Ripsimonniharrastajia?

[JJVi]

Yritin etsiä netistä tietoa kuinka olkalisäke muuttuu kalan vanhetessa. Dokumentissa http://ujdigispace.uj.ac.za:8080/dspace ... finaal.pdf" onclick="window.open(this.href);return false; oli tutkimusta synojen sukulaissuhteista ja jakoa oli tehty olkalisäkkeen kaarevuuden ja kuperuuden suhteen. Sivulla 2 mainitaan, että nuorilla ja vanhoilla kaloilla olkalisäke voi olla eri muotoinen. Muutenkin aika mielenkiintoinen dokumentti....

Eli onkohan tuossa vielä mahdollisuus että nuo ovat sittenkin niitä sudaneita...

[Deicide]

Taidan ainakin hakea yhden talteen kasvamaan.

[JJVi]

Joo kannattaa ottaa, olivat ne mitä tahansa niin ihan jokapäivä niitä tuskin tulee markkinoille. Tiä vaikka muuttuisivat mustan harmaksi, alkaisivat uimaan selällään ja vaihtaisivat ripsiviiksensä kalvoihin

[jippo]

Joo, soittelin Pasille aamulla ja lupasi selvittää jos saisin tännekin pari kappaletta. Neljä niitä on vielä jäljellä.

Pasi myös kertoi että kaloilla on vaihteleva määrä pisteitä joten laji voi olla sudanilainenkin. Tuo olkalisäkkeen muoto tosiaan muuttuu kalan aikuistuttua. Usein poikasilla olkalisäke on pitkänomainen ja "tylppenee" kalan vanhetessa. Seegersin kirjassa sudaninripsimonnin poikasella olkalisäke on eri muotoinen kuin aikuisella. Kuitenkin uskoisin kalan olevan joku muu kuin sudaninripsimonni juuri tuon aiemmin mainitsemani mustan laikun takia.

[Deicide]

Tiä vaikka muuttuisivat mustan harmaksi, alkaisivat uimaan selällään ja vaihtaisivat ripsiviiksensä kalvoihin

Ja sitähän minä odotan! Otin "varalta" kaksi kappaletta. Toisessa runsaasti pisteitä ja toinen oikeastaan pisteetön. Mielestäni ovat eri kaloja. Selkä evät hyvin eri näköiset? Pisteettömän selkäevä on takaa suora? Pisteellisellä kaareva. Tai jotain siihen suuntaan.Minä nyt vielä noista mitään tiedä, mut katsotaan mitä noista kasvaa! Kun olisi se kone, jolla voisi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa...

[iomeron]

Hei ku te tiedätte tosta afrikkateemasta niin paljon, niin osaatteko sanoa, että jos otan tonne vielä rengasripsimonnin niin paljon Kongotetroja voi ottaa? Olisin kiinnostunut myös käärmekalasta. Jotain muutakin vielä vois kehitellä jos soppaan mahtuu... Perhoskalat näytti kivoilta tai selkäuimarit. Myös muuta voi ehdottaa.. Tämä ei oo kyllä mikään kalastothreadi, mutta ku teillä tuntuu olevan kokemusta noista afrikkalaisista..

[jippo]

Hei ku te tiedätte tosta afrikkateemasta niin paljon, niin osaatteko sanoa, että jos otan tonne vielä rengasripsimonnin niin paljon Kongotetroja voi ottaa? Olisin kiinnostunut myös käärmekalasta. Jotain muutakin vielä vois kehitellä jos soppaan mahtuu... Perhoskalat näytti kivoilta tai selkäuimarit. Myös muuta voi ehdottaa.. Tämä ei oo kyllä mikään kalastothreadi, mutta ku teillä tuntuu olevan kokemusta noista afrikkalaisista..

Itselläni on samankokoisessa altaassa 12kpl kongontetroja (6+6), ovat jo täyskasvuisia ja koiraat siis tosiaankin kookkaita. Enempää en ottaisi tämän kokoiseen altaaseen, tuokin määrä täyttää hyvin altaan ollessaan ainoa parvikala.

Käärmekaloista ja puikkokaloista ei ole mitään kokemusta, parempi puoliskoni on niin käärmekammoinen ettei meillä olisi enää yhtään allasta jos sinne jotain pitkulaista ilmestyisi.

Perhoskaloja en ole koskaan pitänyt, ovat kuulemma kovia hyppäämään altaasta ja omat altaani ovat osittain auki.

Selkäuimarit ovat mainioita ripsimonneja. Pari huonoa puolta niissä kuitenkin on: eivät kestävyydessään vedä vertoja muille ripsimonneille, toki jos selviävät ensimmäisistä viikoista uudessa altaassa niin sitten kestävät melkein mitä vaan. Usein vain käy niin että kun haet liikkeestä selkäuimareita niin osa niistä tippuu ensimmäisten viikkojen aikana, syystä tai toisesta. Olisiko jalostuksella sitten syynsä? Toinen huono puoli voi olla myös se että ovat joissain olosuhteissa todella piilottelevia. Isossa parvessa ovat paljon aktiivisempia mutta silloinkin saattvat aristaa kaikkea muuta liikkuvaa, varsinkin isompia kaloja. Omissa altaissa toisessa selkäuimarit ovat todella arkoja mutta toisessa taas hyvinkin rohkeita ja kisailevat valoisaankin aikaa keskenään. Projektina onkin siirtää nuo selkäuimarit yhteen, se vain ei ole mikään helpoin homma haavia noita.

