Kyllästynyt ongelmiin

[ennijonne]

Heipä hei.
Nyt on sitten tapahtunut vaikka ja mitä noissa meidän altaissa viimeisen vuoden aikana.Alkanut jo hermoja kiristelemään kun tuntuu että kokoajan ongelmaa ongelman perään.Kyseessä siis akvaariot 98l ja 225l. Vedenlämpö pienemmässä 25.Vesiarvot: PH 6,4 KH 3,GH 3,NO2 0,NO3 0.
Kalastoja kääpiörihmakala naaras,maatiaispartamonni,parvi kiilakylkiä,2perhosimunuoliaista ja 2 pisteimunuoliaista.
Tästä kalastosta kuollut vastikään oudosti kääpiörihmakala koiras(katosi yhtäkkiä ja löytyi parin päivän kuluttuna syötynä)
Vuoden aikana samasta akvaariosta kuoli kääpiöahven uros,jolloin vein naaraan takaisin eläinkauppaan ja ostin myöhemmin kääpiörihmakalat.
Kääpiöahven kuoli myöskin oudosti,ilmeisesti oli tunkenut itsensä jonnekkin ja haava tulehtui tms..eläinkauppias ainakin perusteli näin.Toinen allas 225l lämpötila 26.Vesiarvot:samat kuin pienemmässä.Kalastona hunajarihmakaloja parvi,korumonnisia parvi ja taistelukala.Tästä akvaariosta kuollut 2 kärsänuoliaista,vatsaan ilmestyi ensin tulehtuneen näköinen patti joka lääkityksellä häipui mutta jätti kalaan ison montun jonka jälkeen kala kuoli.Ensin sairastui toinen kärsänuoliainen ja perään toinen.Sitäennen kuoli appelsiinipleko joka oli aivan "vauva"vasta,kerkesi olla ehkä pari kk meillä,tämä kuoli kanssa oudolla tavalla,eli ei selvinnyt syytä,eikä tauti tarttunut muihin.
Nyt olen miettinyt että mitä tässä oikein tekisi kun tuntuu että olen aivan onneton tässä.Mietin jo akvaarioista luopumista mutta en kuitenkaan raaskisi.Haluaisin noiden kuolleiden kalojen tilalle jotain ,mutta mitä?ainakaan mikään kovin herkkä laji ei nähtävästi minulle sovi.
Eli hakusessa olisi kestäviä pohjakaloja jotka sopisivat noihin vesioloihin.Ehdotuksia?
Entä kannattaako hankkia uusi kääpiörihmakala uros miten nopeasti entisen kalan kuoleman jälkeen?
Karanteeniakvaarion olen nyt ostanut mutta en oikein ymmärrä miten käytännössä toimii,jos ostan uusia kaloja.Eli neuvoja saa sen suhteen myös antaa.
Hoitorutiineihin kuuluu 1-2xviikossa vedenvaihto n.30-50% .Lisään veteen vedenparannusainetta ja turveuutetta.Silloin tällöin kasvilannoitetta.Pohjalla myös turvekuulia.Suodattimen olen pessyt n.2viikon välein.
Ruokin kaloja mielestäni monipuolisesti:3 erilaisia pohjatabuja,raeruokaa,hiutaleruokaa,pakastesurviaisia,kuivattuja vesikirppuja.Partamonnille myös kurkkua.
Mielestäni hoitorutiinit ovat ok,eli kalakuolemissa kyse joko akvaarioon sopimattomasta kalalajista (kala stressaantuu ja sairastuu)tai huonosta tuurista(kala jo ostettaessa sairas).
Eli ehkä jonkunlaista tsemppausta kaipaisin tähän harrastuksen jatkamiseen.

[Siiderihai]

Äkkiseltään ajateltuna vaihdat vettä ehkä turhankin usein ja paljon. 30% max kerran viikossa voisi olla parempi. Sanot myös, että peset suodatinta. Ethän pese siitä kaikkia hyviä bakteereja pois? Suodatin tulisi huuhtaista silloin kun se näyttää selkeästi likaiselta, eikä koskaan kuumalla vedellä, ettei bakteerit kuole. Sanot myös että N03 on nolla. Eli nitraattia saisi olla jonkin verran esim. 10-15.

