Vuosi sitten marraskuussa perustetussa 180-litraisessa on ollut jo pitkään hyvin tasapainoinen tilanne. Kaikki kalat ovat voineet hyvin. Alussa oli kaikenlaisia leväongelmia, pari rubiiniseeprakalaa jouduttiin viime joulun tienoilla lopettamaan mutta muuten jees-meininki ja ihan alussa yksi kirsikkabarbinaaras katosi. Mutta kesän ajaksi innostuneen levän kasvun jälkeen eli n. 4-5 kk:n ajan ei mitään ongelmia.
Nyt kuitenkin löysin elämäni ensimmäisen kuolleen kalan pinnasta "aurinkoa ottamasta". Rubiiniseeprakalan.
Kala ei ollut ihan pienin parven yksilö. Voiko olla, että kala oli yksinkertaisesti vanha ja kuoli ihan vanhuuttaan vai onko tässä nyt aihetta hermoiluun...?
Mulla on tapana hermoilla aika paljon tuon altaan kanssa, joten se kyllä onnistuu ellen saa joitain rauhoittavia sanoja vaikka sitten täältä
.Niin ja ne altaan perustiedot:
180 l
24 C
ph n. 7 tietämillä, nyt en ole pitkään aikaan mitannut
vesi Jyväskylän pehmeää
NH3 oli eilisen vedenvaihdon jälkeen Tetran tippatestillä keltainen
NH2 en tiedä, ei ollut tähän hätään testiä
Kalasto:
n. 20 parvi rubiiniseeprakaloja
3k, 6n x kirsikkaparvi (kuudes naaras on pikkuinen yllätysvauva)
1k, 1n paratiisikala
n. 10 korumonnista
5 x imunuoliainen
Vedenvaihdot 1 x vko 1/3, joiden yhteydessä vedenparannusaine, kasveille Satekin nestemäinen lannoite.
Easy Carbo miltei joka päivä.
Ruokinta 1 x pvä erilaisia hiutaleita ja 1 x pvä pohjatabletti.