Kuinka monella akvaarioharrastuksen takana eläinpölyallergia

[RvaHuu]

Minä täytän neljän päivän päästä 40, se siitä ikuisuudesta...

Itse olen hyvinkin allerginen, astmakin on, mutta tytär täysin terve. Mutta selvähän se on, että allergia usein periytyy. Hankala tilanne... Käy juttelemassa lääkärin kanssa aiheesta, jos toisi lisävalaistusta?!

[Taavetti]

Pakko tunnustaa, että olen kissa-allerginen, ja kotonani asustelee 2 kissaa. Neuvottelin lääkärin kanssa, ja hän suositteli minua pitämään ne, sillä en olisi voinut luopua karvaisista kavereistani ilman suurta surua/masennusta. Kompromissiratkaisu. Ihan hyvin menee, huolimatta kroonisesta nuhastani. Tämä on siis oma ratkaisuni asiaan, enkä tässä suosittele sitä kenellekään.

[JJVi]

Miksi aina tälläiset eläinrakkaat ja niiden kanssa hyvin toimeen tuleva on allerginen tai muuten estynyt niitä ottamaan, mutta ne joilla ei allergioita ole eivät eläimiä myöskään halua (hiukan kärjistäen).

Hyvin kärjistetty, koira olisi lähes viimeinen asia jonka hommaisin. En vain näe itseäni marraskuisessa räntäsateessa kus.. ulkoiluttamassa koiraa, onneksi yhteisymmärrys tämän asian suhteen on saavutettu. Orastavaa kissakuumetta on tosin ollut lähinnä vaimon ja lasten keskuudessa, tosin sen jälkeen kun sanoin että mulle käy mainiosti mutta en osallistu millään tavalla sen hoitoon niin kuume on kummasti laskenut. Toki tiedän monta joka on näin todennut ja silti huomannut tyhjentävänsä kissanastioita, mutta onpahan ainakin jotain mihin vedota.

Joo pidän eläimistä, jopa suurimmasta osasta koiria, kunhan ne vain ovat jonkun muun.

[muppe+]

Kissoja (5+25 poikasta) oli lähes 30 vuotta. Vanhin eli yli kakskymppiseksi, jouduin lopettamaan pahan munuaissairauden vuoksi . Kreikan maakilpikonna, undulaatteja sekä kaksi koiraa myös ollut. Yhtäaikaista astma- ja karvaturriaikaa vietin noin 19 vuotta. Kun tuo edellämainitsemani kissa viimein lopetettiin, ei minulla ole ollut muita kotieläimiä kuin akvaariot. Olo on helpottunut huomattavasti, ja karvaturreja en ota enään lemmikeikseni , vaikka mieli tekisikin sellaista pientä kissanpoikasta .

Akvaarioharrastus on mielestäni yhtä mukavaa, kuin muiden kotieläinten kanssa touhuaminen. Mielestäni lajiakvaario jossa vain muutama asukas on tosi kiva. Itselläni on 4 Komeetta-kultakalaa, joiden persoonallisuudet olen oppinut tunnistamaan. Ne myös syövät kädestä ja antavat silittää itseään (tulevat aina tyrkylle kun putsailen akvaariota tai istuttelen kasveja). Myös seura-akvaario ja poikasakvaario löytyy huushollistani.

[aquamarina]

Jos on paha-allergia niin onhan tuota siedätyshoitoa nykyisin saatavilla (maksaahan se tietenkin). Itse voisin ottaa koiran ja otankin, kunhan "se oikea" löytyy. Mutta onhan siinä se, että ulos on sitten mentävä. Minun astma ei ole puhjennut karvaisista elukoista vaan siitepölystä, isälläni oli työperäinen astma, koirankin ottivat kun eläkkeelle jäi, kissa oli ennestään.

[-matokani-]

Täältä löytyy moniallerginen astmaatikko.