Pohjalle ottaisin myös ehdottomasti kääpiöripsimonneja(Mochokiella paynei). Rohkeita vipeltäjiä kun ovat kotiutuneet, menevät myös isompien kalojen kanssa. Käärmekalasta en sitten tiedä että onko se kiinnostunut noista kulinaristisessa mielessä. Näitä ainakin on tarjolla joillain saksalaisilla tukuilla, ehkä Haukun paikka voisi näitä saadakin hankittua.

Kirjoahvenia afrikassa on lukuisia, vahinko vain että ainoastaan muutamaa lajia on säännöllisesti saatavilla. Yleisin näistä on palettikala. Palettikalojakin kymmeniä erilaisia, esimerkiksi kirjopalettikalasta(Pelvicachromis taeniatus) on varmastikin satoja eri värimuotoja, jokaisella joella ja purolla on omansa ja ne nimetään usein lähellä olevan kylän mukaan esim. Pelvicachromis taeniatus "Moliwe". Myös muita Pelvicachromis -lajeja on useita. Pelvicachromis rubrolabiatus on erittäin kaunis punainen palettikala mutta valitettavasti harvoin tarjolla http://www.cichlidsforum.com/-vp174634.html" onclick="window.open(this.href);return false; . JJVi:llähän näitä pitäisi olla, hän voisi kertoa näistä enemmän.Seeprapaletikalaa(Nanochromis transvestitus) on myös aika ajoin saatavilla, myös korea pieni kirjoahven. Onhan näitä. Ja sitten on vielä Tilapiat, afrikkalainen kirjoahvenheimo. Eikä sovi unohtaa myöskään kirjosuu- tai purppurasuuhautojiakaan.

Pantterikiipijäkaloja aion myös kokeilla, mielenkiintoiselta vaikuttava labyrinttikala. Afrikasta eri kiipijäkaloja löytyy kymmeniä, tuo pantteri taitaa olla yleisin markkinoilla olevista lajeista.

Isovaanija(Epiplatys sexfasciatus) voisi olla myös mielenkiintoinen, sitä aoin ainakin joskus kokeilla. Luonnossa siitä on eri alalajeja, osa myös huomattavasti värikkäämpiä http://www.blackwaterfish.com/baroi3.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Tässä näin aluksi. Afrikkahan on täynnä mielenkiintosia kaloja, tuonti sieltä on vain vähäisempää kuin etelä-amerikasta. Ehkä sen takia onkin kiehtovampaa harrastaa noita afrikkalaisia "ei niin joka paikan kaloja".

[JJVi]

Joo kaksi pariskuntaa "Pelvicachromis rubrolabiatus " löytyy. Ovat kauniita ja vähemmän agressiivisia kuin tavalliset paletit. Valitettavasti vain kudettaminen ei ole ihan niin helppoa kuin tavan paleteilla. Nyt toisen pariskunnan naaras on lupaavasti pyöristynyt, eli toivessa on että saisin noita ihan myytäväksi asti.

Muita hyviä vaihtoehtoja ovat kyhmyotsat ( Steatocranus tinanti), soukkakirjoahvenet Steatocranus tinanti (nämä on niitä mitä ostin viime kokouksessa)ja Pseudocrenilabrus multicolor http://www.cichlidae.com/article.php?id=46" onclick="window.open(this.href);return false; joiden poikasia mulla on kasvamassa kymmenkunta.

[iomeron]

Joo, mullakin on noita seuraleikkiakvaarioita jo kaksi, niin olisi kiva saada tuo isoin nyt sitten ihan erilaiseksi. Jos minä ens alkuun laittaisin noita kongotetroja tuonne vähän katseltavaksi. Nyt kun ei ole paljoa katseltavaa, kun monnit vasta kotiutuvat. Kyllä ne iltasella tuolta kantojen kätköistä tulee esiin (varsinkin juovaoka spurttailee), mutta on vähän tyhjän näköinen allas. Pitää sitten kysellä, josko Haukun Paikkaan saisi niitä pikkusia ripsareita ja kiipijäkaloja. Se käärmekalakin kyllä herkuttas. Ai vitsi että tämä suunnittelu on mukavaa! Ne palettikalat ja ahvenet vähän arveluttaa, mutta tutustunpa niihinkin tässä.

