Meille hankittiin uusi laji eli piikkisilmiä. Kaloja oli 8 ja asustivat kypsyttämättöämässä karanteenissa. Kaloille tuli sitten pilkkutauti, vaikka tulivatkin hyvämaineisesta liikkeestä. Noh saimme lääkkeen ilmaiseksi ja puolikkaalla annostuksella pilkut hävisivät. Sitten parin viikon sisään kaikki piikkikset kuolivat yksitellen. Oireina oli vain värien lähteminen laikuittain tai seittimäisesti. Väri katoaa ihosta, mutta kalan normaali läpikuultavuus säilyy eli ihon pinnassa ei ole mitään ylimääräistä. Sitten löytyvät vain yllättäen kuolleina. Pistin kuolemat herkän lajin piikkiin. Arvelin, että lääkitys oli kuitenkin puolikkaanakin liikaa, kun kemikaaleille herkkä laji kyseessä...
Putsasin sitten karanteenin kuumalla vedellä jynssäten ja huuhdellen. Haimme uudet piikkikset (ilmaiseksi) tilalle ja lisäksi otimme lisää ottoja ja pari noitamonnia samaan karanteenaukseen. Kalat ovat nyt olleet karanteenissa oireettomina 3 viikkoa, mutta eilen huomasin yhden piikkiksen makaavan kyljellään ja tunnin sisällä sekin kuoli (otin heti huomattuani erikseen muovikippoon). Tälläkin piikkiksellä oli seittimäinen värien lähtö eikä muita oireita. Nyt kun muistelen niin toissapäivänä näin yhdellä piikkiksellä väritöntä laikkua ja ilmeisesti se oli tämä sama. Muut kalat normaaleja.
Karanteenin hoito on 50% vedenvaihto päivittäin, turveuutetta uuteen veteen ja ruokinta erittäin niukkaa. Eilen mittasin nitriitin 0 ja pH:n ~7 eli ei voi olla ammoniakkiakaan. Ekan satsin lääkityksen aikana ei voinut tietty vaihtaa päivittäin vettä, vaan vaihdoin ennen ja jälkeen lääkityksen (1 viikon kesti).
Onko piikkisten stressiväritys tuollainen laikuttainen/seittimäinen vai onko se oire jostain tuntemattomasta taudista?
Tässä vielä kuva, klikkaa isommaksi. Kala ollut kuolleena vajaa vrk (koska en jaksanut enää kuvata illalla). Mielenkiintoista on, että yön aikana peräevä muuttui punaiseksi ja peräaukosta on tullut jotain ulos. Valkoinen pötkylä näkyy irrallaan pyrstön alla sekä peräaukosta tulee jotain.
Toivottavasti joku osaa vastata edes jotain.
