450l Etelä-Amerikka-geotooppi

[Reaven]

Nyt kun takana on pari kuukautta kalaston suunnittelua ja akvaarion koon kasvaminen, vois alkaa kyseleen vinkkejä ja mielipiteitä myös AW:n puolelta.

Tarkoituksena siis laittaa 450-litrainen akvaario eteläamerikkalaisella kalastolla, jonka pH olisi 6,5-7 paikkeilla ja lämpötilä 24-25 astetta. Luonnollisesti pehmeällä vedellä. Vesiarvot kuitenki suuntaa antavia, joten ne on sovellettavissa jos jotaki hillittömän hyviä ideoita tulee. Pohjalle olisi tulossa hiekka.
Tällä hetkellä kalastoidea muodossa:
"Pääkalana" rusokirjoahven-haaremi/parvi.
Kaksi tetraparvea - mahdollisesti lasitetra- ja intiaaninsulkaparvi, mutta ehotuksia otetaan vastaan.
Kaksi monnisparvea (ei kuparimonnista), jotka on toistaseksi auki.

Noiden lisäksi olisi tarkoitus myös hommata mahdollisimman iso, altaaseen sopiva pleko (~20cm), mutta myös noitamonneja on pyöritelty suunnitelmissa. Plekon kohdalla ongelmia on kuitenki aiheuttanu lämpötilojen epäsopivuus monnisten kanssa, joten tällä saralla kuulisi mielellään kokemuksia ja ideoita.
Kaikki parvikoot on myös epäselviä, joten niistäkin olisi mukava kuulla.

Suodatus olisi tarkoitus hoitaa nurkkamallisella mattosuodattimella ja sisäsuodattimella. Mattosuodain TULEE altaaseen, mutta sisäsuodattimesta olisi myös mukava kuulla vihjeitä ja ajatuksia.

Valaistus olisi vielä eräs asia mistä haluaisimme kuulla. Tarkoituksena olisi hommata heti alkuun 150-wattinen monimetalli, mutta nyt on alkanut mietityttämään, että riittääkö se 150x50x60(korkeus) altaaseen.
Akvaariossa olisi kuitenkin tarkoitus olla hämäriäkin paikkoja ja kasvillisuudeksi suunniteltu ainakin pistiaa ja vesimiekkaa. Näistäkin otetaan vinkkejä vastaan... Kansilasiahan ei olisi tarkoitus tulla.

[Kaiku]

Plekoista tosiaan suurin osa viihtyy lämpimämmässä, mitä monniset. Tässä suhteessa noitamonni antaisi eniten pelivaraa monnisten valinnan suhteen. Jos taas se pleko täytyy saada (esim. appelsiinipleko voisi sopia hyvin), niin Varjon uusimmasta kirjasta kannattaa katsella monnisten lämpötilatietoja. Juuri eilen katselin lämpöisessä (yläraja 28 astetta) viihtyviä monnisia, mutta nyt tietysti muisti pettää... Kuparimonnisen lisäksi lämpöisessä viihtyy ainakin helmimonninen ja muistaakseni safiirimonninen. Noitamonneja isommat siimapyrstöt (nokka- tai sampimonnit) voisi kanssa olla kiva ratkaisu? Täällä hienoja kuvia ja tietoa. Nämä menisivät monia plekoja viileämmässä vedessä, joten monnisia pääsisi valitsemaan vapaammin.

Muihin en sitten osaakaan kommentoida, mutta parvikoosta muutama sana. Inkkarit on ainakin mulla olleet sopuisaa, suht liikkuvaa porukkaa ja voisin kuvitella lasitetrat suht samanmoisiksi. Haluatko, että molempia on yhtä paljon vai niin, että toinen on selkeästi ns. pääosassa? Voisin kuvitella että yhteensä tetroja menisi joku n. 50 kpl ainakin (riippuu tietysti vähän muustakin kalastosta) ja monnisia ainakin n. 20 kpl. Määriähän on helppo myöhemmin lisätä. Mulla on nyt 500 l altaassa 7 kpl inkkareita, 7 kpl kuparimonnisia, n. 10 ottoa + 3 noitamonnia ja allas kyllä näyttää kauempaa katsottuna ihan tyhjältä...

