Mikä tauti ja hoito?

[Boa]

Kongontetra naaraaseen on iskenyt jokin tauti enkä tiedä mikä se on ja miten hoitaa.

Siirsin akvaarioni toiseen huoneeseen noin kaksi kuukautta sitten ja sen myötä hiekka ym. jouduttiin ottamaan pois. En pessyt hiekkaa vaan huuhtasin. Suodatin pysyi koko ajan kosteana, ei lillunut vedessä. Huuhtaisin suodatinpatruunan. Veden vaihdoin kokonaan ja lisäsin Tetran AquaSafea.
Akvaario 225 litraa ja kalastona mm. lehtikaloja, kongontetroja sekä muita tetroja.

Kongontetrat ovat jo aikas vanhoja kylläkin. Nyt yhdellä naaraalla siis on suomut kuin pörhöllään ja nyt on silmät pullistunut päästä. Ruokahalua on ja ui hyvin. Millään muulla kalalla ei mitään oireita.

Osaako joku sanoa mistä oisi kyse, jotta löytys mahdollisesti lääke.

[Mika Sandell]

Nopeasti ilman tarkempia tietoja tulee mieleen vesipöhö, johon ei ole parannuskeinoa. Siirto stressannut sen verran, että kalan puolustuskeinot akvassa olevia taudinaiheuttajia vastaan ovat pettäneet.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/vesipoho.php
Tarkemmilla tiedoilla voi löytyä jotain pielessä olevaa, muiden kalojen terveyttä uhkaavaa.
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=32&t=4349

[Boa]

Tekniikka: suodatin Fluval 4, lämmitin, kaksiputki valaisin Arcadian Fresh water lamp ja Original tropical lamp -putket 36W.

Kasvisto: lumme, miekkakasveja, rotalaa, intianvesitähdikkiä, jaavansaniaista ja melalehtiä.

Kalasto: lehtikala pariskunta, 4 kongontetraa (1U+3N), 6 musta-aavetetraa, 4 mustaneontetraa, 2 kirsikkabarbia, 1 leväbarbi, 4 piikkisilmää, 2 partamonnia

Pohja: n. 2mm sora

Aineet: Tetra AquaSafe, Easy-Life ProFito ja Easycarbo

En tiedä vielä noita vesiarvoja, kun ei oo testereitä. Ne taitas olla ne tärkeimmät tiedot

[tso]

Menee ehkä hieman OT vastaukseksi mutta liittyy kuintekin asiaan.

Nitrifikaatiobakteerit elävät akvaarion eri pinnoilla. Pintojahan riittää: kasvit, kannot, koristeet, hiekka, sora, suodattimet, jne. Muutaman kerran hiekkapohjaisen altaan muuttaneen olen miettinyt kuinka syvälle hiekkapohjaan tuo typen kierto ulottuu. Noita hiekkapohjia imetelleenä tuntuu siltä, että mitä syvemmälle mennään sitä vähemmän löytyy typenkiertoon liittyviä bakteereita. Eli ensimmäiset 10mm (ehkä vain 5mm) olisivat ne kaikkein merkittävimmät osat hiekasta bakteerien säilymisen kannalta altaan muutossa. Joskus vuosi sitten kirjoitin, että vanhasta altaasta kannattaa se pintakerros kerätä muovirasioihin, jotka sitten voi laittaa ympiksi uuteen altaaseen. Jos nyt muuttaisin altaan keräisin tuon 10mm kerroksen talteen, pitäisin bakut hengissä ja levittäisin uuden altaan pohjan päälle.

Jotenkin tässä tarinassa tuntuu siltä, että hiekat on sekoittuneet, bakteerikantaa tuhoutunut tai uponnut tuonne hiekan alle, jossa se ei pysty typen kiertoon osallistumaan. Koska bakteerikanta on häiriintynyt ja kalasto pysynyt samana, on tullut lievä nitriittipiikki, joka on stressannut heikompia pyrstöjä ja puhkaissut piilevän sairauden.

Olen MHS erinomaisen vastauksen kanssa samaa mieltä, mutta ajattelin kirjoittaa hieman pidemmän tarinan syistä ja seurauksista. Olisin myös kiitollinen jos jostain löytyy pointteri tutkimukseen hiekkapohjan bakteerikannan toiminnasta ja jos jollain on parempaa tietoa, niin saa laittaa vaikka YV:nä.

[Mika Sandell]

Eli ensimmäiset 10mm (ehkä vain 5mm) olisivat ne kaikkein merkittävimmät osat hiekasta bakteerien säilymisen kannalta altaan muutossa. Joskus vuosi sitten kirjoitin, että vanhasta altaasta kannattaa se pintakerros kerätä muovirasioihin, jotka sitten voi laittaa ympiksi uuteen altaaseen. Jos nyt muuttaisin altaan keräisin tuon 10mm kerroksen talteen, pitäisin bakut hengissä ja levittäisin uuden altaan pohjan päälle.

Jotenkin tässä tarinassa tuntuu siltä, että hiekat on sekoittuneet, bakteerikantaa tuhoutunut tai uponnut tuonne hiekan alle, jossa se ei pysty typen kiertoon osallistumaan. Koska bakteerikanta on häiriintynyt ja kalasto pysynyt samana, on tullut lievä nitriittipiikki, joka on stressannut heikompia pyrstöjä ja puhkaissut piilevän sairauden.

Monesti taitaa muuttojen/siirtojen jälkeiset ongelmat johtua juuri hiekan sekoittumisesta. Vaikka bakteerikanta olisi miten hyvä tahansa, ei se pysy hengissä, jos ei tarjolla ole hapekasta vettä.