Kääpiörihmakalat apeina - mikä avuksi?

[Hooze]

Pariviikkoa altaassa oleilleet koboltit kääpiörihmakalat ovat jostain syystä täysin passiivisia. Kalat kököttävät melkein kokoajan paikallaan eivätkä ole innokkaita edes syömään. Lisäksi nyt tilanne on jo niin paha että kalat näyttävät uivan hiukkasen pystyasennossa,suu pintaa kohden. Eivät kuitenkaan käy pinnassa ottamassa happea tms.

Tätä on nyt jatkunut useamman päivän jo,aikaisemmin kalat kyllä olivat energisiä. Vesiarvot on mitattu useampaan kertaan ja ne kyllä ovat kohdallaan. Lisäksi muut kalat eli kardinaalitetrat ja monniset ovat aivan normaalin oloisia.

Ainoa muutos mitä on lähiaikoina tapahtunut, on sään mukana laskenut lämpötila. Eli helteillä se nousi väkisin hetkittäin 28C ja nyt kylmän myötä se olikin pudonnut n.25C kun lämmitin ei ollutkaan seinässä. Laitoin kyllä lämmityksen päälle eillen ja nyt altaan lämpötila on reillu 26C. Laitoin lisäksi peitelasit joita ei aikasemmin siis ollut käytössä.

Olisivatko kalat pahastuneet lämpötilan vaihtelusta vai mistähän tuo mahtaa johtua? Ulkoisesti kalat ovat kyllä ihan terveen näköisiä,eli mitään merkkiä sairauksista ei näy.

Olisiko kellään mitään ehdotuksia että mitä kannattaisi tehdä?

t.Harza

[Taavetti]

Olisivatko kalat pahastuneet lämpötilan vaihtelusta vai mistähän tuo mahtaa johtua? Ulkoisesti kalat ovat kyllä ihan terveen näköisiä,eli mitään merkkiä sairauksista ei näy.

Faunattaren sivuilta lainattua:
"Huolimattoman massaviljelyn takia lajin myyntierien laadussa on suurta vaihtelua ja osa kääpiörihmakaloista on kestäviä ja terveitä, osa tavattoman herkkiä."

Tuossa siis voisi olla yksi mahdollinen syy kalojen apeaan käytökseen, mikäli muut asiat ovat kunnossa.

Millainen on muu kalasto? Vesiarvot? Vedenvaihdot? Onko veden virtaus sopiva kyseiselle lajille? Onko tarpeeksi turvaa tuovia kasveja (tarvitsee runsaan kasviston viihtyäkseen, myös pintakasveja)? Myös oikeanlaisella ruokinnalla on merkitystä.

[Hooze]

Jeps,tuota viljelystä johtuvaa herkkyyttä itsekkin epäilen.

Viikonlopun aikana yksi kala heitti henkensä. Nyt kääpiörihmiksistä jäljellä on siis iso uros ja pienempi naaras.

Uros ui kyllä nykyään virkeästi, eli lähes taukoamatta akvan etulasia viistäen päästä päähän. Haluaisi ilmeisesti sohvan puolelle.. Käy kyllä syömässä hieman kun ruokaa annetaan.

Pienempi naaras lymyilee kasvien seassa lähes paikallaan kokoajan. Ui hiukkasen pystyasennossa ja ei syö enää kunnolla.

Akva on 250L, on runsaasti pohjakasveja, ja myös reillusti pitkäjuurisia pintakasveja. Veden virtaus on aika pienellä kun nuo ei tykkää kovasta virtauksesta.

Näitten lisäksi kalastona on 5 pantterimonnista ja 11 kardinaalitetraa.

Ruokana on Tetramin hiutaleita ja JBL-tabletteja. Lisäksi ostin halpahallista jotain "värejä korostavaa" hiutaletta,tämän hankinta taitaisi kyllä osua ajallisesti suunnilleen rihmisten ongelmien kanssa yhteen.

Vettä olen vaihtanut kerran viikossa,noin puolet kerrallaan.

Vesiarvot tällaisia:

No3 <5mg/l
No2 <0,3mg/l
KH 2
Fe 0,1 mg/l
pH 7,5

[JuliaJ]

Omien karmaisevien kokemuksieni jälkeen totean, että joopa joo, kääpiörihmakalat ovat tosi herkkiä. Mikä tahansa pienen pieni muutos voi aiheuttaa ihan katastrofaaliset seuraukset. Välttämättä et saa ollenkaan selville, mitä tapahtui. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat taudit iskevät juuri kääpiörihmakaloihin. Stressi on aina se viimeinen niitti, rihmis vetää herneet nenään kaikista muutoksista. Korkeita kasveja pitää tosiaan olla paljon ja veden virtaus pitää olla just ei liikaa eikä liian vähänkään ja vesiarvot perfect.