[prboy]

Pasi myös kertoi että kaloilla on vaihteleva määrä pisteitä joten laji voi olla sudanilainenkin. Tuo olkalisäkkeen muoto tosiaan muuttuu kalan aikuistuttua. Usein poikasilla olkalisäke on pitkänomainen ja "tylppenee" kalan vanhetessa. Seegersin kirjassa sudaninripsimonnin poikasella olkalisäke on eri muotoinen kuin aikuisella. Kuitenkin uskoisin kalan olevan joku muu kuin sudaninripsimonni juuri tuon aiemmin mainitsemani mustan laikun takia.

Eivät ne ole frontosoja!

Ensinnäkin olkalisäke. Olen pitänyt useampaa kuin yhtä ripsimonnilajia pienestä poikasesta vähintään 15-vuotiaaksi. Olkalisäke ei ole sanottavasti muuttanut muotoaan millään lajilla tuona aikana. Nimenomaan tuosta syystä sitä käytetään taksonomisena tuntomerkkinä. Ei Pollin revisiossa puhuta erikseen nuoren tai aikuisen kalan olkalisäkkeen muodosta, vaan vain ko lajin lisäkkeen muodosta. Ei sitä korostettisi yhtenä Synodontisten tärkeimpänä tuntomerkkinä, jos sen muoto kovasti muuttuisi iän myötä.

En minä nää Seegersin kirjan eri-ikäisillä frontosoilla kovinkaan suurta eroa lisäkkeen muodossa. Nuoren kalan kuva on niiltä osin epäselvä. Siitä kuitenkin näkyy lisäke, joka on tyvestään aika leveä ja pituudeltaan lyhyt. Se on tyystin erilainen kuin siellä Oulussa kaupan olevien kalojen. Piirroskuva Seegersin kirjassa on Pollin revisiosta otettu. Muuten se tumma täplä lisäkkeen yläpuolella Seegersin kuvassa on vain valokuvan heikkoutta. Samaa tummaa väriä on lisäkkeen etupuolella ja muualla päässä. Synodontis bastianin (minulla on ollut myös tuo laji) täplä on huomattavasti selvempi. Seegers on sen verran kovan luokan taksonomi, että en usko kovin äkkiä hänen määrityksensä olevan väärin!

Kannattaa kiinnittää huomiota myös rasvaevään. Se on myöskin taksonominen tuntomerkki. Frontosalla se on varsin korkea, toisin kuin haukunpaikkalaisilla. Pisteitä tulisi niinikään olla jokaisella yksilöllä ja niiden tulisi olla selkeitä. Kalan muotokin on vääränlainen. Omat frontosani sain jo aivan nuorena ja nuo kalat eivät ole samanlaisia.

Ja vielä. Frontosa on markkinoilla harvinainen. Ei muistu mieleen, että sitä olisi ollut saksalaisissakaan tukuissa hiljan saatavana. No, voihan sitä uskoa, että Suomeen, Ouluun ja Haukun paikaan tulee yhdessä erilaisten hybridien kanssa yhtäkkiä harvinaisia kaloja. Uskokaa tai älkää, joskus lehmätkin lentävät (ainakin USA:ssa tornadojen heittäminä).

PS. Piti käydä vielä vilkaisemassa edellä olevia kuvia, kun niitä ei näe samalla kuin kirjoitttaa. Vertaapa jippo haukunpaikkalaisten rasvaevää Seegersin kuvaan. Huomaat, että Seegersin kalalla on huomattavan suuri rako rasvaevän etukärjen ja selkäevän takareunan välillä, kun taas oululaisten pitkän ja kapean rasvaevän etureuna ulottuu lähelle selkäevää. Kaloissa on paljon muitakin yksityiskohtia, jotka eivät sovi. En minä oikeastaan löydä niille muuta yhteistä kuin, että ne ovat ripsimonneja.

[jippo]

Pasi myös kertoi että kaloilla on vaihteleva määrä pisteitä joten laji voi olla sudanilainenkin. Tuo olkalisäkkeen muoto tosiaan muuttuu kalan aikuistuttua. Usein poikasilla olkalisäke on pitkänomainen ja "tylppenee" kalan vanhetessa. Seegersin kirjassa sudaninripsimonnin poikasella olkalisäke on eri muotoinen kuin aikuisella. Kuitenkin uskoisin kalan olevan joku muu kuin sudaninripsimonni juuri tuon aiemmin mainitsemani mustan laikun takia.

Eivät ne ole frontosoja!

Ensinnäkin olkalisäke. Olen pitänyt useampaa kuin yhtä ripsimonnilajia pienestä poikasesta vähintään 15-vuotiaaksi. Olkalisäke ei ole sanottavasti muuttanut muotoaan millään lajilla tuona aikana. Nimenomaan tuosta syystä sitä käytetään taksonomisena tuntomerkkinä. Ei Pollin revisiossa puhuta erikseen nuoren tai aikuisen kalan olkalisäkkeen muodosta, vaan vain ko lajin lisäkkeen muodosta. Ei sitä korostettisi yhtenä Synodontisten tärkeimpänä tuntomerkkinä, jos sen muoto kovasti muuttuisi iän myötä.