[Niina80]

Viherkalan sivuilla myös Kultapäämonnista suositellaan lämpimämpiin vesiin (28 asteeseen asti).

Noitamonnit on kyllä myös niin ihania otuksia ja paljon esillä (enemmän kuin ne plekot) joten minä laittaisin ehdottomasti niitä.

[Reaven]

Tuo monnis-pleko-ongelma nyt onki se eniten päänvaivaa aiheuttava.
Plekot ja monniset molemmat houkuttelee molempia akvaarion laittajia, joten niitä olisi mukava saada... tietenki kompromisseja on ajoittain pakko tehdä. Juuriki noita- ja sampimonneja on mielenkiintoisina otuksina pyöritelty suunnitelmissa muutenki. Toisaalta tuota kalastosuunnitelmaa katsoessa tulee pakostaki mieleen, että pleko olisi mukava "iso kala" muiden pienempien lajien rinnalla.

Mainitut parvikoot kuulostaa melko pitkälti samalta mitä täälläki on arvailtu. Tosin jotakin sellaistakin käsitystä olisi, että jopa yli 30 tetran parvet olisi mahdollisia. Luonnollisesti niiden kokoa joutuu kasvattamaan muutenkin hitaammin. Kaikkien kalojen hankkiminen kerralla olisi aivan liian iso paukku lompakolle.

[AnniM]

Helmimonnisia ainakin pidetään jopa kiekkoaltaissa missä lämpötila hipoo 30C, joten pitäisi pärjätä Itselläni kyseisiä kavereita on muutaman plekostuksen kanssa samassa altaassa, ja hyvin tuleevat juttuun. Ja ainakin minun helmimonniset on todella rohkeita, suurimman osan ajasta lekotteleevat aukealla paikalla hiekalla

[Reaven]

Tuo purjesampimonni vaikuttais lopulta olevan kuitenki "tarpeeksi" iso kala - ja ennenkaikkea tosi kiinnostava!
Eli hyvin todennäköisesti pariskunta tulee hankittua, vaikka kyllä tässä parissa kuukaudessa ehtii vielä mielikin muuttua. Tuollainen ratkaisu jättää kuitenki paremmin varaa suunnitella monnisten hankintaa, varsinkin kun täplämonnisista on toisella suunnittelijalla positiivisia kokemuksia.
Olen myös hyvin pitkälti siinä käsityksessä, että monniset ovat paljon pirteämpiä ja viihtyvät paremmin viileämmässä vedessä... vaikka selviäisivätkin lämpimämmässä.

Niin ja tuo valaistuskysymys on edelleen sellainen, johon ei ole haullakaan tuntunut vastausta löytyvän. Eli riittääkö 150W monimetalli tuon kokoisen altaan valaisuun? Onko täällä minkälaisia kokemuksia monimetallien riittävyydestä?
Wattimäärällisestihän tuo olisi tehokkaampi kuin yleensä tuon kokoisessa altaassa oleva neliputkinen losteputki, mutta wattimääräthän eivät tunnetusti ole tässä yhteydessä kovin vertailukelpoisia.

[Inneremont]

Minulla on 200L akvaariossa yksi 150W monimetalli (vajaan metrin veden pinnasta), riittää juuri tuolle 100cm leveydelle. Sinuna laittaisin kaksi 70W monimetallia noin 50-60cm pinnasta. Jos haluat isoja pinnan yläpuolella kasvavia kasveja käyttäisin kaksi 150W ja hieman korkeammalle. Noilla 150W valasimilla olisi pelivaraa jos joskus tekee mieli isompaa allasta, niin kuin aina tekee... Hienon geotoopin olet valinnut!

[Anzku]

Kyseisen geotooppialtaan toinen suunnittelijaosapuoli äänessä vaihteeksi.