Rihmikset 6. ja 7. ovat minulla menossa, yksi uros tosin palasi akvaarioliikkeeseen tultuaan kaapista ulos (ex-rouvasta kilpakumppaniksi 12 viikossa), mutta muut kuolivat milloin mihinkin, kaikki kummallinen on koettu. Huonoimmat kokemukset minulla on siitä, että hankin kuolleen puolison tilalle uuden kalan. Uusi pelkää, akvaarion vallannut hyökkäilee ja stressi iskee kumpaankin. Parin päivän pimennys uuden kalan tullessa auttaa jonkin verran.

Rihmis on seurallinen, mulla yksi uros seurasi mua koko ajan lasin läpi ja se uros sekosi aivan täydellisesti puolisonsa menetettyään, ui ihan hulluna päin laseja. Tilanne rauhoittui sitten kolmessa päivässä.

Kokeilepa tarjota rihmiksille hieman surviaisia, nykyinen kalpea uros reipastui akvaariossani selkeästi. (Ruokahalussa ei sillä kyllä ennen surviaisia ollut mitään vikaa, kesäkurpitsaa, kurkkua ja Tetra Rubin hiutaleita meni miten paljon vain, mutta apea ja kalpea hän oli, vaikka rouvansa oli reipas ja pulska.)

[Hooze]

Omien karmaisevien kokemuksieni jälkeen totean, että joopa joo, kääpiörihmakalat ovat tosi herkkiä. Mikä tahansa pienen pieni muutos voi aiheuttaa ihan katastrofaaliset seuraukset. Välttämättä et saa ollenkaan selville, mitä tapahtui. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat taudit iskevät juuri kääpiörihmakaloihin. Stressi on aina se viimeinen niitti, rihmis vetää herneet nenään kaikista muutoksista. Korkeita kasveja pitää tosiaan olla paljon ja veden virtaus pitää olla just ei liikaa eikä liian vähänkään ja vesiarvot perfect.

Rihmikset 6. ja 7. ovat minulla menossa, yksi uros tosin palasi akvaarioliikkeeseen tultuaan kaapista ulos (ex-rouvasta kilpakumppaniksi 12 viikossa), mutta muut kuolivat milloin mihinkin, kaikki kummallinen on koettu. Huonoimmat kokemukset minulla on siitä, että hankin kuolleen puolison tilalle uuden kalan. Uusi pelkää, akvaarion vallannut hyökkäilee ja stressi iskee kumpaankin. Parin päivän pimennys uuden kalan tullessa auttaa jonkin verran.

Rihmis on seurallinen, mulla yksi uros seurasi mua koko ajan lasin läpi ja se uros sekosi aivan täydellisesti puolisonsa menetettyään, ui ihan hulluna päin laseja. Tilanne rauhoittui sitten kolmessa päivässä.

Kokeilepa tarjota rihmiksille hieman surviaisia, nykyinen kalpea uros reipastui akvaariossani selkeästi. (Ruokahalussa ei sillä kyllä ennen surviaisia ollut mitään vikaa, kesäkurpitsaa, kurkkua ja Tetra Rubin hiutaleita meni miten paljon vain, mutta apea ja kalpea hän oli, vaikka rouvansa oli reipas ja pulska.)

Tänään rihmiksistä on jäljellä enää tuo isompi uros.

Se kyllä seilaa etulasia eestaas edelleen,ainoana muutoksena on peräaukosta roikkuva yli kymmenensenttinen ulostenauha.

Kävin eillen eläinkaupassa juttelemassa kalojeni kohtalosta ja ainoa järkevä selitys tuntui olevan että kalat ovat saattaneet "henkäistä" liian kylmään ilmaa jossain vaiheessa kun asuntoa on tuuletettu ja peitinlaseja ei ollut. Mutta arvailuahan tämä on edelleen,niinkuin sanoitkin.

Täytyy jatkaa seurailua. Tuon ulostenauhan takia ei liene syytä heti ryhtyä mihinkään loislääkitykseen tms?

[JuliaJ]

Kokeilisin kyllä jotain lääkitystä, kun tuo ulostejuttu ei kuulosta enää mitenkään normaalilta. Minun urosrihmikseni oli tosi valju ja apea, kun akvaariossa oli pilkkutautia. "Kylmän haukkaaminen akvaarion ollessa ilman peitinlasia" kesäaikaan on kyllä ihan henkimaailman selitys, etten sanoisi puppua.