Semmoista nyt mietin, kalastoon en oikein osaa sanoa mitään. Tsemppiä vain kuitenkin, kyllä se tasapaino löytyy jossain vaiheessa!

[ennijonne]

Ok,eli voisin vähentää vedenvaihdon määrää.Miten saisin tuota NO3 :sta nostettua?
En ikinä pese suodatinta kuumalla vedellä,yleensä pesen sen ämpärissä akvaariosta otetulla vedellä.

[Siiderihai]

Juuri sillä, ettet puhdista allasta ja vettä "liian puhtaaksi". Akvaarion kasvit ja systeemit tarvitsevat hieman nitraattia. Kun nitraatti nousee 25 tai yli, niin silloin kannattaa vaihtaa vettä.

[ennijonne]

Juupa juu..eli nyt kun se on nollassa miun ei kannata tänään välttämättä vettä vaihtaakaan....jos vaihdan vasta sunnuntaina..

[Mörrikkä]

Nitraattejahan muodostuu enemmän, kun kuormaa on enemmän. Tähän siis auttaa juuri tuo ehdotettu vedenvaihtojen vähentäminen tai kuormituksen lisääminen. Itse lisäisin vielä kaloja jonkin verran ja jättäisin vedenvaihdot yhteen kertaan viikossa. Sinulla on ilmeisesti vain yksi suodatin altaasssa? Suosittelen lisäämään altaaseen vielä toisen suodattimen, niin hyväien bakteerien määrä ei kärsi niin pahasti kun toinen suodatin vain putsataan kerrallaan. Itse suosittelisin käyttämään ainakin isommassa altaassa ulkosuodatinta tai mattosuodatinta lisänä.

[ennijonne]

Olisikohan huono idea laittaa isompaan muutama katinkultamonni pohjakalaksi.Olen miettinyt iitä aiemminkin ja nyt olisi saatavillakin.Entä voinko laittaa uuden kärsänuoliaisen myös?vai onko kala ihan sopimaton tuohon ymäristöön?kun kerran kaksi edellistä sairastuivat ja kuolivat.Olisiko mitään muuta "matomaista"kalaa?piikkisilmistä en oikein ole ikinä ollut innostunut.
Pienempään voisin hankkia uuden rihmamakalauroksen,mutta mielestäni sinne ei oikein muuta enää mahdu?

[Mika Sandell]

Nitraatin puuttuminen voi johtua testin toimimattomuudesta, ainakin jos molemmissa sama tulos. Liuskatestit ainakin epätarkkoja.

Muutama ajatus ongelmista, puhtaasti arvailua, ei välttämättä mitenkään liity sinun altaisiisi.

Pienemmässä altaassa tuntuu vaikeuksia olevan korkeakylkisillä lajeilla (voi olla tuurista kiinni kuten itse totesitkin). Nuoliaisista ei kokemusta, mutta mieleen tuli, että kovin äkäinen ja reviiritietoinen partis kyllä voi olla syyllinen. Kannattaa seurailla sen käyttäytymistä, tosin voi riehua yölläkin. Parvi katinkultamonneja voisi olla turvallisempi ratkaisu.

Isommassa pohjakaloilla ongelmia(voi olla sattumaa). Suodatusta tehostamalla voisi jätteet kulkeutua paremmin pois pohjalta, jolloin mahdollisia tautipesäkkeitä olisi vähemmän. Voisiko pohja olla tukkeutunut? Pohjaa tonkiessa ei saa purkautua pahan hajuisia ilmakuplia. Siinähän on sitten vielä monnisia pohjalla, onko niillä ollut oireita?

Pohjalle sopisi lisää monnisia, niitä löytyy noihin vesiarvoihin monta lajia, useimmat kestäviä ja mukavia toohottajia. En kuitenkaan lisäisi uusia kaloja ennenkuin näkyy, ettei lisää kaloja sairastu. Karanteenissa kuitenkin kuluu muutama viikko, joten kyllä uusiakin voit ostaa, mutta älä siirrä, jos ongelmat jatkuu.