Minulla on 200L akvaariossa yksi 150W monimetalli (vajaan metrin veden pinnasta), riittää juuri tuolle 100cm leveydelle. Sinuna laittaisin kaksi 70W monimetallia noin 50-60cm pinnasta. Jos haluat isoja pinnan yläpuolella kasvavia kasveja käyttäisin kaksi 150W ja hieman korkeammalle. Noilla 150W valasimilla olisi pelivaraa jos joskus tekee mieli isompaa allasta, niin kuin aina tekee... Hienon geotoopin olet valinnut!

Osaatko yhtään arvioida kuinka pimeiksi päädyt jäisivät yli metrisessä altaassa? Pointtina sille, että alun perin on suunniteltu vain yhtä monimetallia, on juuri valaistuksen "pistemäisyys"; tavoitteena ei ole levittää valoa tasaisesti ympäri allasta vaan luoda luonnollisia valo- ja varjokohtia. Tuli saman tien mieleen, että jos päädyt sisustaisi pääosin juurakoilla ja kivikoilla eikä niinkään kasveilla, ei hämäryys siellä haittaisi. Jos yksi 150W valaisin riittää valaisemaan n. metrin alueen hyvin, ei päätyihin jäisi kuin parikymmentä senttiä hämärämpää, mikä ei välttämättä olisi kovin paha... Toki tämä pitäisi ehkä nähdä käytännössä jotta osaisi hahmottaa paremmin.

[Inneremont]

Tällä sivullaon useampi kuva altaasta ja täällä kuvia ripustuksesta ja pintakasveista. Itse olen jo osittain toteuttanut tuota "juurakoita" nurkkiin menetelmää, toimii. Lisäksi olen reunoihin rakentanut varjokohtia pistialla, joiden pääsyn keskelle akvaariota olen estänyt kepeillä ja juurakoilla.

[Kaiku]

Mulla on 160 * 65 (pohja) * 50 altaassa 2 kpl 70 W monimetallia nyt perustamisvaiheessa vajaa 50 cm korkeudella vedenpinnasta. Tällä systeemillä altaan päädytkin on mun mielestä suht hyvin valaistu (toisessa päädyssä ainakin punainen tiikerilumme kasvattaa matalia tummanpunaisia lehtiä). Varjoisia paikkoja on sitten isojen kantojen alla / vierustoilla. Tarkoitus on mahdollisesti laskea valaisinta hiukan alaspäin, kunhan edes jonkinlainen tasapaino löytyy lannoituksen ym. suhteen. Ihan mutulla sanoisin, että tuo 150 W varmaankin riittää, jos tosiaan ottaa jo suunnittelussa huomioon varjoisammat päädyt. Eikä pelkää mahdollista hajavaloa, jos valaisimen ripustaa vähän korkeammalle. Meillä on sellainen TSI-kotelointi valaisimille, jossa on ehkä 5 cm reunukset estämässä häikäisyä. Reunoja olisi voinut olla enemmänkin, mutta nyt mennään näin, kunnes into riittää vol2 rakentamiseen...

Parvikokoja voisi tosiaan varmaan kasvattaakin, riippuu paljon keneltä kysyy ja mikä miellyttää omaa silmää. Mulla oli "parhaimmillaan" 240-litraisessa 15 inkkaria, 10 kulmatetraa + 10 monnista ja se oli mun mielestä aika sopivasti (ehkä inkkareita ja monnisia olisi mennyt vielä muutama lisää), mutta tykkään aika väljästä kalastosta. Täytyy vielä sanoa, että tulee varmasti hieno allas tuolla kalastolla! Itsellä kummittelee päässä joku kauan sitten luettu kuvaus Venezuela-biotoopista, mutta kasveihin on eksynyt noita aasialaisia (ei raaski luopua + sammalet ja saniaiset on kivoja kannoissa ja mattosuodattimessa kasvaessaan). Kalaston osalta olin ajatellut pysytellä siellä Venezuelassa, mutta aikaisemmin hommatut salamanteriplekot sotkee senkin. Saas nähdä, tuleeko niille vielä joskus oma allas (pääosin tuon lämpötilavaatimuksen takia).

