Kalastoa 200-litraiseen (oliMitkä näistä..?)

[[miumau]]

Akvaario on 200l. Pituus 1 metri, korkeus 50 cm.
Haluaisin 2x lehtikalaa, 3x helmirihmakalaa, pienen parven kongontetroja sekä avainkirjoahvenen. Onko sopiva? Muutoksia, suosituksia? Ja tietysti pohjalle jotain, en ole vielä päättänyt mitä. Nuolinoitamonni houkuttelisi ainakin.
Akvaariossa on isokokoista hiekkaa/kiviä. Englannin hiekkaa isoa? Ja kasveja on tulossa runsaasti sekä juurakoita.

[tiinu]

Okei, henkilökohtainen mielipiteeni: avaimet okei, muut liian isoja. Älä ainakaan noita kaikkia sinne laita, 200 litraa ei oikeasti ole loppujen lopuksi kovin iso. Lehtareille altaan korkeus olisi periaatteessa ok, mutta pohjamateriaalin kera siitä kuitenkin senttikaupalle vähenee. Muutenkin litrat on siinä ja siinä, sopuisille kenties hyvä mutta kirjoahvenet eivät aina ole sopuisia. Helmirihmoillekin saisi mieluummin olla kolmisensataa litraa, jos niitä on enemmän kuin yksi. Rihmat myös viihtyisivät parhaiten taas sellaisissa lämmöissä, jotka olisivat ilmeisesti avaimille vähän turhan lämpimiä.

Tsekkaile vaikka pienen akvaariokaupan sivuja, sieltä löytyy monesta lajista oikein näpsäkät kuvaukset. (:

[[miumau]]

Mitä noista voisin ottaa? Kuitenkin jotain noista haluisin, eniten lehtikaloja ja kongoja, vähiten avainkirjoahvenia. Entä mitä kalojen seuraksi (esimerkki lajeja)?
Sopiiko sateenkaarikalat? Esim. purppura tai kultapyrstö? Ja mitkä olisi hyviä sateenkaarikalan kumppaneita?
Haluaisin kuitenkin jotain isoja/näyttäviä kaloja. Joita voisi sitten olla vaikka vähemmän. Esim. pienet tetrat isossa parvessa ei sytytä. Että olisi mukava jos ehdottelisitte vaikka vaihtoehtoisia "isompia" lajeja.

Tiedän että tuo 200l ei ole paljoa, haluaisin tuplasti isomman mutta tällä hetkellä pieneen asuntoon ei muuta mahdu. Kaiken kukkuraksi allas myytiin mulle 250l. Omien mittailujen jälkeen oikea koko paljastui.
Olen hankkimassa tuohon Eheimin Professional ulkosuodatinta. Onko turhan järeä? Luulen että sisäsuodatin toimisi pelkän roskankerääjänä. Vai onko 200l sisäsuodatin vielä hyvä?

Nuolinoitamonneista olisi kiva kuulla kokemuksia. Luin jostain että eivät sopisi partamonnien kanssa, pitääkö paikkansa?

[Adrianna]

200 l vähän isompia ja oikein sopivia kaloja ovat esim. taistelukala, huulirihmakala ja juovarihmakala. Kaikki kolme menevät haaremeissa ja tykkäävät rauhallisesta virtauksesta ja runsaista kasveista. Lisääntyvät myös helposti. Jos yksi yksittäinen kala kiinnostaa, niin miten olisi yksi sinileukakirjoahven? Sievä ja sopuisa otus, omani pyörii 317 l kuin "syysmarja sukuelimessä", eli ei vaikuta tippaakaan liian suurelta tuonne.

[[miumau]]

Tuo sinileukakirjoahven kuulosti mielenkiintoiselta. Voisiko saada vähän kokemuksia siitä? Ja mitä sen seuraksi?

[Adrianna]

Komea otus. Koiras voi kaivella vähän monttuja yksin(kin) ollessaan, naaras ei maansiirtohommista ymmärrä. Suht varautunut otus, oppii kyllä käsikesyksi ja tunnistaa ruokkijan (tai ainakin oikean ruokapurkin) ajan kanssa. Oleilee valoisan ajan kantojen ja kasvien varjoissa, joten lymypaikkoja saa olla ja paljon! 200 l ei kamalasti kannata muuta porukkaa hankkia, vaikka se noitamonni tai parikin pohjalle ja mahd. pieni kalaparvi keski-pintaveteen. Ihan pienimpiä sinttejä ei kannata haikailla, sinileuka ei ole mikään hirmupeto mutta saattaa pikkukaloista kiinnostua.

[naatti]

Eikös pikkulehtikala sovi jo parisataseen ja hieman matalempaan..?

[[miumau]]

Muuten kyllä kiinnostavan kuuloinen otus. Mutta rajoittaa aika paljon jos ei muita pysty oikein hankkimaan.. Olisi kuitenkin kiva välillä ostaa uusia kaloja ns.

[Adrianna]

Naatti: Pikkulehtikala ei jää fyysisiltä mitoiltaan huomattavasti tavan lehtistä pienemmäksi, mutta joo, periaatteessa sopuinen ryhmä voisi mennä. Meillä on 120 pitkässä kaksisatasessa parvi ja suomut pöllyää, joten täällä ei toimi edes isommassa altaassa .