Varmaan kaikilla ollut joskus akvaarioiden kanssa vaikeaa, et ole ensimmäinen etkä viimeinen. Onhan se vaikeaa, kun hoitaa parhaan taitonsa mukaan, ja silti kaloja sairastuu. Mutta tasapainon löytyminen voi olla lähellä. Hyvinkin pienillä muutoksilla voi olla suuret vaikutukset, oikealla sisällöllä lasipurkki muuttuu hienoksi eläväksi kokonaisuudeksi.

Kuten itsekin kirjoitit, kovin herkät lajit eivät paras vaihtoehto, kannattaa hankkia niitä kun kokemusta on ensin kerääntynyt helpommista lajeista. Toimiva akvaario peruslajeilla on kuitenkin paljon parempi kuin erikoisuuksilla täytetty, jos sen kanssa saa jatkuvasti taistella.

[marinum]

Noilla Kääpiörihmakaloilla tuntuu olevan aika paljon vaivoja, myyntialtaissa näkee usein sairaita yksilöitä . Onkohan niitä niin paljon jalostettu vai mikä heikkous niillä on?

[miljoonakala84]

Joo täällä on sitten toinen akvaristi joka on saanu painia noitten akvaario ongelmien kanssa sen verran pahasti, että kohta lentää kaikki akvaariot hevon kuuseen,
Uusimpana ongelmana huomasin tänä aamuna että 128L akvaariossa oleva paratiisikala naaras on kaiketi jotenkii sairastunu kun se on maannu pohjalla koko päivän ja käyny hakemassa vaan ilmaa pinnalta, siis voi PRKL eikö nää miun akvaario ongelmat sitten ratkea mitenkään, heti kun saa yhen ongelman hoidettua niin heti on seuraava oottamassa.

MIe kohta lopetan oikeesti akvaarioiden pidon, tai sitten hävitän kaikki kalat pois ja pidän akvaarioissa pelkästään rapuja ja omppukotiloita niin ei tarvii tapella.

[ennijonne]

Nitraatin puuttuminen voi johtua testin toimimattomuudesta, ainakin jos molemmissa sama tulos. Liuskatestit ainakin epätarkkoja.

Muutama ajatus ongelmista, puhtaasti arvailua, ei välttämättä mitenkään liity sinun altaisiisi.

Pienemmässä altaassa tuntuu vaikeuksia olevan korkeakylkisillä lajeilla (voi olla tuurista kiinni kuten itse totesitkin). Nuoliaisista ei kokemusta, mutta mieleen tuli, että kovin äkäinen ja reviiritietoinen partis kyllä voi olla syyllinen. Kannattaa seurailla sen käyttäytymistä, tosin voi riehua yölläkin. Parvi katinkultamonneja voisi olla turvallisempi ratkaisu.

Isommassa pohjakaloilla ongelmia(voi olla sattumaa). Suodatusta tehostamalla voisi jätteet kulkeutua paremmin pois pohjalta, jolloin mahdollisia tautipesäkkeitä olisi vähemmän. Voisiko pohja olla tukkeutunut? Pohjaa tonkiessa ei saa purkautua pahan hajuisia ilmakuplia. Siinähän on sitten vielä monnisia pohjalla, onko niillä ollut oireita?

Pohjalle sopisi lisää monnisia, niitä löytyy noihin vesiarvoihin monta lajia, useimmat kestäviä ja mukavia toohottajia. En kuitenkaan lisäisi uusia kaloja ennenkuin näkyy, ettei lisää kaloja sairastu. Karanteenissa kuitenkin kuluu muutama viikko, joten kyllä uusiakin voit ostaa, mutta älä siirrä, jos ongelmat jatkuu.

Varmaan kaikilla ollut joskus akvaarioiden kanssa vaikeaa, et ole ensimmäinen etkä viimeinen. Onhan se vaikeaa, kun hoitaa parhaan taitonsa mukaan, ja silti kaloja sairastuu. Mutta tasapainon löytyminen voi olla lähellä. Hyvinkin pienillä muutoksilla voi olla suuret vaikutukset, oikealla sisällöllä lasipurkki muuttuu hienoksi eläväksi kokonaisuudeksi.