[Reaven]

Tuo yhden valaisimen käyttö tosiaan houkuttaa edelleen, ja kun jonkun hajavalosuojan joutuu kuitenkin kehittelemään niin en osaa ainakaan vielä nähdä korkeutta ongelmana. Ainoa varma tapa lienee kokeilla miten tuon systeemin saa toimimaan...

Tuota Inneremontin akvaariota ihastelinki jo viikko takaperin. Erityisesti tuo varjon ja valon vaihtelu ja komeat vesimiekat on ilo silmälle.

Voi olla, että meilläki tulee pakosta jotaki kompromisseja noiden kasvien suhteen. Riippuu tietenki hyvin pitkälti niiden saatavuudesta.
Minkälaisia kasveja osaisitte suositella Etelä-Amerikka-akvaan?
Meillä on alustavasti ollut mielessä pistiaa, vesimiekkoja ja mahdollisesti joitakin lummekasveja, mutta mitään tarkempaa ei ole tiedossa. Jos osaisitte jotaki sanoa myös kasvien valontarpeista niin osaisi noita varjoisia päätyjä suunnitella. Esimerkiksi tuota pistiaa ei Tropicasta edes löydy...

[Kaiku]

Pistia on sen sortin rikkaruoho, että varmasti joku lahjoittaa mielellään alkupääoman... Tropican sivuilta voi hakea kasveja maanosan mukaan (advanced search) ja sitten tutkailla valovaatimuksia. Tavallisempia lajeja löytyy näköjään miekkojen lisäksi ainakin karttulehti, joku rasvalehti, karkeaviuhkalehti ja argentiinanvesirutto. Näkyy olevan joku sammalkin sieltä suunnalta. Minä menin tässä siitä, missä aita on matalin ja varjopaikoissa on melalehtiä, jaavansaniaista ja -sammalta sekä keihäslehtiä (Aasiasta ja Afrikasta).

Laittakaahan kuvia, kun projekti edistyy!

[Reaven]

Suunnitelmissa oliki seurata projektin edistymistä tässä keskustelussa. Pariin kuukauteen ei kuitenkaan ole luvassa vielä mitään suunnittelua ja luonnoksia ihmeellisempää, kun pitää saada muutto pois alta ensin. Kuvia tulee aivan varmasti sitten aikanaan.

Kyllä noita tavallisiaki kasvejakin näyttäis tosiaan riittävän, joten pitää ainaki koettaa pysyä noissa Etelä-Amerikan lajeissa... Näkee tarkemmin sitten ko tietää mitä kesällä on tarjolla.
Tuo joulusammal vaikuttais tieteellisen nimensä puolesta olevan joku jaavansammal, mutta varsinaista jaavansammalta ei vaikuttais löytyvän tropicasta. Jaavansaniaisen ohella se olisi käsittääkseni hyvä kasvi mattosuodattimen naamiointiin, mutta eiköhän siihen löydy keinot tuonkin maanosan kasveilla. Muutenki mattosuodatin on tarkotus "sovittaa" tulevaan 3D-taustaan niin, ettei se näyttäis ainakaan tummuttuaan kovin ylimääräseltä.

Kasvistosta ja taustasta tuliki mieleen eräs asia, jota on pitänyt kysyä: Kuinka paljon lehtiä akvaariossa pystyy pitämään pohjalla ilman suurempaa riskiä?
Lukemani perusteella ainakin ketapang- ja tammenlehdet sopisivat lehtikarikkeeksi, mutta määristä ei ole ainakaan omiin silmiin sattunu juurikaan puhetta.