Sain kalan -96 juuri allergioiden takia. Itse luulin olevani kaikille karvaisille allerginen, mutten olekaan. Harva on oikeasti kokeillut KAIKKIA karvaisia. Ei tietenkään kannata ihan kaikkea kokeillakaan, mutta mulla kannatti! Olin varmaan 18 v kun tuli eka karvakaveri. Asuin silloin vanhempien luona (silloin lemmikkeinä liskoja, 4 akvaariota, kilpikonna ja akaattikotilot (joskus myös hyönteisiä), kaikki 8 neliön huoneessa!). Salakuljetin tämän ensimmäisen kesyhiiren meille. Ajattelin että kyllä mä kestän pari vuotta vaikka siitä allergiaa saisinkin. No, mulla on hiiriä edelleen, parhaimmillaan niitä ollut 50 (+muut elukat), mutta se oli se yksi vuosi kun kasvatin kesyhiiriä. Tällä hetkellä multa löytyy 2 maakonnaa, 6 akaattikotilo-sontakonetta, hämy, 4 akvaariota ja karvaotukset, eli 2 syyrialaista hamsteria, 2 kania ja 6 hiirtä. Purusta saan vähän allergiaa ja heinästä, itse öttiäisistä en. Rottia oli ja niistä luovuin allergian takia. Luopuminen=en hankkinut uusia kun viimeinen kuoli vanhuuttaan. Myös näitä on ollut: gerbiilejä, okahiiriä, seeprahiiriä ja talvikoita. Ei oireita. Näille tiedän olevani allerginen: hevoset (en voi edes ulkona mennä lähelle. Jos katson ratsastusta ulkona, olen sängyn pohjalla loppupäivän ja pari päivää kipeä), linnut (erittäin paha allergia), kissat (ei niin paha, voin jopa olla puoli tuntia kissakämpässä, enkä tule edes kamalan kipeäksi), marsut (paha), rotat (lievä) ja koirat (riippuu ihan koirasta). Mulla on myös pahoja ruoka-aineallergioita (epi pen aina mukana!), materiaaliallergiaa ja siitepölyt etc. Olen joskus saanut ambulanssikyydin sairaalaan allergiakohtauksen takia. Siksi mulla on epi pen, että jos tulee anafylaktinen shokki, niin joku voi pistää reiteen enkä ihan tukehdu. Allergiat ahdistaa välillä ja tänäkin kesänä piti jo miettiä karvaisista luopumista kun astma paheni, mutta nyt menee taas paremmin. En usko että pystyisin karvaisista luopumaan. Lääkärin kanssa tultiin siihen lopputulokseen että ne ovat ensisijaisen tärkeitä mun mielenterveydelle. Karvaiset eivät missään vaiheessa ole syrjäyttäneet akvaarioita!

[[NeO]]

Minulla ei ainakaan ole allergiaa ((: . Omistan : Dalmatialaisen , maakilpikonnan ( toinen kuoli juuri 13.12.2008 ,akvaarion , akaattikotilon , ja sauvasirkan.

[TheSiren]

Meillekkään ei voi ottaa mitään karvaista eläintä koska iskä on allerginen. Mutta onneksi meillä on sentään lintuja akvaariokalojen lisäksi.

[ppiikkis]

Ei oo. Halusin nyt vaan akvaarion!

Edit: Poistettu välimerkkifloodi.
-Ylläpito

[asa]

