Kalojen rohkeus/arkuus ihmetyttää

[-Venla92-]

Olen huomannut akvaarioliikkeessä käydessäni, että jos osoittaa esim. yhtä kalaa, joka on kauniin värinen niin kauhea kalalauma tulee heti sormen kohtaan ihmetellen.

Kotona jos teen näin niin kaikki pakenevat ainakin muutaman sentin kauemmas varuillen.

Miten ihmeessä kalat ovat niin rohkeita akvaariokaupassa, mutta kotona arempia?

[Mikkor]

kai ne eläinkaupan kalat on niin nälissään, että luulevat vellikellon soivan...

[Elme]

Eläinkaupassa ovat yleensä aika suurissa parvissa (meiningillä 30> kalaa) kun taas kotialtaissa enimmäkseen vähän pienemmissä. Parvikokohan vaikuttaa rohkeuteen, joten... No, kunhan arvailen.

[Taju]

Eläinkaupassa tulevat pummaamaan ruokaa.

Kotona siirron jälkeen stressissä ja uudessa ympäristössä, tosiaan myös pienemmässä parvessa.

Kun ovat muutaman viikon olleet, tulevat taas etulasiin pummaamaan ruokaa.

[Kwani]

ja iste olen taas havainnut päin vastaista. Varsinkin sateenkarrikirjoahvenet jotka ostin olivat liikkeeessä isosti arkoja. Mietin kaksi kertaa niiden hankkimista. En halunnut lymyileviä otuksia. Nyt kuitenkin kotona kaksi ahventa kyttää jopa leipää kädestäni
Työkaverillani taas on kaksi ahventa suoraan kasvattajalta jotka ovat kuulemma todella arkoja. mistähän moinen voi johtua.

[Tytti]

Yleensähän akvaario käsketään sijoittamaan kodin hiljaisimpaan nurkkaan, ettei kaloista tule arkoja. Meillä on kolme allasta tällä hetkellä käytössä ja kaksi niistä on lasten leikkihuoneen puolella ja yksi hiljaisemman olohuoneen puolella. Jostain syystä nuo lasten leikkejä seurailevat kalat on huimasti reippaampia kuin nämä hiljaisemmassa osassa taloa elelevät.

Tuota parvikokoa minäkin epäilen syyksi aloittajan kuvailemassa tilanteessa. Toinen syy voi olla, että kalat eivät ole vielä kotiutuneet kunnolla.

[Kwani]

Minäkin ajattelin minun ahvenien ja työkaverien ahvenien eroksi juuri sen että meillä allas on olohuoneessa jossa lapset leikkivät, lapset katselevat ja syöttävät. Kun taas työkaverilla allas on rauhassa eli ei mitään ylimääräistä ääntä tai heilumista.
Voiko kalat siis tottua ilman stressiä kodin oloihin. Meillä nimittäin kesti ehkä kaksi päivää kalojen kotiutumiseen (lue: rohkenemiseen)

[Maisu]

Kyllä ympäristön päivittäiset touhut vaikuttavat. Lisäksi minusta vaikuttaa myös se millä korkeudella akvaario on, ts. näkevätkö kalat ihmiset kasvoineen vai pelkkiä päättömiä keskivartaloita.

[Taju]

Itsekin uskoisin, että ympäristö vaikutta "turruttavasti"

Onhan yökerhoissakin akvaarioita, eivätkä niissä näkemäni kalat ole kovin arkoja olleet, ovat tottuneet näkemään liikettä ja ihmisiä.

Luulen, että oikeanlaisten piilopaikkojenkin määrä ja laatu vaikuttavat kalojen rohkeuteen. Ja eivätkös nuo ahvenet ole usein niitä, jotka kaipaavat jonkun parvikalan kaverikseen, jotta pystyvät parvea tarkkaillen seuraamaan onko kaikki kunnossa?

[Pullahiiri]

Nostetaanpa.

Oon tässä miettinyt että mitenhän noi kalat saisi totutettua ihmisiin? Tai siis etteivät aina sinkoaisi piiloon kun näkevät liikettä. Ainoat kalat, jotka eivät häiriinny ovat 9-vuotiaat täplämonniset. Muita kaloja ovat raitakorupleko, sokkeloplekovauva, kerritetraparvi, rusokiilakylkiparvi (nämä parvet eivät nyt niin arkoja ole), partiksia, raitanuoliaisia ja piikkisilmiä (nämäkään ei ole niin arkoja, kunhan niitä joskus näkisi edes).

Pitääkö mun vaan heilua tossa altaan edessä niin paljon kuin mahdollista?

[Tittis]

Täällä on akva poikittain tilanjakajana etulasi sellaiseen suuntaan, että miltei aina on jonkinmoista liikettä. Kalat on tosi reippaita ja norkoilevat aina siellä puolella akvaariota, jota lähimpänä oleilen. Kerjuuhommissa, oletan Ainoat poikkeukset on täysikasvuisina ostetut 5 keltabarbia, jotka usein päivisin lepäilee pohjan tuntumassa, ja saavat pelästyshepulin herkästi. Varmaan olleet aika rauhaisassa( ja pienessä) akvassa ennen tänne tuloa. Muut kalat ei oo moksiskaan oikeestaan mistään. Vedenvaihto-operaatiossakin tulevat nyppimään ihoa