[Inneremont]

Olen käyttänyt limoviikunan kuivattuja lehtiä, näyttävät "aidommilta" kuin tammenlehdet ja maksavat vähemmän kuin ketapanglehdet. Hyödystä en tiedä, mutta jos sinne sekaan laittaa yhden-kaksi ketapangia, tulos on näyttävä ja hyödyllinen. Vähän joka puolelta tulee varoituksia, että limoviikuna olisi myrkyllinen. Kun rupesin käyttämään lehtiä tarkistin asian joltain "myrkkylistalta" (jota en tietenkään löydä enää) ja siellä limoviikuna oli myrkyttömien listalla... Pitää varmistaa uudestaan akselilta yliopisto-kasvitieteellinen museo-luonontieeteellinen museo tai jotain. Mitään ongelmia ei ole ollut.

[Anzku]

Olen käyttänyt limoviikunan kuivattuja lehtiä, näyttävät "aidommilta" kuin tammenlehdet ja maksavat vähemmän kuin ketapanglehdet. Hyödystä en tiedä, mutta jos sinne sekaan laittaa yhden-kaksi ketapangia, tulos on näyttävä ja hyödyllinen. Vähän joka puolelta tulee varoituksia, että limoviikuna olisi myrkyllinen. Kun rupesin käyttämään lehtiä tarkistin asian joltain "myrkkylistalta" (jota en tietenkään löydä enää) ja siellä limoviikuna oli myrkyttömien listalla... Pitää varmistaa uudestaan akselilta yliopisto-kasvitieteellinen museo-luonontieeteellinen museo tai jotain. Mitään ongelmia ei ole ollut.

Tästäpä tuli mieleeni, liekö kellään heittää vinkkiä muista käyttökelpoisista (esim. huonekasvien) lehdistä? HAS:n huutiksessa tuli pohdittua asiaa kun tutki ketapangien hintoja. Tammenlehtiä nyt toki on hyvin saatavilla sieltä sun täältä kunhan vuodenaika on sopiva, mutta olisi hauska tietää mitä huonekasvia ryhtyisi vahtaamaan sakset kädessä hullunkiilto silmissä jos tammenlehdistä tulee pula

[nannukka9]

Kasvistosta ja taustasta tuliki mieleen eräs asia, jota on pitänyt kysyä: Kuinka paljon lehtiä akvaariossa pystyy pitämään pohjalla ilman suurempaa riskiä?
Lukemani perusteella ainakin ketapang- ja tammenlehdet sopisivat lehtikarikkeeksi, mutta määristä ei ole ainakaan omiin silmiin sattunu juurikaan puhetta.

Ainut ongelma mikä itselläni on ollut on se, että lehdet hautautuvat hiekkaan helposti, varsinkin kun monniset sitä liikkuttelevat päivän aikaan aika paljon. Ongelmia ei ollut kun viikottain aina vedenvaihdon yhteydessä möyhin ja pöllyttelin lehtiä. Hiekkaan hautautuneet lehdet saattavat rueta mädäntymään ja lehtien lomaan saattaa jäädä kaikenlaista kakkaa.
Nykyään lehtiä ei ole niin paljoa, mutta ennen niitä tosiaan oli oikeastaan koko pohjan alalta sellainen ohuehko kerros, jonnekkin tietysti kasaantui enemmän ja jonnekin vähemmän.

[Kaiku]

Mielenkiintoinen tuo limoviikuna-juttu. Talvisin mun kasvi karistelee kuivia lehtiä ihan reilusti ja olen ne tietysti nakannut roskiin. Täytyykin koittaa joskus pudottaa altaaseen ja seurata mitä tapahtuu... Näillä leveysasteilla tammiakin on melkoisen harvassa.

[Ilkka T]

Viime syksynä tuli nähtyä limoviikunanlehteä altaissa Duisburgin Zierfische & Aquarium -messuilla sukarapujen ym. kanssa. Kovasti vakuuttelivat olevan käytökelpoisia. Kalvakkuudessaan poikkesivat kyllä muista akvaarioissa näkemistäni lehdistä. Myynnissä tuolla olisi ollut kuivattuna jotakin nimeltään selvittämättömäksi jäänyttä lehteä, jolla oli pituutta varmasti kolmisenkymmentä senttiä ja leveyttä parisenkymmentä. Olisi saattanut näyttää aika veikeältä altaassa.