[silluskooni]

Otan osaa...
sama vika meillä ja taitaa olla samasta altaasta ostettuja koboltteja kääpiörihmoja!!! Isosta, eikä mistään halvasta parvesta, on enää 3 jäljellä
Tosi kauniita kaloja, mutta jos jonkinlaisten syiden takia ovat kuolleet tai olen joutunut lopetttamaan yhden toisensa jälkeen. Bakteerilääkitykselläkin olen hoitanut, muttei tehonnut kuin hetkeksi. Kalojen iho meni rikki, niille kasvoi ihme patteja tai muuten vaan kelluivat oudoissa asennoissa. Yksi toisensa jälkeen poistuivat kalojen taivaaseen...

Nyt on kaksi urosta, jotka rakentavat kuplapesän toinen toiseen ja toinen toiseen päähän 240 l:n akvaariota ja sitten pomputtavat ainoata naarasta kerran viikossa. Mitään eivät ole saaneet aikaisiksi vielä. Naaras ainakin on tosi nuori. Sopuisasti elelevät, toivottavasti jäävät vielä henkiin...

Vesiarvot ovat hyvät ja muut kalat - kelta- ja kirsikkabarbit, monnit ja monniset voivat hyvin. Kasvitkin kukoistavat. Pitänee luopua ajatuksesta pitää noita kauniita kaloja jos ne eivät vaan elä! Snif!

[Hooze]

Otan osaa...
sama vika meillä ja taitaa olla samasta altaasta ostettuja koboltteja kääpiörihmoja!!! Isosta, eikä mistään halvasta parvesta, on enää 3 jäljellä
Tosi kauniita kaloja, mutta jos jonkinlaisten syiden takia ovat kuolleet tai olen joutunut lopetttamaan yhden toisensa jälkeen. Bakteerilääkitykselläkin olen hoitanut, muttei tehonnut kuin hetkeksi. Kalojen iho meni rikki, niille kasvoi ihme patteja tai muuten vaan kelluivat oudoissa asennoissa. Yksi toisensa jälkeen poistuivat kalojen taivaaseen...

Nyt on kaksi urosta, jotka rakentavat kuplapesän toinen toiseen ja toinen toiseen päähän 240 l:n akvaariota ja sitten pomputtavat ainoata naarasta kerran viikossa. Mitään eivät ole saaneet aikaisiksi vielä. Naaras ainakin on tosi nuori. Sopuisasti elelevät, toivottavasti jäävät vielä henkiin...

Vesiarvot ovat hyvät ja muut kalat - kelta- ja kirsikkabarbit, monnit ja monniset voivat hyvin. Kasvitkin kukoistavat. Pitänee luopua ajatuksesta pitää noita kauniita kaloja jos ne eivät vaan elä! Snif!

Oletko käynyt liikkeessä juttelemassa henkilökunnan kanssa? Itse kävin, ja olivat kovin osaaottavaisia, mutta sanoivat ettei ole kukaan kertonut että olisi ollut ongelmia kobolttien kanssa!

Itseäkin kyllä harmittaa kun neljästä kalasta enää yksi on elossa. Varsinkin kun en omasta mielestäni ole mitään tehnyt suuremmin väärin hoidossakaan.

[silluskooni]

No en ole käynyt, tuo olisi kuitenkin vakivastaus jos sanoisi, että kaloissa on vikaa.. Syyhän on aina kalanostajan
Useimmiten tietysti onkin, muttei varmaan tässä tapauksessa.
Pitää mainita, kun ensi kerran käyn ko. puodissa.

[Hooze]

Tiedoksi vielä että perjantaina lopetin viimeisenkin kääpiörihmakalan.

Muiden kuoltua se kyllä piristyi ja alkoi käyttäytyä melkolailla normaalisti. Jonkun ajan kuluttua sen vatsa kuitenkin turposi todella pulleaksi ja kala vain kyhjötti kasvien seassa milloin pää alaspäin ja milloin ylöspäin. Tässä vaiheessa päätin päästää sen kärsimyksistä.

Nyt pitäisi sitten miettiä että mitähän sitä uskaltaisi ottaa näiden tilalle...

[silluskooni]

No, kerropa minullekin, mitä keksit tilalle. Nuo ovat niin upean värisiä, ettei niitä noin vaan korvata...
Meillä vielä ui kaksi urosta ja yksi naaras. Toinen ukoista on evistään rei´illä, kyljissä on kolhuja kaikilla, vaikkeivät tappele. Huulissa kyhmyjä. Ei nuo meidänkään enää kauaa elä harminharminharmi!!!
Ovat kyllä tavallaan ihan pirteitä ja syövät hyvin, vaikka alkavat näyttää kamalilta. Ihmekaloja!

[silluskooni]

Ja taas yhtä ukkoa köyhempi...