Itselläni ainakin ghananripsimonneilla, korurisimonnilla, seepraripsimonneilla ja selkäuimareilla olkalisäkkeen muoto on "muuttunut" siitä kun kalat ovat olleet aivan pieniä natiaisia. Tuo muutos on kylläkin vain jykevöitymistä, ei niinkään olkalisäkkeen muodon muutosta. Kaikilla näillä lajeilla olkalisäke on tullut suhteessa korkeammaksi, muoto on kuitenkin periaatteessa pysynyt samana. Ainoastaan ghananripsimonneilla olkalisäke on selvästi muuttunut piikkimäisestä lyhyemmäksi.

En minä nää Seegersin kirjan eri-ikäisillä frontosoilla kovinkaan suurta eroa lisäkkeen muodossa. Nuoren kalan kuva on niiltä osin epäselvä. Siitä kuitenkin näkyy lisäke, joka on tyvestään aika leveä ja pituudeltaan lyhyt. Se on tyystin erilainen kuin siellä Oulussa kaupan olevien kalojen. Piirroskuva Seegersin kirjassa on Pollin revisiosta otettu. Muuten se tumma täplä lisäkkeen yläpuolella Seegersin kuvassa on vain valokuvan heikkoutta. Samaa tummaa väriä on lisäkkeen etupuolella ja muualla päässä. Synodontis bastianin (minulla on ollut myös tuo laji) täplä on huomattavasti selvempi. Seegers on sen verran kovan luokan taksonomi, että en usko kovin äkkiä hänen määrityksensä olevan väärin!

Korjataan nyt että en tarkoittanut että Seegersin kirjan kala olisi joku muu kuin sudaninripsimonni vaan tarkoitin juuri tuota oulun kalaa. Oma moka, kirjoitin sen epäselvästi. Oulun kalallahan näkyy selvästi tuo tumma laikku, en edes tulkinnut Seegersin nuoresta yksilöstä otetun kuvan tummuutta laikuksi vaan juurikin kuva epätarkkuudeksi. Kuten listasin noita tumman laikun omaavia ripsimonneja tämän aiheen sivulle 12 niin siinä listalla ei sudaninripsimonnia edes ole. Ja kyllähän tuo Seegersin kuva on juurikin niin epäselvä että vaikea siitä on tuota olkalisäkkeen muotoa täysin varmaksi sanoa, itse näen sen vain jatkuvan hieman pidempänä. Voi olla toki kuvan epätarkkuuttakin.

Ja minähän olin alunperinkin sitä mieltä että eivät ole sudanilaisia vaan jotain muuta! Koska kalat ovat vasta 5-7cm niin laitoin tuohon korjaukseeni lihavoinnin: voi olla sudanilaisia. Noin pienistä en haluaisi lähteä lajia määrittämään. Alunperin luulin kalojen olevan reilusti 10cm kokoisia joten olisi voinut saada jotain selvääkin lajista. On minullakin muutama luonnosta tullut alle 7cm ripsari mistä en edes itse ole yrittänyt vielä lajia selvittää, aika näyttäköön. Yksi kyllä kasvaa sitä tahtia että parin viikon päästä on 10cm puhki.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös rasvaevään. Se on myöskin taksonominen tuntomerkki. Frontosalla se on varsin korkea, toisin kuin haukunpaikkalaisilla. Pisteitä tulisi niinikään olla jokaisella yksilöllä ja niiden tulisi olla selkeitä. Kalan muotokin on vääränlainen. Omat frontosani sain jo aivan nuorena ja nuo kalat eivät ole samanlaisia.

Ja vielä. Frontosa on markkinoilla harvinainen. Ei muistu mieleen, että sitä olisi ollut saksalaisissakaan tukuissa hiljan saatavana. No, voihan sitä uskoa, että Suomeen, Ouluun ja Haukun paikaan tulee yhdessä erilaisten hybridien kanssa yhtäkkiä harvinaisia kaloja. Uskokaa tai älkää, joskus lehmätkin lentävät (ainakin USA:ssa tornadojen heittäminä).

PS. Piti käydä vielä vilkaisemassa edellä olevia kuvia, kun niitä ei näe samalla kuin kirjoitttaa. Vertaapa jippo haukunpaikkalaisten rasvaevää Seegersin kuvaan. Huomaat, että Seegersin kalalla on huomattavan suuri rako rasvaevän etukärjen ja selkäevän takareunan välillä, kun taas oululaisten pitkän ja kapean rasvaevän etureuna ulottuu lähelle selkäevää. Kaloissa on paljon muitakin yksityiskohtia, jotka eivät sovi. En minä oikeastaan löydä niille muuta yhteistä kuin, että ne ovat ripsimonneja.

