Jatkampas vanhaa ketjua.
Otin tuossa ehkä viikko sitten lehtikalojen kudun talteen ja olen nyt paaponut kuoriutuneita poikasia kuoritulla ja kuivatulla artemialla. Oliskohan siellä sellainen 50 pyrstöä vipattamassa. Ihan hyvin näyttäisivät kasvavan kun aloitin syöttämisen heti. Eivät nuo vieläkään ui avovedessä. Eli sitä ihmettä odotellessa.
Rakensin vauvalan ison akvaarion päälle parvekelaatikkoon siten että vesi tulee pikku pumpulla isosta altaasta ja palaa sitten takaisin. Kokemukseni mukaan pienet ja vastaperustetut poikasaltaat kehittävät nopeasti huikeat nitriittipiikit vedenvaihdoista huolimatta, joten yhdistämällä poikas- ja pääaltaan vedenkierrot vältän tuon nitriittipiikin. Nyt vain mietityttää, että onkohan virtaus vauvalassa liian kova (150l/h sellaisen 8l parvekelaatikon lävitse). Kudun hautumisen kannalta tuo virtaus on ollut hyvä juttu, mutta entäpä uimaan opetteleville poikasille? Alkaisin olla siis ajankohtaista siirtää poikaset tästä "hautomosta" ihan oikeaan poikasaltaaseen, ja keittiössä olisikin pieni kypsä akvaario rauhallisina allaskamuineen. Sinne tapoin nälkään edelliset poikaset, kun sen pystynyt ruokkimaan niitä tarpeeksi tehokkaasti.

. Joten nyt ajattelin odotella että jengi osaa sujuvasti uida ruuan luo itse, ennen kuin alan siirtämään.
Toisaalta olen harkinnut isomman poikasaltaan laittamista pääaltaan yhteyteen, edelleen samalla vedenkierrätyssysteemillä, jolloin välttäisin uuden akvaarion nitriittipiikit.
------------------------------------
Kirjoittaja Feliza » 17:48, 02.02.2010
Vastaampa omaan ihmettelyyni: Huomasin kotiin tultuani että poikaset olivat lähteneet uimaan ja muutama jo imeytynyt vedenpoistoputkeen. Ei hyvä. Joten siirsin poikaset keittiön altaaseen kääpiömonnisten ja sukarapujen seuraan. Toivottavasti 50% vedenmuutos ei ollut liian radikaali, sillä enempää sen kohtuuden nimissä uskaltanut vaihtaa pikkualtaan vedestä poikasilla olleeseen veteen. Pitäähän alkuperäisiäkin asukkaita muistaa.
Tuolla nuo poikaset nyt viuhtovat menemään. Huomenna taidan nähdä että kuinka moni kuukahti muuttoon... Toisaalta, jos nuo 50-100 selviävät kaikki, niin minnekköhän saan ne mahtumaan ...
Tähän mennessä lehtikalojen kasvatuksesta opittua:
Kutu pois vanhemmilta, ei ne jaksa vahtia kuitenkaan tarpeeksi ja kudun siirto rauhoittaa reviirikiistoja.
Kutu paikkaan missä vaihtuu vesi, ruokintaa välittömästi kun poikaset kuoriutuvat.
Virtaavavetinen hautomo toimii niin kauan kuin poikaset ovat päästään liimautuneita alustaansa, eli ehkäpä vajaan viikon?
Kääpiömonniset ja sukaravut ovat hyvää poikasallasseuraa, kummillekkaan ei poikaset näytä maistuvan. Tosin, sukaravun saattavat päätyä lehtisten poikasten ruokalistalle ennen pitkää.