Fosfaatti ja fosfori ei ole sama aine; fosfori on alkuaine, fosfaatit on sen sijaan epäorgaanisia fosforin yhdisteitä tai myös orgaanisesta fosfaatista puhutaan (orgaanisesti sitoutunut fosfaatti/fosfori).
Kuitenkin pitää erottaa myös orgaaninen ja epäorgaaninen fosfori-yhdiste toisistaan, näistäkin vielä liukoinen ja liukenematon yhdistemuoto. Vesikasvit ja kasviplanktonit hyödyntävät ilmeisesti vain epäorgaanista liuennettu yhdistettä (ortofosfaatti (metafosfaatti ja polyfosfaatti)), kasvit saattavat hyödyntää myös orgaanistakin muotoa fosfataasin kautta, jossa orgaanisesta muodosta vapautetaan fosfaatteja käytettävään muotoon. Pienimmät orgaaniset fosforiyhdisteet ovat fosfaattiestereitä. Partikkelimaiset yhdisteet vapauttavat fosforia sopivissa olosuhteissa. Akvaarioihin suunnatut fosforitestit taitavat kuitenkin mitata vain epäorgaanista olomuotoa(?) - ainakin joissain testeissä on mainittu "for measuring inorganic phosphorus" tms.
Fosforin merkitys kasveille on tärkeä, koska se on osa solun aineenvaihduntaan osallistuvasta ATP:stä (adenosiinitrifosfaattia, energian siirto ja varastointi, mm. fotosynteesissä ATP-molekyylin sidokset). (Vesi)kasvien kuivapainosta voi olla jopa parikin prosenttia fosforia.
Luulisin, että akvaariossa on riittävästi fosfaatteja kasvien tarpeeseen, jos tehdään osittaiset vedenvaihdot ja akvaariossa on elämää. Pelkissä kasviakvaarioissa sen sijaan (riippuen lannoitteista) voi fosforin saanti muodostua niukaksi tai tyystin estyä. Jotkut kasviakvaristit lisäävät fosfaatteja siksi akvaarioonsa - jotkut lisäävät esim. fosfaattia sisältävää pH-bufferia tässä tarkoituksessa. En ole itse koskaan tietoisesti fosfaattiyhdisteitä lisännyt akvaarioon, vaikka välistä kasvit ovatkin tulleet ulos akvaariosta. Enkä usko, että alhainen fosfaattipitoisuus kalaisissa akvaarioissa olisi ongelmana - pikemminkin ehkä toisin päin.
Kasviakvaariossa fosfaattiarvo 0,1-0,2 mg/l on ihan ok. Joissakin paikoissa puhutaan 0,1 mg/l olevan raja-arvo, toisissa taas ihanteellinen olisi 0,2-0,5 mg/l. Joissakin puhutaan NPK-suhteista, jopa niinkin tarkasti, että nitraatin ja fosfaatin suhde tulisi olla (vähintään) 10-1. Monissa paikoissa puhutaan 0,05-0,1 mg/l vaihtelusta. Joissakin jopa 1 mg/l.
Tällaisia hienoja kaavioita ja taulukoita on esitetty NPK-suhteista:
http://ca.geocities.com/pps@rogers.com/ ... assium.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;
Ja kun kysyit, että missä arvossa sen fosfaatin tulisi olla, niin mitä enemmän otat selvää sitä enemmän sekaisin menet. No ei vaiskaan, sanotaan kuitenkin, että kasviakvaristit vannovat ravinteiden suhteisiin; yhtä arvoa muuttamalla, saat seurata toista arvoa, joka riippuu taas kolmannesta tekijästä... Unohtamatta sähkönjohtavuuttakaan.
Olisin fosfaatista huolissani vasta siinä vaiheessa, jos kaloja on vähän ja akvaario on rehevä keidas ja ongelmia alkaa esiintyä. Lähtisin purkamaan ongelmaa hiilidioksidin määrä -> nitraatin määrä -> lannoitus -> fosfaatti.
------------------------
Vielä joku linkki
http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... guide.html" onclick="window.open(this.href);return false; jos englantia osaa.