Kuinka varma taksonominen tuntomerkki tuo kalan rasvaevän sijainti selkäevästä oikein on? Esimerkiksi juuri tuosta Seegersin kirjasta mm. frontosalla, filamentosalla ja bastianilla tuo rasvaevä alkaa eri kohdasta kuin piirroskuvissa. Voiko niiden sijaintiin/kokoon vaikuttaa myös kalan elinpaikka? Luin juuri kissamonneista että jokialueella koko ikänsä asuneella yksilöllä on pidempi selkä- ja pystöevä kuin järvessä asuneella lajikumppanillaan. En nyt muista mistä lajista oli kyse, voin kyllä tarkistaa. Osalla ripsimonneistahan on hyvin laaja levinneisyysalue ja onhan Seegerskin niputtanut monta lajia vuosien saatossa näiden alueellisten erojen vuoksi. Myös näillä lajeilla on poikkeavuuksia olkalisäkkeen ja rasvaevän muodoissa kun verrataan niiden piirroskuvia.

[JJVi]

Ensinnäkin olkalisäke. Olen pitänyt useampaa kuin yhtä ripsimonnilajia pienestä poikasesta vähintään 15-vuotiaaksi. Olkalisäke ei ole sanottavasti muuttanut muotoaan millään lajilla tuona aikana. Nimenomaan tuosta syystä sitä käytetään taksonomisena tuntomerkkinä. Ei Pollin revisiossa puhuta erikseen nuoren tai aikuisen kalan olkalisäkkeen muodosta, vaan vain ko lajin lisäkkeen muodosta. Ei sitä korostettisi yhtenä Synodontisten tärkeimpänä tuntomerkkinä, jos sen muoto kovasti muuttuisi iän myötä.

Tuossa linkkaamassani DNA-tunnistamista käsittelevä tutkimus on juuri tehty siksi, että tutkitaan DNA-tasolla eri lajien tunnistusta juuri akvaariomarkkinoiden tarpeisiin. Siinä mainitaan myös, että Pollin revisiossa on puutteena se että tunnistut kalat on kerätty keski-afrikasta, yksilöitä on vain muutama / laji ja siinä ei ole otettu huomioon olkalisäkkeen muuttumista kalan vanhetessa.

Ja vielä. Frontosa on markkinoilla harvinainen. Ei muistu mieleen, että sitä olisi ollut saksalaisissakaan tukuissa hiljan saatavana. No, voihan sitä uskoa, että Suomeen, Ouluun ja Haukun paikaan tulee yhdessä erilaisten hybridien kanssa yhtäkkiä harvinaisia kaloja. Uskokaa tai älkää, joskus lehmätkin lentävät (ainakin USA:ssa tornadojen heittäminä).

Tätä en täysin sulata. Tiedän, että HP on ainoita akvaarioliikkeitä joka oikeasti etsii erikoisempaa kalaa myytäväksi harrastajille suoraan Saksalaisista ja Ruotsalaisista tukuista. Saksassakin on tukkuja ja "tukkuja", miten hitossa tiedät pitävätkö tukkulistat paikkansa jos et ensin tilaa niitä? Nämä kalat ovat tulleet tukusta joka oikeasti panostaa WC-kaloihin, eli onko siinä joku sääntö että pelkästään hybridejä voidaan lähettää kehä kolmosen ulkopuolelle? Ensin siis valitetaan että ripsareita ei löydy markkinoilta ja sitten kun niitä yritetään hommata suoraan eurooppalaisista tukuista niin sekään ei ole hyvä. Ongelmana on lisäksi, että varsinkin WC-merkinnällä olevia kaloja on aina tilattava monta, eli ymmärrän kyllä että monet liikkeet keskittyvät suosiolla sinne neontetra-osastolle.

Ja minulla ei ole sidoksia HP:hen, ulkopuolisena tarkkailijana kirjoittelin.

[iomeron]

Minä olen kans huomannut, että Haukun Paikassa on erikoisempia kaloja tarjolla, kuin monessa muussa kaupassa (ainakin täällä päin).
Tuolta voi käydä kattelee. http://www.haukunpaikka.com/index.php?o ... &Itemid=30

[JJVi]

Minä olen kans huomannut, että Haukun Paikassa on erikoisempia kaloja tarjolla, kuin monessa muussa kaupassa (ainakin täällä päin).
Tuolta voi käydä kattelee. http://www.haukunpaikka.com/index.php?o ... &Itemid=30

Eikä pelkästään täälläpäin, aika harvassa on liikkeet jossa viimeisen kahden vuoden aikana on ollut niin paljon "ei leipäkaloja" kuin HP:ssä. Ja kun vielä muistelee mikä tilanne oli Oulussa esimerkiksi 5-vuotta sitten, niin ainakin minulta tulee respectit HP:n porukalle. Haittapuolena tosin on, että koskaan ei ole olleet omat altaat näin ylikansoitettuja kuin nyt.

