Perhoskirjoahventen (Mikrogeophagus ramirezi) biotooppi

[Tohi]

Moro!

Olen tässä suunnitellut että josko sitä palaisi takaisin akvaarioharrastuksen pariin... Onhan tuosta viime kerrasta kun olen akvaarioiden kanssa touhunnut kohta kulunut aikaa jo sellaiset 10 vuotta. Ehkäpä sitä nyt sitten vähän isommaksi kasvettuani...

Haaveena olisi siis perustaa biotooppiakvaario perhoskirjoahven (Mikrogeophagus ramirezi) pariskunnalle. Kotina tulisi toimimaan 96 litrainen allas (80x40x30cm), jonka ostanen kaveriltani. Matkassa tulee valaisin, suodatin jne. Pitänee selvittää joskus tarkemmin että minkälainen kalusto altaassa on, mutta kaikki aikanaan.. laitteet pitää kuitenkin valita biotoopin ehdoilla... vielä ei ole mitään hoppua.

Olen yrittänyt löytää tietoa Ramirezeista ja niiden kotivesistä, ja vähitellen tietoa onkin kertynyt. Kuitenkin tuntuu että joutuu aika paljon yhdistelemään eri tietolähteitä, että lopullisen kuvan saisi kasaan. Siksipä päätinkin kirjottaa tänne: Ensinnäkin saan omat ajatukseni jollakin tavoin kasaan ja yhtenäiseksi, toiseksi, helpotan muiden samasta biotoopista kiinnostuneiden elämää (toivottavasti), ja kolmanneksi ja erityisesti, pystyn kyselemään muiden mielipiteitä ja neuvoja biotoopin suunnittelussa. Mutta nyt pitemmittä puheitta asiaan. Lyhyesti se mitä olen saanut selville.

Alkuperä

Ramien alkuperäinen kotoseutu on Kolumbian ja Venezuelan Orinoco joki (Akvaariokeskus, Faunatar, Fishbase) ja vielä tarkemmin Llanoksen suo- ja savannialueella kulkeva jokiosuus (Wikipedia, http://ovas.ca/index.php?page=18" onclick="window.open(this.href);return false;). Alueen luonteeseen kuuluu että sadekaudella joki tulvii ja vesi nousee savannille/ruohomaille, ja samoin veden mukana lähtevät kalat tutkimusmatkalle. Kun tulva sitten vetäytyy takaisin, jää kaikenkarvaisia kaloja loukkuun muodostuviin lammikoihin ja pieniin järviin. Kuivalla kaudella taas ruohokentällä vettä on vain hyvin harvassa. Näiden pienten vesistöjen (purojen ja pikkujärvien) ympärillä on tiheää pensaikkoa, maurinpalmuja ja mangopuita (GEOsystem). Samaisessa South America Expertsin (myöhemmin käytän vain lyhennettä SAE) artikkelissa kuvataan hyvin tätä veden vuosikiertoa ja kerrotaan kuivan kauden veistöistäkin löytyvän Ramirezeja.

Vesi

Youtuben videopätkä (Mikrogeophagus ramirezi in their Natural Habitat) antaa osviittaa siitä minkänäköisessä vedessä Ramit uivat, eli kirkasta on? Helsingin akvaariokeskus mainitsee että vesi pitäisi olla humuspitoista ja puhdasta. SAE:n artikkelissa mainitaan veden olevan kirkasta, tosin ”teen väristä”. Tuon Wikipedian artikkelin mukaan Ramien vedet ovat pääsääntöisesti hitaasti virtaavia ja väriltään kirkkaista vesistä tanniinien tummiksi värjäämiin vesiin. Tämä tuntuisi sopivan mukavasti yhteen tuollaisen kuivan kauden pienen puron kanssa.. joka muodostaa sitten johonkin pusikon keskelle pikkuisen altaan.. jossa asustelevat herra ja rouva Ramirezi naperoidensa kanssa. Ja tämä pariskunta olisi nyt lähtökohtana minun biotoopilleni.

