piiu kirjoitti:sen verran nyt on pakko sanoa eläintarhojen puolustukseksi, että kyllä niitä hyviäkin on...ei toki mikään tarha luontoa vastaa, mutta toki erinäisiä uhanalaisia lajeja on saatu lisääntymään hienosti tarhoissa.
Amphibian Ark-projektihan juuri on pelastamassa 500 uhanalaisimmaksi arvioitua sammakkoeläinlajia maailman eläintarhoihin, koska niillä ei enää ole mahdollisuutta selvitä luonnossa. Korkeasaarikin on projektissa mukana parin lajin voimin, pisteet siitä.
Muutenkin lähes kaikissa näkemissäni eläintarhoissa ovat eläinten olot olleet hyvät, ja tarhat ovat olleet mukana erilaisissa suojeluprojekteissa. Poikkeuksena yleisestä positiivisesta linjasta ovat tietysti delfiinit, joille mikään valtamerta pienempi määrä tilaa ei riitä ja ihmisapinat, joita ei saisi vankeina pitääkään. Muuan espanjalaisessa tarhassa näin myös aika ikävän kalojen kidutuslaitoksen, korkean pylvään jossa kalat uivat loputonta ympyrää toisiaan näykkien, ja kuolevat putoilivat pohjalle kun eivät enää jaksaneet kiertää.
Ilmeisesti ne olivat jotakin lajia, joka on helppo korvata kalastamalla niitä viereisestä merenlahdesta. Samoja kalasia uiskenteli myös pingviinien akvaariossa ruokakaloina.
Tätä vauhtia näyttää siltä, että tarvitsemme kovasti lisää eläintarhoja ja kasvitieteellisiä puutarhoja jos aiomme jatkossa ihailla edes murto-osaa nykyisestä eliökunnan monimuotoisuudesta.
Mutta palatakseni asiaan, kala tuskin osaa kaivata kotivesiään vaikka se olisi luonnosta tuotukin. Kun sen elämä kerran on asettunut rutiineihin ja tuttuun ympäristöön, ei se sieltä halua pois. Ihan kuin nuo karanneet hevoset, jotka silti palaavat aitauksiinsa. Toki kaloillekaan virikkeet ja vaihtelu eivät varmasti ole pahaksi.