[miumau]: Kaloja ei ostella tuosta vaan, joka altaan kiintiö tulee täyteen ennemmin tai myöhemmin. Jos isompia yksilöitä tai laajaa lajikirjoa haluaa niin sitten altaiden määrän pitää kasvaa. Oli allasseura mikä tahansa, kaikki haluamiaan (tai edes puolia!) lajeja ei voi saada. Sen saa joka harrastaja kokea persnahoissaan . Kuitenkin valtaosa kaloista elää kymmenkunta vuotta ihan heittämällä, jos hoito on oikeaa. Kauheasti vaihtelua ei siis altaaseensa saa.

...Toisaalta, jos tietää olevansa nk. innostuja-persoona, voisi annuaali-killit olla hyvä vaihtoehto . Ei muuta kun selvittelemään, haku ja Google on pop.

[7330]

Noista ketjun alussa mainitsemistasi kaloista oikeastaan kaikki kaipaisivat isompaa allasta. Esimerkiksi 150 cm pitkään, 55-60 cm korkeaan altaaseen menisi jo hyvinkin niin lehtikalat, kongontetrat kuin sateenkaarikalatkin. Kenties vielä helmirihmojakin joukkoon, jos lehtikalat eivät satu kovin ilkeitä persoonia olemaan. No, onpa ainakin intoa odotella isompaa allasta.

Jos kuitenkin tuolla metrisellä altaalla pelataan, joudut tyytymään pienempiin kaloihin. 10 sentin luokkaa olevat vilkkaat parvikalat ja yli 20 cm korkeaksi kasvavat, reviiritietoiset lehtikalat ovat melkoinen yhdistelmä pikkualtaassa. Helmirihmakala on vielä siinä rajoilla, niitä mielestäni uskaltaisi laittaa ainakin jokusen naaraan - koiras sillä varauksella, että jos se antaa naaraille liikaa kyytiä, siitä täytyy luopua. Sateenkaarikaloista 7-senttiseksi kasvava neonsateenkaarikala voisi mennä jo tuohonkin altaaseen ja vesiarvoihin, tai sitten viehättävä pieni sukulaislaji viirikirjokala. Nuolinoitamonnikin sopisi joukkoon, tai mikä tahansa muu noitamonnilaji (lajeja on kymmeniä, ja niiden tunnistaminen aika hankalaa).

Joillakin on kyllä ollut ongelmia aggressiivisen partamonnin ja melkeinpä minkä tahansa muun pohjakalan kanssa, mutta useimmat partamonnit kyllä suostuvat jakamaan altaan pohjan muidenkin kalojen kanssa. Harvemmin noita raivohulluja yksilöitä tulee vastaan.

Moni harrastaja kyllä aluksi haluaisi ostella jatkuvasti uusia kaloja ja vaihdella altaiden asukkaita, mutta kannattaa muistaa se, että kyseessä ovat kuitenkin elävät eläimet, eivätkä koriste-esineet tai muu kulutustavara. Muutto on kaloille stressaava ja vaarallinenkin tapahtuma, ja paras vaihtoehto olisikin, että kerran ostetulla kalalla olisi hyvä koti loppuelämäkseen - joka siis voi helposti olla 5-20 vuotta, lajista riippuen. Jossain vaiheessa sitä sitten huomaa, että suurinta mielihyvää tuottavat juuri ne vuosia kumppaneina olleet kalat, joihin on kiintynyt ja tutustunut kunnolla, eivätkä ne, joissa on vielä uutuudenviehätystä. Uutta mielenkiintoa harrastukseen saa myös muilla keinoilla kuin uusia kaloja ostamalla - myös uudet kasvit, akvaarion sisustuksen päivittäminen tai vaikka herkkujen hankkiminen kaloille tekevät ihmeitä.
Jos taas kaloja päätyy jossain vaiheessa vaihtamaan (sillä loputtomia määriähän niitä ei altaaseen mahdu), pitäisi ainakin etsiä poismuuttajille hyvä uusi koti.

[[miumau]]

Kiitos 7330 vastauksestasi. Isompi allas tässä on saatava, ei auta.

Luin että nuolinoitamonnit ovat pistäneet partiksia kylmäksi.. Sitä vähän kauhistelin.

Ja toki tiedän, että kalat ovat eläviä olentoja. Itselläni on tällä hetkellä pari lähemmäs 10 vuotta vanhaa piikkisilmää ja partis. Ainostaan niiden takia tuo pikku allas pystyssä, niihin kun nimittäin on kiintynyt. En kuitenkaan halua että akvaariossani uiskentelisi vain yksi kala, vaihtelulla tarkoitin sitä että saisi niitä uusiakin kaloja ostettua välillä/enemmän valinnanvaraa kun valkkailee kalastoa. En siis halua vain yhtä "tyrannia" joka ei huoli seurakseen muita.

Mutta ehdotelkaa toki lisää kaloja.. Sekoittaa vain päätä kun eri paikoissa/eri ihmiset sanovat altaan koot miten sattuu. Toinen sanoo että sata litraa riittää ja toinen kolme sataa..