Edellisistä linkeistä käy Ramien toivomasta vedenlaadusta ilmi myös seuraavaa:
Ph keskimäärin 5.5 – 6.5 (lähteestä riippuen välillä 5.0 - 7.5)
dH 5 – 12 (joissakin lähteissä 0 – 10 )
T 25- 30 °C

Kasvillisuus ja sisustus

Wikipedian mukaan Rameja löytyy vain paikoista missä on kasvillisuutta antamassa suojaa ja Youtube videossa Ramit myös uiskentelevat runsaan kasvillisuuden seassa. Helsingin akvaariokeskus määrittelee sisustukseksi tiheää kasvillisuutta ja myös kantoja ja koloja. SAE:n artikkelissa mainitaan Cabomba lajit. Eli olisiko näitä nyt sitten ainakin:

Jättiläisviuhkalehti – Cabomba aquatica
Karkeaviuhkalehti – Cabomba caroliana
Punaviuhkalehti – Cabomba furcata

Muista kasveista en löytänyt suoraa mainintaa että niitä löytyisi juuri kyseiseltä seudulta, enkä videoltakaan tunnista... Eikä tuo videokaan välttämättä nyt ehkä ole täysin sellaisesta paikasta mihin omaa biotooppiani olen sijoittamassa. Mutta onhan nuita paljon kasveja jotka ovat kotoisin Venezuelasta... saisi nyt sitten vaan varmuutta mitkä esiintyvät valitsemassani kohteessa. Mutta enpä ole vielä tähän kasvipuoleen hirveästi perehtynyt. Miten esim. suippomiekkakasvi Echinodorus quadricostatus ? Tai miten Papukaijalehti - alternanthera reineckii? Nooh.. onhan tässä aikaa...

Useissa lähteissä mainitaan pohjan olevan hienorakenteista hiekkaa. Lisäksi hiekan väriksi mainittu vaalea / punertava ja syvemmillä paikoilla pohjan peittona sitten lehtiä, risuja ja muuta ihmeellistä. Näin siis SAE:n mukaan.

Kalat

Perhoskirjoahvenet ovat pareittain pidettäviä kaloja, vain harvassa lähteessä mainitaan haaremin mahdollisuus. Haaremissa taitaakin Ramien tapauksessa olla useimmiten kolmannella pyörällä ahtaat oltavat.. Kutevat yleensä tasaiselle alustalle, kuten tasainen kivi, tai sitte kaivavat itte monttunsa... jne.

Ramit voivat olla ujoja (Wikipedia,Fishprofiles) joten niiden seurassa pitäisi tästä syystä pitää rauhallisia kaloja, joista Ramit voisivat mittailla ympäristön turvallisuutta. Mikäli muita kaloja ei ole näkyvissä, on Ramien mielestä jokin pielessä, ja silloin on parempi pysyä itsekin piilosilla. Näinkö?

SAE:n artikkelissa kerrotaan tästä kyseisestä Ramien vesistöstä löytyvän myös romminokkia ja tetroja hienolta nimelthän Moenkhausia colletti. Kyseiselle tetralle en suomenkielistä nimeä löytänyt... Suomessa myydään romminokkina kolmea eri lajia, punapäätetraa, punasuutetraa ja punakuonotetraa (Aponogeton cf. AW 3/2007 s.10). Fishbasesta kun tarkistin, niin näyttäisi että näistä kolmesta punakuonotetra uiskentelee vähän eri seudulla Ramien kanssa. Ja kun taas tarkastelin lajien lämpötilatoivomuksia, niin punasuutetra on ainut joka kestäisi korkeampaa lämpötilaa. Punapäätetra piti maksiminaan 26°C, kun taas punasuutetra 29°C. Ramien takia kuitenkin olisi hyvä pitää lämpö 26-28°C tietämissä.

Eli olisiko mahdollisesti seuralaisena sitten parvi näitä? Vai ovatkohan turhan vilkkaita kavereita? Altaan minimi kooksi mainittiin 80 cm... Ja omani juuri tuon täyttää.. mutta mutta..