Kuten itsekin kirjoitit, kovin herkät lajit eivät paras vaihtoehto, kannattaa hankkia niitä kun kokemusta on ensin kerääntynyt helpommista lajeista. Toimiva akvaario peruslajeilla on kuitenkin paljon parempi kuin erikoisuuksilla täytetty, jos sen kanssa saa jatkuvasti taistella.

Kiitos vastauksestasi..
Mielestäni partamonni ei ole käyttäytynyt agressiivisesti,mutta tietenkin voi olla että riehuu yöllä.En viitsisi siitä ainakaan vielä luopua,koska on ihan oma kasvatti pienestä poikasesta asti.
Hankin hiekkapohjaan isompaan akvaarioon muutama kuukausi sitten kierteisiä ja ainakin ne on elossa pysyneet ja lisääntyneet,joten tuskin pohja on tukossa?
Uskaltaako kauheasti alkaa tonkimaankaan ettei turvekuulat samenna vettä?monniset ollu pirteitä ja kutevatkin silloin tällöin..eli ei ainakaan toistaiseksi oireita.Tarvitseeko isompi akvaario tehokkaampaa suodatusta jos kalastona kumminkin vähän kuormittavia kaloja?mielestäni pohjaakaan ei ole pitänyt lapota oikeastaan ollenkaan...
Lisää en välttämättä monnisia enää haluaisi vaikka mukavia ovatkin.Mietin että isompaan ostaisin katinkulta monneja monnisten seuraksi.
Miten pitkään altaita on hyvä tarkkailla ennen uusien kalojen siirtoa?
kuinka pitkään karanteenaan kaloja?entä jos laitan samaan karanteeniin sekä katinkulta plekot ja rihmakalan,vaikka ovat menossa eri altaisiin?
"Mukava"kuulla että en ole ainut jolla meinaa mennä hermot ehkä tämä vielä tästä...

[miljoonakala84]

Joo ja semmonen positiivinen juttu että toi miun paratiisikala ei sittenkään olekaan sairas se vaan lepäili, nytten illalla se on taas ruvennu pulikoimaan ympäri akvaariota ihan normaalisti.

[Mika Sandell]

Tarvitseeko isompi akvaario tehokkaampaa suodatusta

Riippuu nykyisestä. Millainen suodatin tällä hetkellä käytössä? Meillä vasta lyhyen aikaa asustanut katinkultamonneja, tehokkaita levänsyöjiä, mutta levästä suurin osa kulkeutuu kalan suoliston läpi pohjalle (muoto tietysti muuttuu), joten senkin vuoksi suodatuksen tehostaminen voi tulla ajankohtaiseksi.

Mielestäni 3-4 viikkoa on sopiva aika odottaa mahdollisia uusia sairastumisia. Tuossa ajassa selviää, onko sairaus leviämässä (heikompikuntoisilla kaloilla voi olla vasta puhkeamassa tai kyseessä sairaus, jolle ei kaloilla vastustuskykyä). Tautien aiheutajia on akvaariossa niin kauan kuin siellä on elämää, mutta terveen kalan vastustuskyky riittää torjumaan useimmat taudit.

Karanteenin tarkoitus on mahdollisten sairauksien toteamisen lisäksi totuttaa kalat (sekä uudet että vanhat) uuteen bakteerikantaan. Jos hankit uusia kaloja samalla kertaa eri akvaarioista, ne joutuvat toistensa erilaisten bakteerien vaikutukset kestämään ilman totuttelua. Lisäksi pyydystyksessä on voinut tulla pieniä vaurioita kalojen iholle, joihin bakteerit helposti iskevät.

Ennen kalojen hankintaa kannatta pistää suodatinmateriaalit kypsymään:
http://aquahoito.info/suomi/kypsytys/kalaton.php
Karanteenin ollessa kyseessä, mielestäni voi kypsyttää pelkät suodatinmateriaalit hapettimella varustetussa ämpärissä, vai onko jollain huonoja kokemuksia tai eriäviä mielipiteitä?