[Reaven]

Kyllä noita lehtiä ainakin tulee olemaan ihan kunnolla, jos vain vesiarvot eivät niiden takia paljon heittelehdi. Ja limoviikuaa voisi hyvinki hommata nurkkiin kasvamaan, jos/kun sen lehtiä voi käyttää karikkeena.

Suunnitelmat ei ole viimisen viikon aikana enää paljoa edenny, mutta nyt on sentään selvä minkälaiseen kämppään altaan olis tarkotus tulla.
Ilmeisesti myös altaan koko on vähän pienentyny, kun todettiin, että 60 senttiä korkean altaan sijasta on sama hankkia 50 senttinen. Litroja siis tulee olemaan lopulta se 375 litraa, mikä ei sinänsä vaikuta kalastoon mitenkään, koska varsinaisia pintakaloja ei kuitenkaan ole.
Myös valaisuongelma "hälvenee" osittain, koska 50 senttiä korkea allas antaa enemmän anteeksi käytettäessä yhtä 150 wattista monimetallia.

Päädyin lopulta kuitenki piirtelemään jonkulaisia luonnoksia taustasta ja sisustuksesta... ja jos vielä vähän innostun lisää niin postailen niitä myös tähän keskusteluun.

[bj]

Tuosta valaisusta; Mulla oli yksi 150 wattinen 124 senttiä pitkässä altaassa, se riitti mainiosti ihan päätyihinkin asti. Jollain mittarilla mitattuna päädyissä olis ehkä ollut vähemmän valoa, mutta pimeät ne ei olleet.

[Inneremont]

Viime syksynä tuli nähtyä limoviikunanlehteä altaissa Duisburgin Zierfische & Aquarium -messuilla sukarapujen ym. kanssa. Kovasti vakuuttelivat olevan käytökelpoisia. Kalvakkuudessaan poikkesivat kyllä muista akvaarioissa näkemistäni lehdistä. Myynnissä tuolla olisi ollut kuivattuna jotakin nimeltään selvittämättömäksi jäänyttä lehteä, jolla oli pituutta varmasti kolmisenkymmentä senttiä ja leveyttä parisenkymmentä. Olisi saattanut näyttää aika veikeältä altaassa.

Sitä minäkin. Jos saksalaiset sanovat ok, se on ok. Yhtään kalaa ei itselläni ole menehtynyt, joten jatkan limoviikunan käyttöä.

[Reaven]

Pitääpä tännekkin päivitellä kuulumisia, kun näyttää, että keskustelu on tippunu jo toiselle sivulle.

Eilen tuli tosiaan postissa Livalin 150-wattinen monimetalli. Seuraavaksi projektina oliski pistokkeen vaihtaminen ja polttimon tilaaminen, jotta pääsee testaileen lamppua... Testailulle onki vielä useampi kuukausi aikaa ennen varsinaista akvakäyttöä.
Samalla kertaa postiluukusta tippui myös pH-kynämittari, jota ei myöskään voi ihan suorilta testata; jostaki nettiliikkeestä pitäis tilata kalibrointinesteet ja käydä läheisteltä tokmannilta ostamassa akkuvettä.

Projektia siis riittäisi...

Mutta kuitenki mielessä on tällä hetkellä lähimpänä 3D-taustan suunnittelu ja nikkarointi; todennäköisesti se tulee tehtyä perinteisellä styroksista muotoilu -tekniikalla. Pitäisi vain selvitellä, mitä kaikkia materiaaleja ja tarvikkeita sitten tarvii... Mitä laasteja, väriaineita, maaleja, epoksihartsia ja vastaavia tulisi hankkia? Onko antaa vihjeitä tekniikoiden suhteen, jotta taustasta saisi mahdollisimman luonnollisen näköisen? (haulla tietenkin löytyy, mutta tähän projektikeskusteluun on ihan kätevä kerätä kaikkea ideointia ja suunnittelua)

Olisi myös hienoa, jos jostain saisi bongattua kuvia/videoita Amazonin vedenalaisista rantapenkereistä. Niistä voisi sitten hakea inspiraatiota taustan suunnitteluun, josta jo jonkunlaisia luonnoksia on.