Punasuutetra - Hemigrammus rhodostomus
pH 6.0 – 7.5
T 23 – 29 °C

Kardinaalitetra voisi tietysti olla yksi mahdollisuus, ja näille altaan minimi olis 60 cm. Kardinaaleja voi tavata samoissa vesissä Ramien kanssa, mutta pääsääntöisesti nämä ovat kuitenkin enemmän Rio Negron kuin Orinocon keskiosien laji. Se siitä siis.

Pohjalle olisi kiva saada jonkinnäköinen pohjarouskuttaja, mutta monnisten kanssa mietityttää että miten nuo Ramit niihin suhtautuvat. Muutamissa lähteissä on mainittu että saattavat juoksuttaa niitä paremman puutteessa... ja omaan altaaseeni luultavastikaan ei avointa pohjaa tulisi mahdottomasti, joten voisi tulla ahdasta sen suhteen. Imumonneista en ole vielä juurikaan etsinyt tietoa.

Minkälaista pohjakalastoa suosittelisitte?

Jees. Näillä lähtötiedoilla biotoopistani muodostuu jotakin tämmöstä:

Etelä-Amerikka
Venezuela, Llanos
Savannin metsäsaarekkeessa kiemurtelevan puron syvänne, jota rehevä kasvillisuus ympäröi -biotooppi (selkeä ilmaisu )

Luonnossa siis ehkä jotain tämän näköistä...

Kaukana siintää metsäraja.. ja kun sinne tepastelee...


Löytyy pieni puron pahanen.. jota seuraillen...


...päädytään tänne.. Mikrogeophagus ramirezien kotimonttuun.

Näistä sitä lähdettäisiin kasaamaan:

96 litrainen akvaario
pH 6.0 – 6.5
dH 5 -10
Lämpötila n 27°C

Hieno hiekka pohjalle,
Paljon kasveja, pääasiassa viuhkalehtiä (nuissa kuvissa ei kyllä paljoa kasveja vedessä näy...)
Juurakoita muutama

Perhoskirjoahven (Mikrogeophagus ramirezi ) pariskunta (1#, 2#, 3#, 4#)
Punasuutetra (Hemigrammus rhodostomus) parvi ? (Vai onko jossain vielä parempi vaihtoehto? Mielellään tahtoisin vähän pienempiä...)


Saapa nähä.

Sitten on vielä näitä mietinnän alla olevia asioita. Kuka alkaa pohjakalaksi? Kasveja pitää selvittää: Mitkä näistä saatavissa olevista lajeista nyt varmasti kasvaisivat tuossa lammikossa ihan luonnostaan, eivätkä vain esiinny jossain Amazonin perällä tai Orinocon suulla, ja eivät sitten ollenkaan Llanoksen seutuvilla? Ja kasvien kannalta varmaan pitää miettiä hiilidioksidin lisäyksen tarvetta.. ja sillähän sais sitte tuon pH:nkin alemmas... ja jossakin määrinhän nuo juurakotkin saattaa laskea pHta? - Ja hoidosta nyt sitten yleensä... Vedenvaihdot pitäis olla ainakin viikottain 30%, riittääköhän... ja turveuutteen lisäys... vai onko parempi jos turve on suodattimessa?

Eiköhän sitä tässä jo... ja myöhemmin sitten lisää. Jos teillä tulee mieleen jotakin oleellista tähän biotooppi-projektiini liittyen, niin ihmeessä kertokaa ja opastakaa! Nyt ei pikku jeesi olis pahitteeksi.

[vallumaarit]

Kiitos hienosta, kattavasta tutkimuksesta. Perhoskirjoahven on minunkin suosikkikalani. Laitapa sitten kuvia, kun rupeaa valmistumaan!

[Ilkka T]

Tieteellisestä aikausjulkaisusta Neotropical Ichthyology löytyy artikkeli otsikolla "Comparison of fish assemblages in two littoral habitats in a Neotropical morichal stream in Venezuela". Siitä löytyy jonkinmoinen lista kaloista, joita perhoskirjoahvenen ohella Venezuelan savannijoista tavataan.