Karanteeniin ei mitään koristeita tms suoraan akvaariosta ilman pesua, vaan tarkoituksena on mahdollisimman steriili ympäristö.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... .php#typpi
Suodatin aluksi kypsyttämättömillä materiaaleilla (esim vanu tms.), muutaman päivän kuluttua, kun kalojen ihovauriot ovat korjaantuneet, vaihto kypsytettyihin materiaaleihin. Kannattaa seurata NO2- ja NO3-arvoja, ja tarvittaessa pitää nitriitti nollassa vettä vaihtamalla. Itse olen 2-3 päivän välein vettä vaihtanut, kunnes NO2 on pysynyt nollassa ja NO3 on ollut selvästi mitattavissa. Käytännössä viikosta kahteen.

Jos 3-4 viikon kuluessa ei kaloissa näy merkkejä sairauksista, voidaan aloittaa totuttaminen uuteen bakteeristoon. Taas on muistettava, että totutetaan sekä uudet että vanhat kalat, eli siirretään vettä akvaariosta toiseen. Viikon verran olen itse siirrellyt vesiä, ja tähän kohtaan osuvan vedenvaihdon olen suorittanut ilman hygieenisyyttä akvojen välillä, eli käsipumpulla toimiva imuletku ilman pesua suoraan toiseen akvaan.

Tässä viimeisessä totutteluvaiheessa tulee toinen ongelma eri altaisiin tarkoitettujen kalojen kanssa; paitsi että kalat joutuvat tottumaan uuteen bakteeristoon, myös toisen altaan bakteeristo tulee tutuksi. Samalla molempien altaiden bakteeristot sekoittuvat karanteenin välityksellä, ja mahdolliset sairaudet saavat tilaisuuden levitä.

[ennijonne]

Suodattimena sisäsuodatin tetratec 1000l/h.
Eli siis miten tuo ämpärikypsytys onnistuu?vettä ämpäriin ja sinne suodatin ja hapetin?anteeks mutta oon nyt vähän tyhmä
Eli jos miun tilaamat kalat tulee tuossa ensi viikolla niin miun kannattas nyt laittaa jos kypsymään ne suodatin materiaalit.Miksi en voi laittaa suodatinta toiseen altaaseen kypsymään,onko siinä joku suuri riski?

[Mika Sandell]

Suodattimena sisäsuodatin tetratec 1000l/h.

Yhdellä suodattimella voi pohjalle jäädä katveita, joihin alkaa roskat kerääntymään. Pieni suodatin matalalle asennettuna (jos haluat rihmakalojen vuoksi pitää osassa allasta pintaveden liikkeen pienenä), ja ongelmakohtaan suunnattuna pitää roskat liikkeessä. Mutta jos koet ettei pohjalle jää siivottavaa, niin todennäköisesti suodatus on ok.

Eli siis miten tuo ämpärikypsytys onnistuu?

Vettä ämpäriin, hapetin ettei bakteerit kuole hapen puuttuessa, vedenparannusainetta poistamaan myrkyt, Tetran SafeStart tuomaan bakteerit ja hirvensarvensuolaa ruokkimaan bakteereita (HSS päivittäin, aiemman aquahoito-ohjeen mukaisesti).

Eli jos miun tilaamat kalat tulee tuossa ensi viikolla

Viikossa/puolessatoista ei suodatinmateriaalit ehdi kypsymään valmiiksi asti, mutta uskoisin että bakteereita kertyy niin paljon, että pienellä kalastolla, NO2 ja NO3-arvoja seuraamalla pääsee karanteenaus hyvään alkuun.

Miksi en voi laittaa suodatinta toiseen altaaseen kypsymään,onko siinä joku suuri riski?

Toisen altaan bakteereilla kypsytys onnistuu nopeammin, mutta hyvien bakteereiden lisäksi siirtyy myöskin huonoja. Oikein hoidettuna karanteeni valmistaa kalat vähitellen toistensa bakteereille. Toisessa altaassa kypsyttämällä vanhojen kalojen bakteerit hyökkäävät uusien kalojen kimppuun heti, ja vieläpä pahaan aikaan, kun kalat ovat siirrosta stressaantuneita ja iho mahdollisesti huonossa kunnossa haavimisista johtuen. Riskin suuruudesta en ala väittelemään, mutta riski on olemassa.

[ennijonne]

Nyt on karanteenialtaaseen ostettu pillisuodatin sekämuovikasveja.
Voiko tuota pillisuodatinta hyödyntää myöhemmin ehkä tuossa isommassa altaassa?