[naatti]

Tee siitä vain yksinkertaisesti malawi. Mulla meni hermot kasveihin ja olen todennut tämän olevan ihana persoonallisine kirjoahvenineen. Suosittelen!

[[miumau]]

Tee siitä vain yksinkertaisesti malawi. Mulla meni hermot kasveihin ja olen todennut tämän olevan ihana persoonallisine kirjoahvenineen. Suosittelen!

Haluisitko kertoa lisää akvaariostasi?

[naatti]

http://www.aqua-web.fi/forum/viewforum.php?f=43" onclick="window.open(this.href);return false;

^ Tuolta löytyy malawikeskustelua. Itselläni on siis 270 litrainen malawi ja malawihan siis on botooppiallas Malawi-järvestä, jossa on erikoiset vesiarvot (kovaa ja emäksistä) ja siellä elää aivan erityinen kalasto, johon kuuluu mm. koreita kirjoahvenia. Malawialtaissa on harvoin kasveja, sillä nämä kirjoahvenet syövät ne. Kivikkoa sitten puolestaan löytyy kasvienkin edestä.

Itselläni on partis (ei ihan kotoisin malawista, mutta pärjää), johanniineja sekä joitain, jonka nimeä en nyt tältä istumalta muista, pieniä kuitenkin.

[7330]

Luin että nuolinoitamonnit ovat pistäneet partiksia kylmäksi.. Sitä vähän kauhistelin.

Tällaisesta en ole kuullutkaan.
Omassa altaassani on neljä punanoitamonnia (joista osa lienee puna-nuolinoitamonnihybridejä) enkä ole sävyisämpiä kaloja nähnyt ikinä. On noiden seurana useampikin partamonni vuosien mittaan ollut, ja sulassa sovussa nämä ovat ryömineet toistensa yli ruokatabletille. On kai mahdollista, että noitamonnienkin joukosta löytyy luonnevikaisia yksilöitä.

Ja toki tiedän, että kalat ovat eläviä olentoja. Itselläni on tällä hetkellä pari lähemmäs 10 vuotta vanhaa piikkisilmää ja partis. Ainostaan niiden takia tuo pikku allas pystyssä, niihin kun nimittäin on kiintynyt. En kuitenkaan halua että akvaariossani uiskentelisi vain yksi kala, vaihtelulla tarkoitin sitä että saisi niitä uusiakin kaloja ostettua välillä/enemmän valinnanvaraa kun valkkailee kalastoa. En siis halua vain yhtä "tyrannia" joka ei huoli seurakseen muita.

Mutta ehdotelkaa toki lisää kaloja.. Sekoittaa vain päätä kun eri paikoissa/eri ihmiset sanovat altaan koot miten sattuu. Toinen sanoo että sata litraa riittää ja toinen kolme sataa..

Totta kyllä - itseänikin kiehtoisivat monet lajiakvaariokalat, mutta koskaan ei malta kokonaista akvaariota omistaa yhdelle lajille.
Akvaarioiden kokosuosituksethan ovat pohjimmiltaan mielipidekysymyksiä, koska kaloilta on aika vaikeaa kysyä suoraan, montako litraa tilaa ne tarvitsevat viihtyäkseen. Joskus liian ahtaat olot kyllä näkyvät selvästi, jos ne aiheuttavat aggressiivista käyttäytymistä (usein kirjoahvenilla, rihmakaloilla yms. reviirikaloilla), kitukasvuisuutta tai viimeistään, kun kalan on fyysisesti vaikea mahtua kääntymään altaassaan (tämä ongelma tulee vastaan lähinnä 40-60-senttisten kalojen kohdalla). Muuten joutuu vain silmämääräisesti arvioimaan, onko täysikasvuisella kalalla tai parvella vielä tilaa liikkua mukavasti, ottaen tietysti huomioon kyseisen lajin vilkkaus. Kalojen todellista aikuiskokoa vain on usein vaikeaa hahmottaa, kun niitä näkee poikasina akvaarioliikkeissä.

Mutta niistä kalaehdotuksista - jos olet tykästynyt noihin piikkisilmiin, laita ihmeessä altaan pohjalle reilusti hienoa hiekkaa ja viitisentoista kaveria tuolle vanhalle kaksikolle. Saattavatpa innostua kutemaankin, jos oikein viihtyvät. Partamonnikin sinne menisi, ja kenties vielä pari noitamonniakin. Avoveteen pari naaraspuolista helmirihmakalaa ja jokin parvikala. Parveksi vaihtoehtoja onkin sitten lukuisia: ensimmäisenä tulee mieleen vakiovastaus kardinaalitetra, mutta yhtä hyvin kävisivät vaikka rubiinitetrat, punapäätetrat, lasitetrat, keisaritetrat, timanttitetrat, koru- ja ruusutetrat, musta-aavetetrat, aurinkotetrat, kiilakyljet, rusokiilakyljet, pikkulasimonnit, punapyrstörasborat, viirikirjokalat, pilkkusinisilmät ja suosinisilmät.