[Tohi]

Altaan suunnittelu on taas jonkin verran edennyt. Tuo Ilkan linkittämä Neotropicalin artikkeli oli varsin hieno, ja altaan sisustamiseen ja kalastoon olen siitä löytänyt paljon hyödyllistä tietoa. Kiitos!

Artikkelin pohjalta sitten sijoitinkin biotooppini tarkemmin tuonne Apuren-osavaltioon, Cano La Guardian jokeen. Hylkäsin artikkelin esittämistä kahdesta elinympäristöstä tuon hiekkapenkan pois (listan mukaan siellä ei esiintynyt Rameja), ja keskityin tähän rehevempään versioon: ”Flooded vegetated areas dominated by stands of morichito palm, having > 90% of coverage by large woody debris derived from riparian vegetation (mainly morichito palms), grass, and leaf litter. ” Näistä kolmesta pohjan peitteestä (puun jäänteistä, ruohosta ja lehtimoskasta) sitten pistän sisustuksessa eniten painotusta ruoholle. Ehkäpä eniten sisustuksellisista syistä. Loppu sitten sopivassa suhteessa puu- ja lehtiroskaa ja avonaista hiekkapohjaa. Niin, ja tietysti kasveja, yhtä ja toista lajia. Tämä sopisi mielestäni hyvin yhteen aikaisemmin löytämäni artikkelin ja Youtuben Rami-videon kanssa. Videossa ei tosin oikein erota pohjaa, vaan paremminkin tuollaisen runsaskasvisen reunapenkereen.

Lisäksi voi sitten myös todeta että edellisessä viestissäni ainakaan nuo kuvat purosta eivät välttämättä ole sitten ihan sitä mitä todellisuudessa pitäis. Ehkä enemmänkin tämän näköistä pitäis olla.. Vaikkakin nuo kuvat ovat kyllä tuolta Morichal Largo joelta, joka on Itä-Venezuelasta, eikä Lännessä kuten Cano La Guardia... Niin ehkäpä silti ympäristö on enemmän tuonnäköistä. Ainakin nuista kuvista löytyy Morichito palmuja (Mauritia flexuosa), kuten tuon Ilkan linkittämän artikkelin mukaan pitäis olla. Kun vielä vertaa Ramien vedenalaista maailmaa tähän videoon, niin voisin jotenkin kuvitella että jos Ramien vesistä kamera nousis ylös, niin näkymä vois olla aikatavalla samannäköinen. Kasvillisuutta vain vedessä vähän enemmän... Mutta mene ja tiedä sitten..

Mutta biotooppi on kuitenkin kaikesta huolimatta edelleen sama! Vähän tarkennettuna kuitenkin.

Etelä-Amerikka
Venezuela, Llanos
Caño La Guardia
Savannin metsäsaarekkeessa kiemurtelevan puron syvänne, jota rehevä kasvillisuus ympäröi -biotooppi



Suunniteltu kalasto (tiedot fishbase, akvaariokeskus, planetcatfish)

• 2 tai 4 x Perhoskirjoahven – Mikrogeophagus ramirezi
  5 cm pH 5,5 – 7,2 25 - 30 °C
  30 - 40 x Sinineontetra – Paracheirodon simulans
  2,5 cm pH 5,5-7,0 23 - 27°C
  1 x Juovapuupleko – Panaqolus maccus – L104 – L162 – LDA22
  8,8 cm pH 6,8-7,6 23 – 28°C
  1 x Juovanokkamonni – Farlowella vittata
  15 cm pH 6,0-7,0 24 – 27°C