Allergioissa ei ole mitään huvittavaa, mutta huvittaa itseäni tämä oma tilanteeni. Akvaarioharrastukseni takana ei ole mitään allergiaa, muutoin vain "eläihulluus".. .. Meillä on ollut hevosia ja tälläkin hetkellä perheestä löytyy 4 koiraa, 1 kissa, 2 papukaijaa ja kiekkkola. Tekniikkaa on jo hankittu riuttaakin varten, joten en ole harrastuksestani luopumassa... vaikka olen järkyttävän allerginen surviaisen toukalle. Enkä tiedä mille muille ökkiäisille, joita en vielä ole kokeillut ruokkia..(riutta..). Ruokin kiekkojani päivittäin isoilla ja pienillä survareilla + lihamixillä. Yksi ressukka kiekko, jolla ilmeisesti on rakennevika suussa,saa suuhunsa joka viidennen survarin.. aivan onneton tökkijä. Yrittää kyllä kovasti, mutta kun ne madot eivät vain tule suuhun.. Pitäs ilmeisesti päästää pois päiviltä.. en kuitenkaan millään raatsis kun toinen on pirteä..No, tämä on aivan oma stoorinsa..
Eli tämä yksi ressu ei muuta sapuskaa suuhunsa edes huoli. Joten survarilla syötetään ja kertakäyttöhanskat käsissä. Kuitenkin kaikista varotoimenpiteistä huolimatta aina silloin tällöin limakalvoni artyvät tästä survarista ja siitä alkaa armoton silmien kutina, punoitus, turvotus yms oireet. Nuhan oikeetkin pukkaavat päälle. Mieheni ei ymmärrä että miten joku voi harrastaa jotain sellaista, jolle on niin järkyttävän allerginen. Viimeksi oireet kestivät useamman päivän. Tai no kutina vain hetken, mutta ne muut oireet pidempään--. Vinkkejä otetaan vastaan, mitä muuta voisi kiekoille koittaa kuin survaria.. En tiedä uskovatko enää töissäkään, etten ole juopotellut tai saanut päihini, kun välillä silmät ovat niin järkyn näköiset. Jopa ihon värikin silmien ympärillä tummuu hetkeksi..

[7330]

Oman akvaarioharrastukseni takana taitavat osittain olla eläinallergiat, joiden takia jouduin ala-asteikäisenä luopumaan marsuista. Tosin epäilen edelleen, että olin allerginen ennen kaikkea marsujen syömälle kuivalle heinälle (kuten hevostenkin kohdalla asianlaita on). Jotakin eläimiä täytyi saada tilalle, ja ne olivat sitten akvaariokalat ja maakilpikonna. Joku kultakalamaljaviritelmä oli ollut kyllä aiemminkin, mutta se oli lähinnä äitini "harrastus". Akvaarioharrastus paisuikin sitten enimmillään kuuteen altaaseen.

Teini-ikään mennessä allergiat tuntuivat kuitenkin lieventyneen sen verran, että perheeseen hankittiin koira. Yritettiin toki valita mahdollisimman allergiaystävällinen rotu, ja päädyttiin espanjanvesikoiraan. Sen kanssa pystyinkin elämään ihan hyvin, vaikka ihottumaa oli toki jatkuvasti vähäsen ja koiran nuolaisut saavat aina ihon polttamaan. Nyt kun en enää asu kotona, vanhempani ovat hankkineet toiseksi koiraksi suursnautserin. Sen kanssa tuskin pystyisin asumaan jatkuvasti, vaikka allergialääkkeitä söisinkin. Jo viikonloppukyläilyn aikana iho-oireet pahenevat selvästi. Koira-allergia tuntuu olevan pitkälti yksilökohtaista, mutta karkean ennusteen voi tehdä karvan laadusta ja määrästä. Villavat karvakasat aiheuttavat allergiaa vähiten, lyhytkarvaiset rodut eniten. Yllättävää kyllä kaikkein nopeimmat ja voimakkaimmat oireet aiheuttaa koiran sylki.

Enpä sitten kuitenkaan itsekään malta ilman karvaisia otuksia elää, joten akvaarioiden (nykyään kolme kappaletta) lisäksi kämpässäni asustaa kaksi kesyrottaa. Niidenkin kiipeilystä saan iho-oireita, mutta varsin lieviä. Koirista kyllä pidän, mutta en haluaisi sitä vastuuta ja työmäärää minkä koira vaatii. Kissaa voisin harkitakin, mutta poikaystävä on niille niin pahasti allerginen ettei pysty kauaa olemaan samassa huoneessakaan. Itse en ole kissoista saanut minkäänlaisia allergiaoireita enää vuosiin, joten oletettavasti se on sitten kadonnut. Rotistakin poikaystävä saa oireita sen verran, että hinkuu usein öisin, kun rotat ovat olleet sängyllä. Yhteen muuttaessa täytyykin suunnitella tarkkaan, missä huoneessa rotat saavat ulkoilla.