[jippo]

Ihan kelpo paikaltahan tuo HP vaikuttaa. Toivottavasti nyt vain saisin noita ko. ripsimonneja tännekin päin, mutta ainahan ei voi voittaa. Ainahan niitä hybridejä jokaiseen liikkeeseen tulee. Olen kuullut että ennen luotettavat tukut jopa ilmoittavat viljeltyjä kaloja luonnonkalana. Itsekin yhden tälläisen erehdyksissä ostin, mutta senhän piti olla luonnosta. Tulihan se Junttiksen keuhkokalakin sieltä HP:sta. Ja onhan sinne muutakin kivaa(kuin monneja) tässä tullut, itse aina välillä selailen OAS:n foorumilta "Haukun paikka ilmoitti" -osastoa.

Haittapuolena tosin on, että koskaan ei ole olleet omat altaat näin ylikansoitettuja kuin nyt.

Aina niitä lieveilmiöitä on. Mutta muista keneen otat yhteyttä jos haluat altaaseesi tilaa .

Turussa Puutorin Akvaariosta olen saanut muutamia lajeja, aivan liian harvoin kylläkin, mutta hybridejä ei ole siellä tullut vielä vastaan. Ja nyt sitten koputetaan puuta oikein olan takaa . Tällä hetkellä siellä on ruskoripsimonniparvi josta olen käynyt muutamia poimintoja tekemässä. Lisäksi on mm. luonnosta tulleita kongontetroja.

[Deicide]

Harmi , kun ei Puutorin sivuilla ole listoja!

[iomeron]

Harmi , kun ei Puutorin sivuilla ole listoja!

Eikä oo monella muullakaan kaupalla. Yks ilta huvikseen kattelin, niin olisko parissa ollu

Kävin muuten just lyttäämässä afrikkaaltaan Ostin kyllä kongotetroja ja rengasripsen ja käärmekalan, mutta sitten piti saaha pilkuantennimonni. Toivottavasti niitä tulee pian lisää. Ei ollu ku yks vaan ja parvikaloja ovat. Niin ja onhan mulla tuolla se juovaoka jo joka lyttää teeman..

[Deicide]

Sano nyt jo, että kongontetroja!

[prboy]

Tuossa linkkaamassani DNA-tunnistamista käsittelevä tutkimus on juuri tehty siksi, että tutkitaan DNA-tasolla eri lajien tunnistusta juuri akvaariomarkkinoiden tarpeisiin. Siinä mainitaan myös, että Pollin revisiossa on puutteena se että tunnistut kalat on kerätty keski-afrikasta, yksilöitä on vain muutama / laji ja siinä ei ole otettu huomioon olkalisäkkeen muuttumista kalan vanhetessa.

Tuossa linkkaamassasi jutussa tehtiin aivan tavanomainen nykyinen tutkimus, jossa DNA:ta apuna käyttäen testattiin morfologisia tuntomerkkejä. Ja lopputuloksena oli, että DNA:han perustuva ja morfologinen sukupuu olivat tässä tapauksessa samanlaiset. Sukulaisuussuhteista saadaan paljon parempi käsitys, kun käytetään kaikkia mahdollisia apuvälineitä. DNA:n avulla voidaan esimerkiksi löytää kryptisiä lajeja, joilla ei ole helposti havaittavia morfologisia eroja toisiin lajeihin.

Synodontisten olkalisäke oli vain yksi ryhmittelykeino. Sen ikään perustuvia mahdollisia muutoksia ei tässä tutkimuksessa sen enempää referoitu. Maininta perustui vuonna 1967 ilmestyneeseen Etelä-Afrikan kalojen käsikirjaan, joka muuten on ilmestynyt jo ennen Pollin revisiota. Maininnasta ei alkuperäiseen lähteeseen tutustumatta voi päätellä, millä lajeilla olkalisäke vaihtelee ja kuinka paljon ja kuinka suureen otokseen tiedot perustuvat. Pollin aineestoon kohdistuvan kritiikin siteerasit hieman väärin. Pointti oli lähinnä se, että Poll käsitteli pääasiassa Keski-Afrikan lajeja (eikä samassa mitassa eteläafrikkalaisia, jotka olivat tämän tutkimuksen kohteena) ja että joissakin tapauksissa yksilöitä oli lajia kohden vähän. Nämähän olisivat saattaneet johtaa vääriin tulkintoihin lajistatuksesta Etelä-Afrikassa. Eipä käsittääkseni löydetty virheitä (tokihan niitä on Pollinkin jäljeltä jo osoitettu moniakin). Taksonomiakin muuttuu tiedon määrän kasvaessa

Tätä en täysin sulata. Tiedän, että HP on ainoita akvaarioliikkeitä joka oikeasti etsii erikoisempaa kalaa myytäväksi harrastajille suoraan Saksalaisista ja Ruotsalaisista tukuista. Saksassakin on tukkuja ja "tukkuja", miten hitossa tiedät pitävätkö tukkulistat paikkansa jos et ensin tilaa niitä? Nämä kalat ovat tulleet tukusta joka oikeasti panostaa WC-kaloihin, eli onko siinä joku sääntö että pelkästään hybridejä voidaan lähettää kehä kolmosen ulkopuolelle? Ensin siis valitetaan että ripsareita ei löydy markkinoilta ja sitten kun niitä yritetään hommata suoraan eurooppalaisista tukuista niin sekään ei ole hyvä. Ongelmana on lisäksi, että varsinkin WC-merkinnällä olevia kaloja on aina tilattava monta, eli ymmärrän kyllä että monet liikkeet keskittyvät suosiolla sinne neontetra-osastolle.

