Happamuuden lisääminen eli pH:n alentaminen väkevillä hapoil

[marDH]

Mitä seurauksia, mitä aiheuttaa kaloille ... rautalankaa

Joillekin saattaa juolahtaa mieleen pH:n alentaminen eli happamuuden lisääminen väkevällä hapolla. pH laskee varmasti, mutta se on helposti vaarallista, vain pari tippaa liikaa ja pH laskee vaarallisen alas.

lähde; aquahoito

Mitä kalalle saattaa käydä jos pH on 5-6, mitä tapahtuu vedelle...

[Mimosa X]

Mitä seurauksia, mitä aiheuttaa kaloille

Mitä kalalle saattaa käydä jos pH on 5-6, mitä tapahtuu vedelle...

Minua kiinnostaa myös tuo.
Lisäksi tämä: Altaassa kun pH tipahtanut n.6,2:een ja hanaveden pH arvo 7,8-8, mitkä on seuraukset jos kerralla vaihtaa altaaseen 50% vettä ?? Miten siis pitäisi toimia alhaisen pH.n kanssa jos hanavesi on niin emäksistä ?
Mistä nopea happamoituminen (viikossa pH romahta n.7,2:sta lähemmäs 6:tta) voi johtua ? Hapattaako omenakotilot ? Toisaalta myös omenakotilottomassa piikkisilmäaltaassa huomattu nopeaa happamoitumista. KH meillä matala, altaissa vain n.1. Hanasta muistaakseni 3. Ongelma-altaissa Bilteman puhallushiekka.

Kuinka yleistä esim. Turun seudulla tämä happamuus ongelma on ? Huolimatta hanaveden korkeasta arvosta ?

[Hermis]

Mulla on altaissa päässyt pH laskemaan joskus jopa neljään... . Voinpa sanoa, että kaloille aiheuttaa kyllä sairastelua.

Mulla on altaissa alhainen KH ja jokin noissa vaan tuppaa laskemaan sitä pH:ta. Viikon aikana (vedenvaihtoväli) pH saattaa laskea jopa yhden pH-yksikön. Vedenvaihdon jälkeen palaa sitten taas uomiinsa hetkeksi. Mä en ole kauheasti enää jaksanut stressata tuosta pH:n vaihtelusta, kun yrityksistä huolimatta en ole saanut tilannetta tasapainottumaankaan. Mulla on pH-mittarit molemmissa altaissa, jotta pääsen sitten hyvissäajoin puuttumaan tilanteeseen, jos pH tuppaa laskemaan liian alas.

Mutta siis noihin seuraamuksiin. Toinen noista altaista on tubiallas ja pH:n lasku alle kuuteen laukaisee mulla poikkeuksetta tubin. Aiemmin pH-ongelmia oli vain tuossa tubialtaassa, mutta jostain syystä myös tuossa toisessa on alkanut pH laskemaan. Alkuun mulla oli mittari vain tubialtaassa ja kun tuossa toisessa alkoi kalat sairastelemaan, tulin mitanneeksi ko. altaan veden pH:n ja se oli 4. Kumma kyllä sukaravut ovat mulla näköjään aika sitkeätä sakkia, kun eivät olleet happamasta pH:sta moksiskaan. Nostin altaan pH:n neutraaliin ja kaloja jouduin lääkitsemään muistaakseni kolmella lääkekuurilla ennen kuin tilanne "normalisoitui". No nyt on mittari tässäkin altaassa, mutta pH laskee aina viikottain.

[-Tassu-]

Suomen vedet (samoin kuin useimpien trooppisten akvaariokalojen kotivedet) ovat yleensä luonnostaan pehmeitä ja hieman happamia. Poikkeuksena ovat harvat kalkkikiviseudut. Vesilaitokset usein keinotekoisesti hiukan nostavat pH:ta, koska hapan vesi ei ole hyväksi putkistoille. Kun vesi sitten pääsee putkistosta ulos, se pyrkii palaamaan alkuperäiseen happamuuteensa.

Tämä onkin yksi syy, miksi aina neuvotaan seisottamaan akvaarioon menevää vettä yön yli ämpäreissä sen sijaan, että laskisi sen letkulla suoraan altaaseen. Siinäpä taisi tulla yksi vastaus kysymykseen, miten äkillisiä heilahteluja vedenvaihtojen yhteydessä voidaan ehkäistä..