Mutta eivätpä ne ole akvaariotkaan täysin allergiavapaita. Saan iho-oireita myös altaassa lotraamisesta, joten huvikseen ei tee mieli käsiä kastella. Tuohon isoon altaaseen pitäisikin taas hankkia joku näppärä levänjyrsijäkala, ettei tarvitsisi itse raaputtaa laseja niin usein. Tulipyrstö hoiti homman varsin hyvin monta vuotta, mutta se löytyi kesällä lattialta. Asan tapaan olen allerginen myös surviaiselle, mutta sen kanssa pärjää kunhan ei koske paljain käsin eikä haistele niitä. Kerran sain ihan tavallisista hyttysentoukista hyvin vahvat oireet (sormet turposivat valtaviksi ja muuttuivat punavalkoisiksi) kun yritin pakastaessa puristaa niistä vettä pois paljain käsin.

[RvaHuu]

Tuli tässä vain mieleen, että kun te kaksi viimeisintä kirjoittajaa saatte noinkin vaikeita oireita, niin kannattaa ehkä hankkia kotiin kyypakkaus. Voi sitten ottaa nopean ensiavun, jos joskus oireet äityvät vakaviksi. Sama juttu ampiaisten kanssa; itselläni on kesäisin aina kyypakkaus kassissa. Pisto kaulan alueelle voisi olla kohtalokas.

[Miss_Molton]

Mun äiti on allerginen koirille, joten talouteen ei koiraa otettu, varmuuden vuoksi ei muitakaan, jotka voivat hilseillä / pölistä. Joskus kauan sitten, kun asiasta keskusteltiin, niin äiti oli sanonut, että voin hankkia koiran sitten, kun hän kuolee. Olin kysynyt, millon sä sit kuolet... Asiaa korjattiin, että omaan kämppään sitten. Äidilläni on enemmänkin allergioita, itselläni ei ole allergioita (kahdet verikokeet eikä oireita), mutta atooppinen iho mulla on. Kesällä varsin oireeton, kuivana kautena herkempi, muttei mitenkään mahdoton. Ilmenee lähinnä päänahassa, eikä niinkään taiveihottumana (aargh!).

Pitkällisten harkintojen jälkeen talouteemme muutti rescue-seropi, vaikka avokkini oli alunperin sanonut, ettei koiraa tähän kämppään, kun on niin pieni (64,5 neliötä). Koirakuume ilmeisesti nousi tarpeeksi. Hyvä myös riittävän ajoissa oli hankkia koira, sillä siitä on mulle seuraa, kun mies menee armeijaan, mutta on jo ehtinyt tottua hyvin molempiin.

Ei voi ainakaan sanoa, että koira olisi hetken mielijohteesta, kun melkein 20 vuotta toivonut omaa koiraa.

[asa]

Ei yhtään huono ehdotus RvaHuulta. Ja meiltä kyllä löytyykin kyypakkaus. Viimeksi ontin Alzhyriä tai jotain tuon tapaista allergialääkettä, joka poistikin kutinan. Turvotukseen ja muihin oireisiin siitä ei ehkä apua ollut.
Vaikea hyväksyä, että on näinkin allerginen jollekkin, kun muutoin en reagoi mihinkään.. Saan syödä mitä vain ja myös mereneläviäkin. Mutta surviaiset ovat vaan kova pala.. Täytyy syöttää kiekot suojalasit päällä (ehkä vähän hätävarjelun liioittelua), mutta ainakin ne kertakäyttöhanskat käsissä.
Akvaarioista (tai siis kiekoista) en luovu, jollei sitten ihan henkeä uhkaa.. Kiekot ovat eläviä jalokiviä. Niitä kun ihastelee, se on ainakin tähän asti riittänyt korvaamaan sen harmin mitä satunnaisesti on joutunut kärsimään

[Taavetti]

Mulla on määrättynä Xyzal-allergialääkettä jatkuvaan käyttöön kissa-allergiaan (kotonani siis 2 kisua). Käytän sitä tosin vain talviaikaan, kun kuivemmasta huoneilmastakin johtuen nuhani ja muut oireet ovat voimakkaammat.