittuminen ja bakteerien (jos niitä löytyy) joutuminen uudessa kipossa pohjalle, pois veden ulottuvilta. Ehkä voisi tässäkin siirtää vain sentin verran uuteen kippoon ja siellä pinnalle?

Eli meinaatko että alkuperäisestä kypsästä altaasta ottaisiin sentti ja sentti altaisiin 2 ja 3?

[Mika Sandell]

Eli meinaatko että alkuperäisestä kypsästä altaasta ottaisiin sentti ja sentti altaisiin 2 ja 3?

Juuri sitä tarkoitan. Silloin 1-2 cm syvyydessä olevat bakteerit pääsee varmasti pintaan (0-1 cm syvyyteen). Onko muuten tarpeen laittaa altaisiin 2 ja 3 uutta hiekkaa, vai riittäisikö nuo sentin kerrokset yksinään?

[tso]

Jos sinne laittaa hiekkaa pohjalle, niin kukaan ei voi väittää että on eri pohjamateriaali tai eri määrä vettä altaassa.

[kalatypy_79]

Onko vanhassa hiekassa pohjalannotteita? Jos ei ja se on todellakin vaan muutaman kuukauden ollut altaassa, niin sitä tuskin tarvitsee pestä mitenkään. Mahdollisimman nopeasti vaan uuteen altaaseen. Uusi hiekka alle ja vanha päälle. Jos suodatinkin siirtyy uuteen altaaseen apusuodattimeksi, niin en usko että tarvit mitään bakteeriymppejä. Kalat paastolle aluksi ja uusia ei kannata tuoda ihan heti.

Lannoirtetta olin laittanut tetran cryptoa, mutta se lienee kuitenkin jo kulunut pois kun sitä joka vedenvaihdon yhteydessä käsketään lisäämään

[tso]

Noin hieno tarjous vaatii vastatarjouksen. Jos tulet huomenna TAS:in kerhotilaan kuuntelemaan esitystä akvaarion perustamisesta ja hoidosta, tarjoan sinulle siellä kahvit.

Kiitos kaffeista ja keksiäkin oli kaupan päälle. Hyvä keskustelu saatiin aikaiseksi. Tästä sitten kohti uusia kokeita.

Lounastarjous on edelleen voimassa

[-riff-]

Kiitos kaffeista ja keksiäkin oli kaupan päälle. Hyvä keskustelu saatiin aikaiseksi. Tästä sitten kohti uusia kokeita.

Lounastarjous on edelleen voimassa

Pidetään mielessä
Tuloksia odotellessa.