Ja minulla ei ole sidoksia HP:hen, ulkopuolisena tarkkailijana kirjoittelin.

Ja minähän en tiedä Haukun Paikasta enempää kuin sen, että siellä on useitakin ripsimonniristeymiä ollut myynnissä aitojen ripsimonnilajien nimillä. Silloin kun harvinainen kala maksaa tuskin mitään (niinkuin sudaninripsimonni tässä tapauksessa parikymppiä) kannattaa aina suhtautua epäluuloisesti määritykseen.

Kerro minulle, mikä tukku on kyseessä, niin kerron mitä siitä tiedän. Varsin monessa saksalaisessa tukussa on apuna todellisia monnituntijoita, joiden määrityksiin voi pitkälti luottaa. Sitä paitsi kunnon tukuilla on kotisivut, joissa on hyvät kuvastot.

Poikkesin muuten menneellä viikolla Akvarielagretissa Tukholmassa. Enpä ikimaailmassa ostaisi yhtään ripsimonnia ko liikkeestä (tosin maku meni niin paljon, että en ostaisi enää mitään muutakaan kalaa, vaikka siellä oli mm. komeita Phyllonemus typuksia). Mm. Synodontis granulosa kuului edelleen valikoimiin. Hintakin oli sopiva, vain muutamia kummeniä kurnuja.

[JJVi]

Joo täytyy myöntää että hieman tarkoitushakuisesti tulkitsin tuota tutkimusta. Kuten aiemminkin oli puhettä, Lagretin nukkaripsimonnit on jo sen luokan huijaus että sen on pakko olla tietoinen petos niin tukussa kuin itse liikkeessäkin. Niin kallis, harvinainen ja haluttu aito nukkaripsimonni on.

Mutta olisivatko aidot villinä pyydetyt Sudaninripsimonnin poikaset välttämättä niin kovin kalliita? Esiintymisalue on kuitenkin aika laaja ja lisääntyminen luonnossa tehokasta. Lisäksi kala tuskin kiinnostaa kovin laajaa harrastajajoukkoa, eli taitaisi esimerkiksi suomessa olla aika hankalaa saada myytyä muutamaa kalaa enempää esimerkiksi 100€ kappalehintaan (Mikä sekin on tietenkin aivan täysi polkuhinta niin hienosta kalasta )

Tuossa hybridihommassa olen aina ihmetellyt sitä että miksi ihmeessä se on niin vaikeaa saada viljeltyä niitä puhtaita monneja. Vai ovatko ne viljelijät niin tolloja että riittää kun on ripset viiksissä niin samaan hormoonikylpyyn ja katotaan mitä tuli. Luulisi, että kannattaisi sen verran panostaa että hakee Afrikasta parit aidot ripsarit ja viljelee niitä sitten puhtaina.

[Deicide]

Tuota meinasin itsekkin kommentoida aiemmin. Ei taitaisi Oulussakaan hirmuisen montaa sadan euron ripsimonnia mennä viikossa? Aika näyttää mitä noista kasvaa. Sulkaripsimonnini ovat kyllä niin komeita otuksia, etten juuri välitäisi vaikka eivät aitoja olisikaan. Sen verran vihreä harrastaja, et riittää, kun kala näkyy, kasvaa ja on komee. Mulle ei tee aitoa sadan euron hintalappu. Tietysti siitä luonteesta ei sitten ole kuin arvailuja, jos nyt hybridejä olisi sekaan sattunutkin. Ja Haukkulasta ostan myös seuraavat monnini. Ja sitä seuraavat. Jaa no, tuota silmäålekoa ei ollut altaissa!

[prboy]

Mutta olisivatko aidot villinä pyydetyt Sudaninripsimonnin poikaset välttämättä niin kovin kalliita? Esiintymisalue on kuitenkin aika laaja ja lisääntyminen luonnossa tehokasta. Lisäksi kala tuskin kiinnostaa kovin laajaa harrastajajoukkoa, eli taitaisi esimerkiksi suomessa olla aika hankalaa saada myytyä muutamaa kalaa enempää esimerkiksi 100€ kappalehintaan (Mikä sekin on tietenkin aivan täysi polkuhinta niin hienosta kalasta )

Aivan varmasti sitä saisi paljonkin luonnosta, mutta se esiintyy alueella, josta ei käytännössä tule kaloja markkinoille eli Niilin latvoilla ja Somaliassa. Esim. Glaserin Afrikka-monnikirjassa ei ole frontosan kuvaa. Eli kirjan ilmestymiseen mennessä maailman suurin kalatukku ei ollut onnistunut sitä saamaan listoilleen. Minä olen nähnyt sen Suomessa tasan kerran. Silloin se saapui legendaarisesta Heiko Bleherin tukusta Saksasta. Heikolla oli aikoinaan taatusti maailman erikoisin kalavalikoima. Eli sillä olisi erikoisuutena aivan varmasti markkinoita ja aikuinen kala on vielä komea. Kyllä sellaiselle kuitenkin hintaa siunaantuisi tukussa niin paljon, että ei sitä parilla kympillä myytäisi Suomessa. Muuten Hemisynodontis menbranacea elää paljon laajemmalla alueella eli koko Afrikan pohjoispuoliskon vesistöissä, vaan eipä sitäkään liiaksi tule tukuissa vastaan.