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

• Kääpiötapparakala – Carnegiella marthae
  2,8cm pH 5,5-6,0 23 – 27°C
  Pikkumonninen – Corydoras habrosus
  2,0 cm pH 6,0-8,0 22 – 26°C
  Kuparimonninen – Corydoras aeneus
  7,0 cm pH 6,0-7,5 21 – 27°C
  Harmaakylkimonninen – Corydoras septentrionalis
  4,9 cm pH 6,0-8,0 20 – 26°C
  Nokimonninen – Corydoras concolor
  5,4 cm pH 6,0-8,0 20 – 26°C

Niin, päätin heittää vesilintua Punasuutetroilla (Hemigrammus rhodostomus).. koska en tykännyt niiden ulkonäöstä. Neotropicalin artikkelissahan ei ollut listalla Sinineontetraa.. Se että uskalsin tämän ratkaisun tehdä, oli se että huomasin niitä esiintyvän samoilla seuduilla Ramien kanssa Fishbasen pointmapin mukaan. Lisäksi tämän videon vedenalainenmaailma näyttää aika paljon samalta Ramien maailman kanssa. Niin, ja onhan se paljon nätimpi kuin tuo punasuu. Ja vielä yhtenä suurena hyvänä on sen pieni koko. Haluaisin pieniä kaloja, jos vain mahdollista.

Juovapuupleko.. Löytyy Neotropicalin artikkelin listalta. Mukavan pieni koko. Mutta tämä syö puuta. Sotkua siis tulee, ja en tiedä haluanko sotkua. .. Mutta ainakin kuvissa se on niiiiin suloinen pikku otus.

Juovanokkamonni on levä/kasvissyöjä. Hyvä niin. Hankala oli löytää sellasta vegepohjakalaa, joka todellisuudessa voisi esiintyä biotoopissani. Mutta löytyi! Kiitos Amokselle, nopeutit etsiväntyötäni tässä tapauksessa.

Sitten vielä lopullisten lajimäärien lisäksi mietinnän alla muutama:

• 1. Kääpiötapparakaloja pintakerrokseen? Mutta tuleeko tunkua sitten jos tuo sinineontetra parvi on kovinkin iso? Miten sinineontetrat uivat, ovatko lähellä pintaa vai paremmin keskikerroksessa?
  2. Sinineontetrat ovat värikkäämpiä kuin punasuut... vieköhän iso parvi sinineontetroja näyttävyydellään altaasta "pääroolin" perhoskirjoahvenilta... vai pysyvätkö perhoset pääroolissa ja tetrat täydentävät värikkäänä parvena altaan ulkonäköä... Punasuut olisivat kyllä niin mitättömän näkösiä että perhoset pääsisivät oikeuksiinsa...
  3. Monniset. Neotropicalin artikkelissa oli mainittu corydoraksia listalla.. Corydoras sp. A. ? Mitä nämä nyt sitten olis? Fishbasen pointmapin avulla löytyi seudulta muutama monninen, joista kuparimonninen voisi olla lämpötilan puolesta, mutta en halua pohjalle noin ”isoja” kaloja perhosten kiusaksi. Pikku, harmaakylki- ja nokimonninen huolettavat hieman, selviävätkö miten hyvin jos lämpötila on 27 astetta? Pikkumonniset näistä mieluisimpia, olisivat pieniä, joten niitä mielelläni laittaisin. Harmaakylki ja noki alkavat sitten taas olla jo isoja.

Kasvit

• Karkeaviuhkalehti – Cabomba caroliniana
  Punaviuhkalehti – Cabomba furcata
  Papukaijalehti – Alternanthera reineckii
  Kellushankasammal – Riccia fluitans
  Neulaheinä – Eleocharis acicularis
  Pikkusuokki – Helanthium tenellum (Kääpiömiekkakasvi – Echinodorus tenellus)
  ??? – Bacopa australis

Pistia – Pistia stratiotes
Kääpiökyynel – Hemianthus callitrichoides

Kääpiökyynel saattaisi nyt tulla kysymykseen lähinnä sisustuksellisuuden ja saatavuuden takia, jos tuota bacopa australista ei saa.. Neulaheinä ja riccia maailmanlaajuisesti levinneitä.. joten...