Mihin akvaarion pH lopulta asettuu, riippuu monista asioista: veden kovuudesta (ns. kovalla vedellä on parempi puskurointikyky, sen pH-arvot eivät heilahtele yhtä helposti kuin pehmeän veden > karbonaattikovuutta nostamalla voidaan ehkäistä pH:n laskua), pohjamateriaalista ja sisustuksesta (esim. kannot ja juurakot sekä lahoava/mätänevä kasviaines laskevat pH:ta; kalkkipitoiset kivet tai pohjasora tai vaikkapa simpukankuoret altaassa nostavat kovuutta ja siten usein myös pH:ta), kasvillisuudesta, hiilidioksidin määrästä vedessä, akvaarion bakteerikannasta..Turve käyttäytyy kahdella tavalla; toisaalta se alentaa pH:ta, mutta toisaalta humus toimii myös puskurina estäen sen laskun liian alas. Bilteman hiekka ei happamoita vettä. Eivät myöskään omenakotilot. Sen sijaan ne voivat kyllä "hapattaa" veden kuoltuaan liian pehmeässä ja happamessa vedessä

Jos happojen ja emästen kanssa alkaa läträämään, pitää muistaa, että ne ovat todella myrkkyjä! Säilytä aine aina alkuperäisessä pakkauksessa ja lasten ja eläinten ulottumattomissa. Varo roiskimasta ihollesi tai vaatteillesi. Aine lisätään tippa kerrallaan ja aina sinne ämpäriin, ei koskaan suoraan akvaarioon! Mittaa pH, kunnes arvot ovat kohdallaan. Muistelen nähneeni jonkun akvaarioharrastajan nettisivuilla erinomaiset ohjeet pH:n laskemiseen ja nostamiseen eri aineilla. Googlettamalla voisi löytyä..?

Olen itsekin aikoinaan leikkinyt suolojen, ruokasoodan ja kipsijauheen kanssa kun minulla vielä oli miljoonakaloja ja omenakotiloita. Samoin olen tislannut vettä ja uuttanut turvetta saadakseni aikaan tulirihmakaloille sopivan kutuympäristön.. Pikkualtaassa sitä vielä jonkun aikaa jaksaakin, mutta esim. 300-litraisessa on paljon helpompaa vain mitata vesiarvot ja hankkia kalat niiden mukaan Vahvempia aineita en ole vielä tarvinnut, ja tuskin tulen tarvitsemaankaan.

Liian emäksinen vesi aiheuttaa kalalle ainakin kidusvaurioita, ja nopeana "piikkinä" korkea pH tappaa siinä, missä matalakin. Ainakin lappilaiset saattavat muistaa muutaman vuoden takaisen onnettomuuden kalanviljelylaitoksella Kemijärvellä, kun kalkitsemisen jäljiltä veden pH nousi jonnekin yli 10:een ja tappoi tonnikaupalla kirjolohia.. Yleensä meillä Suomessa vesien happamoituminen on kuitenkin suurempi ongelma. Se on pitkään ollut huolenaihe luontoihmisille. Kuten sanottu, vesistömme ovat yleensäkin hiukan happamia. Joka kevät sulamisvedet ja tulvat vielä laskevat pH:ta. Tämä on luonnollista, ja kalamme ovat siihen sopeutuneet. Samaa tapahtuu esim. Aasian ja Amazonin sademetsissä ja näiden alueiden kaloja harrastavat tietävät että tämän "tulvan" jäljitteleminen on keino saada kalat kutuvireeseen.. Teollisuuden aiheuttamat "happosateet" ja esim. soiden ja metsien avo-ojitusten kautta syntyvät valumat happamoittavat vesiämme entisestään ja vaikuttavat siten myös kalastoon. Onneksi lainsäädännöllä ollaan saatu näissäkin asioissa paljon parannuksia aikaan.. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia ja ainakin yksi väitöskirja (eläinfysiologiasta ja ympäristökemiasta kiinnostuneet voivat yrittää etsiä käsiinsä). Uskoisin että pääpiirteissään tulokset pätevät myös akvaariokaloihin.

On hyvä muistaa, että aina kun pH muuttuu yhden yksikön, se tarkoittaa että happamuus tai emäksisyys kymmenkertaistuu. Kahden yksikön muutos on siis 100-kertainen. Monet luonnossa pH 6-7:ssä elävät aikuiset kalat (esim. useimmat kotimaiset lajimme) kestävät tilapäisesti pH:n laskun 5:een tai noston 9:ään, kunhan muutos ei tule aivan kertarysäyksellä. Sen sijaan pH <4 tai >11 tappaa lähes kaikki lajit. Poikaset ovat huomattavasti herkempiä muutoksille, ja useimmat lajit lisääntyvät vain tietyissä vesiarvoissa.