Toki suoraan luonnosta tulee joskus vahingossa hienojakin ylläreitä. Niitä kannattaa aina syynätä tarkkaan.

Muuten minun frontosani otti ja kuoli yhtäkkiä kesällä. Sinulla taitaa sitten olla Suomen ainoa jäljellä.

Tuossa hybridihommassa olen aina ihmetellyt sitä että miksi ihmeessä se on niin vaikeaa saada viljeltyä niitä puhtaita monneja. Vai ovatko ne viljelijät niin tolloja että riittää kun on ripset viiksissä niin samaan hormoonikylpyyn ja katotaan mitä tuli. Luulisi, että kannattaisi sen verran panostaa että hakee Afrikasta parit aidot ripsarit ja viljelee niitä sitten puhtaina.

Sanopa muuta. Aidon granulosan kasvattaminen kannattaisi monin verroin paremmin kuin noiden hybridien tehtailu eikä se voi mitenkään olla risteyttämistä vaikeampaa. Mutta kun ei niin ei. Kyllähän nuo monet risteytykset on tehty varmasti pitkällisten kokeilujen jälkeen, jotta lopputulos olisi näyttävä. Siinä suhteessa nostan hattua. Eikä homma sellaisena olisi sen tuomittavampaa kuin noiden pahuksen black-venezuolojen tunkeminen markkinoille. Pahin vika on tahallisessa väärin nimeämisessä, joka on tehnyt näistä minunkin kirjoituksistani näin kitkeriä.

[Veikkonen]

Olis joltain liikkeeltä kulttuuriteko (joskin ehkä taloudellinen itsemurha) hankkia OF-akvaristikista kymmenen nukkaripseä ja ruveta yrittään kudettamaan. Voiko niitten kutu olla sen vaikeampaa kuin esim. S. lucipinnan tai S. grandiopsin?

[jippo]

Olis joltain liikkeeltä kulttuuriteko (joskin ehkä taloudellinen itsemurha) hankkia OF-akvaristikista kymmenen nukkaripseä ja ruveta yrittään kudettamaan. Voiko niitten kutu olla sen vaikeampaa kuin esim. S. lucipinnan tai S. grandiopsin?

Kun vaan saatais edes ysksin kala sieltä OF:stä. Odottavavn aika on pitkä. Ja jos tuon nukkaripsen kudettaminen olisi yhtä helppoa niin luulisin jonkun jo sen tehneen. Briteissä oli jollain sen kutu onnistunut tässä joku aika takaperin joten ei kai se ihan mahdotontakaan olisi.

Mitäs Pertti tiedät tuosta Mimbon Aquarium -tukusta? Onko mitään kokemusta, olet varmasti törmännyt siihen ainakin saksan messuilla? Tilaako kukaan Suomessa ko. tukusta?

[prboy]

Mitäs Pertti tiedät tuosta Mimbon Aquarium -tukusta? Onko mitään kokemusta, olet varmasti törmännyt siihen ainakin saksan messuilla? Tilaako kukaan Suomessa ko. tukusta?

Mimbon on Saksan viiden kärkitukun joukossa ja sillä on runsaasti omia kanaviaan, joista se saa erikoisuuksia ja aivan erityisesti monnierikoisuuksia. Kuten tälläkin hetkellä tuo Euchilicthys guentheri. Interzoossa sillä oli aina melkoinen joukko erikoisuuksia.

En usko, että kukaan suomalainen liike on tuonut kaloja Mimbonista. En tarkemmin tunne heidän lähetyspolitiikkaansa. Vahinko etten päässytkään lähtemään Zajacin messuille. Olisi ollut mahdollisuus keskustella varmaan useammankin tukun kanssa. Toivottavasti paikalle päässeet ovat sen tehneet. Aivan erityisesti minua kiinnostaisi Aqua-global, joka sijaitsee Berliinissä. Asiantuntijana kun on Ingo Seidel. Voisi ehkä käyttää vanhaa tuttavuutta hyödyksi. Afrikkalaisia kaloja ei globalissakaan tällä hetkellä ole kovin kummoisesti, mutta vuosien varrella sinne on putkahtanut melkoinen määrä ässiä eli lajeja, joita muilla ei ole. Imu- ja panssarimonnilistat kyllä ovat paljon Mimbonia pitemmät.