• 4. Onko teillä tarkempaa tietoa vallisnerian levinnäisyydestä? Löytyyköhän Vallisneriaa tuolta Venezuelasta? Erityisesti kääpiövallisneria, vallisneria nana, kiinnostaisi. Siitä saisi vähän isompaa "ruohoa" sisutukseen..

Tekninen puoli

Kaveri piti sittenkin altaansa, joten altaan koko ei olekaan lukkoon lyöty. Tällä hetkellä suunnitelmissa vähän edellistä suurempi, ehkä 160 litrainen.

Suodatuksen ajattelin hoitaa rakentamalla nurkkaan mattosuodattimen Eheimin 600 kiertovesipumpulla... johon ulostulo eheimin pienireikäisellä suihkuputkella? Roskien keruuseen sitten pieni sisäsuodatin... Virtausta ei tarvisi niin mahdottomasti olla.

• 5. Riittääköhän 160 litraseen valaistus 2x 30W = 0,375 W/l . Kuitenkin aika paljon kasveja olisi tulossa.. joten olisiko yhden 30W putken lisäys tarpeen? Silloin tulisi 0,56 W/l... Kaloille tuskin on niin väliksi...?

Laitokselta selvitin että hanaveden pH on välillä 7,5-8,0 ja kokonaiskovuus 0,5-0,7 mmol/l eli silloin GH 3-4 °dH .. ? Joten vähän pitäis ainakin saada happamuutta kaloja ajatellen...

Jees. Vastailkaahan joutessanne kysymyksiini ja laittakee kommenttia..

[tumakela]

Huh, onpa kattava selvitys rameista. Kiitos, alkaa ihan itseäkin kiinnostaa laittaa näille allas.

Katsotaanpa osaisinko auttaa yhtään...

1. Kääpiötapparakaloja pintakerrokseen? Mutta tuleeko tunkua sitten jos tuo sinineontetra parvi on kovinkin iso? Miten sinineontetrat uivat, ovatko lähellä pintaa vai paremmin keskikerroksessa?

Mulla on 50 sinineontetran parvi. Ovat lajiakvaariossa eli muita kaloja ei ole näitä hätistelemässä ja tällöin uivat melko tasaisesti altaan kahden alimman kolmanneksen alueella (pl. ruokailun aikaan). Pinta siis jäisi vapaaksi tapparakaloille jos vain litroja riittää.

2. Sinineontetrat ovat värikkäämpiä kuin punasuut... vieköhän iso parvi sinineontetroja näyttävyydellään altaasta "pääroolin" perhoskirjoahvenilta... vai pysyvätkö perhoset pääroolissa ja tetrat täydentävät värikkäänä parvena altaan ulkonäköä... Punasuut olisivat kyllä niin mitättömän näkösiä että perhoset pääsisivät oikeuksiinsa...

Tähän en kyllä osaa sanoa mitään muuta kuin sen että sinineontetrat todella ovat kirkkaan värisiä, kuin uivia sinisiä jalokiviä, varsinkin isommassa parvessa. Vieraasi varmaan kiinnittäisivät niihin ensin huomionsa mutta toisaalta itsellesi kai allasta olet rakentamassa. Kyllähän ahvenen liikkeet ja elämän seuraaminen voittaa mielenkiinnossa tetrojen jos akvaariota alkaa tuntitolkulla tuijottamaan. Mulla oli aikanaan seura- tahi seka-akvaariossa perhoskirjoahvenpariskunta ja mm. 12 sitruunatetraa, eivät kilpailleet näkyvyydestä (tosin sitruunatetra on värittömämpi kuin sinineoni).

Suodatuksen ajattelin hoitaa rakentamalla nurkkaan mattosuodattimen Eheimin 600 kiertovesipumpulla... johon ulostulo eheimin pienireikäisellä suihkuputkella?

Miten olisi ihan vain sopiva ulkosuodatin: jää enemmän tilaa altaaseen, valmiiksi rakennettu, 2 putkea helpompi piilottaa kuin kokonainen matto...