Niin ja pitäisi jostakin (ilmeisesti kukkakaupasta) hankkia limoviikuna kasvamaan nurkkiin, jotta sitä lehtikarikettakin saisi kätevästi.
Toinen vaihtoehto olisi, että kerään limoviikunan lehtiä yliopiston käytävillä olevista pensaista...

[Inneremont]

Apua suunnitteluun...

Snorkeling the Morichal Largo River Ivan Dalmar MikoljiSuosikkini, koska tässä näkyy myös penkereen yläpuolella olevat vesimiekat ja muut kasvit. Itseasiassa lähempänä vettä en ole missään videossa nähnyt vesimiekkoja! Muut "fishfromvenezuela" videot kannattaa kahlata läpi!
The World of Negro River 3. Tässä mennään pengertä alas....
Amazon Under the Water Crenicichra. Samoin tässä...
Amazon Under the Water 3 Dwarf Leporinus. Tässä pätkässä hyvää kuvaa "pintastruktuurista".
Amazon underwater habitat #1. (katso muutkin jaksot)
The World of Negro River. Rio Negron tulvametsää.

[Reaven]

Kiitos videoista. Niissä oli tosiaan monta erilaista pengertyyppiä, joten lopullisesta työstämisestä tulee mielenkiintonen projekti. Etenki tuo eka video anto oikein hyvää kuvaa siitä minkälaista voisi hakea...

Pitäisi selvitellä minkälaiseen jälkeen erilaisilla taustan pintaratkaisuilla pääsee, että osaisi hahmottaa mikä on mahdollista. Kuitenkin tarkoituksena hakea tuollaista hiekka-/multapengertä. Tuntuu kuitenki, että monet on tehny jonkulaisen kalliotaustan, joka taas ei vastaa aivan sitä mitä itse on hakemassa.
Olennaista kuitenki näyttäis videoitten perusteella olevan, että taustassa on paljon pintaa, jossa on hyvää kasvualustaa kasveille. Myön jonkunlainen puunrunko (myös styroksista tehty) ja -juurakko olisi tarkoitus sovittaa taustaan. Tietenkin osa juurakosta oksistosta oikeaa puuta.

Tutkiminen jatkuu...

[Inneremont]

Kiitos videoista. Niissä oli tosiaan monta erilaista pengertyyppiä, joten lopullisesta työstämisestä tulee mielenkiintonen projekti. Etenki tuo eka video anto oikein hyvää kuvaa siitä minkälaista voisi hakea...

Pitäisi selvitellä minkälaiseen jälkeen erilaisilla taustan pintaratkaisuilla pääsee, että osaisi hahmottaa mikä on mahdollista. Kuitenkin tarkoituksena hakea tuollaista hiekka-/multapengertä. Tuntuu kuitenki, että monet on tehny jonkulaisen kalliotaustan, joka taas ei vastaa aivan sitä mitä itse on hakemassa.
Olennaista kuitenki näyttäis videoitten perusteella olevan, että taustassa on paljon pintaa, jossa on hyvää kasvualustaa kasveille. Myön jonkunlainen puunrunko (myös styroksista tehty) ja -juurakko olisi tarkoitus sovittaa taustaan. Tietenkin osa juurakosta oksistosta oikeaa puuta.

Tutkiminen jatkuu...

Kuulostaa hyvältä. Kalliotaustat eivät mielestäni sovi Amazon-biotooppiin, useimmat ovat sellaisia koska ne on helpompi saada jonkun näköiseksi ja ennenkaikkea myyvät helpommin kuin todenmukainen mutapenger.