Mitä kalalle tapahtuu, kun pH laskee 5-6:een riippuu paljolti kalan lajista. Jonkun malawiahvenen se varmaan tappaisi. Monet omat kalani nauttivat olostaan ja alkavat kutemaan Suomessa lohi, vaellussiika ja särkikalat ovat herkkiä pH:n laskulle, ahven ja hauki taas melko kestäviä lajeja. Tutkimusten mukaan luonnossa liian alhainen pH mm. stressaa kaloja, viivästyttää kutua, ehkäisee mädin hedelmöitymistä, hidastaa poikasten ravinnon imeytymistä, pienentää poikasmääriä, saostaa raskasmetalleja kalan kiduksiin ja voimistaa myrkkyjen vaikutuksia, ärsyttää kiduksia lisäten limaneritystä, vaikuttaa entsyymitoimintaan jne.. voin helposti uskoa, että akvaariossa kaikki tämä myös altistaa tautien puhkeamiselle!

No huh, tulipa tekstiä Toivottavasti edes osa ihan aiheeseen liittyvää..

[R_R]

Hienoa -Tassu-, tällaiset perustelut akvaarion hoitotoimenpiteille antaa
vahvan syyn, "miksi teen näin", tunteelle ja luo motivaatiota hoitaa kaloja hyvin.

Turun tapaus, kun vesitorniin kuoli lintu, ei ole vaaraa akvaarioharrastajille,
mutta vesilaitoksen toimenpiteistä tällaisissa tapauksissa on, kloorin yms. kemikaalien lisäykset.
On siis syytä ottaa vakavasti vesilaitoksen varoitukset ja testata raanaveden arvoja.
Täällä A-W :ssä voisi ilmoittaa, jos poikkeavaa löytyy.

[Mimosa X]

Kiitos Tassu pitkästä kirjoituksestasi.

Omenakotiloiden kohdalla tarkoitin sitä, että epäilen niiden kakan olevan niin tujua, että 8 aikuista omenakotiloa kalaston lisäksi 200 litraisessa voi saada aikaan pH.n romahtamista viikon aikana. ? Nehän syövät ja kakkaavat runsaasti. Siltä se mun mielestä vaikuttaa, kun vertailen näitä viiden altaamme tilanteita. Muu kalasto siis 200-litraisessa : 20 kardinaalitetraa, n.15 timanttitetraa, 1 partis ja sen vauva, 3 punanoitamonnia, taistelukalapariskunta. Suodatin Tetratec EX 700 ulkosuodatin, vedenvaihto 7-12 pvän välein puolet.
Onneksi kovuus meillä on siellä n.6. Kotilot meidän omaa kasvatusta ja alunperin huonokuorisempia, joita en voinut kauppaan/muille myydä. Kohta 1,5 vuotiaita. Olen tarjonnut niille ravuille tarkoitettuja ruokia, viikonloppuruoan paloja, seepiaa. Kuori on eheytynyt osittain, mutta tosiaan nyt kevään/kesän aikana pH.n kanssa alkanut tulla ongelmia tuossa altaassa. En näe muuta mahdollisuutta kuin käyttää nyt pH litkuja, ja kun aika jättää omenakotiloista, en ainakaan niitä tuonne altaaseen laita, ellen yksi tai kaksi. pH.n romahdus on aina seurannut omppujen lisäämisestä altaaseen. Piikkisilmäaltaassa pH.n lasku tosin on mysteeri, mutta epäilen tuota mun kudetusyritysaikaa, jolloin vesi oli puolessa välissä + reilun viikon helteet, syömätön ruoka. Saatoin ruokkia liikaa.

Nyt täytyy vain tarkkailla pH:ta ja koittaa saada se pysymään neutraalin tuntumassa, litkuilla.

[marDH]

Yhdyn Mimosaan ja sanon kaunis kiitos, happoradio kuittaa

[R_R]

Otsikossa mainitusta asiasta tuntuu olevan hyvä yhteinen näkemys.
Ehdotan, että tämä otsikko lukitaan uusia akvaristeja varten.
Koska asia on erittäin tärkeä alottelevalle akvaristille ja
tässä se on hyvin ilmaistu, lyhyesti ja aloittelijankin ymmärrettävissä.

Jos jatkamme, menee asiat liian tieteelliseksi ja aloittavalle vaikeaksi,
eivätkä jaksa lukea.