Onko akvaarion hoidossa toivomisen varaa..?

[Kiiwi]

Päätin nyt tulla tänne tilittämään ja kyselemään että teenkö kenties jotain väärin ja onko hoitotoimenpiteet akvaariossani ihan riittävät. Olen menettänyt nyt piikkisilmiä muutaman kuukauden sisällä vissiin kolme kpl ja nyt kuoli se yksi helmimonninen. Aiemmin minulta on kuollut joskus avainkirjoahven ja pari tetraa. Akvaario on ollut minulla kolme vuotta.

Akvaario on 286l tilavuudeltaan, korkea ennemminkin kun sivuilta leveä. Asukkeja tällä hetkellä: 1 partamonni, 1 pleko (joka kasvaa liian isoksi tuohon altaaseen.. ), 5 helmimonnista (tarkoitus lisätä parvea), 20 kardinaalitetraa, 10 intiaanisulkaa, ehkä 1 -2 kpl piikkisilmiä (näitä ei näe juuri koskaan), 2 kpl nokkamonneja + niiden poikasia reilu 20kpl poikashäkissä, ja uusimpina vappuina hankitut lehtikalat jotka ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Onko kaloja liikaa?

Valaistuksena 2 putkinen lamppu, johon lamput uusittu n. vuosi sitten. Toinen lamppu on ns. kasvilamppu ja toinen ihan "normaali" akvaariolamppu. Kasveja on runsaasti, ja ne kasvavat hyvin. Riesana tupsulevä joka ei meinaa lähteä millään. Vettä vaihdan reilusti n. 2 viikon välein, joskus useammin, joskus harvemmin. Suodattimena sisäsuodatin ja ulkosuodatin.

Ruokin kaloja kaksilla eri pohjatabuilla, Vipachipseillä, kuivatuilla verimadoilla ja perus-hiutaleruoalla. Joskus kaktarapua ja jotain vihanneksia.

Onko nyt jotain mitä pitäs parantaa tässä hoidossa tai akvaariossa? On alkanut pelottamaan että mikä noita kaloja vaivaa kun niitä kuolee. Lähinnä suurin pelko on nyt se, että uskallanko sijoittaa hyvinvoivat nokkamonnin poikaset uusiin koteihin etten levitä mitään tautia? Niitä on kuitenkin se reilu 20kpl että en voi niitä itsekkään pitää mutta en nyt pysty niitä tappamaankaan kyllä..

[Taavetti]

Oletko mitannut vesiarvoja vesitestein? Esim. tuo tupsulevä hyötyy runsaasta nitraatin määrästä. Nitraatti on suurina määrinä myös kaloille haitallista ja voisi olla yhtenä syynä kalojen sairastumisiin sekä kuolemiin, etenkin kun akvaariossasi on runsas kalasto. Mikä pohjamateriaali on käytössäsi? Oletko huolehtinut sen puhtaudesta? Mikäli käytössäsi on hiekka varmista, ettei se ole tukkeentunut. Soraa kannattaa lapota riittävästi. Vedenvaihtojen tärkeyttä korostaisin erityisesti akvaarion hoidossa, sillä samalla akvaariossa olevien taudinaiheuttajien määrä pysyy kohtuullisena, nitraatin määrä vähenee ja kalat pysyvät vastustuskykyisempinä.


Voit kyllä myydä/lahjoittaa noita noikkamonninpoikasia, mutta kannattaa mainita näistä ongelmista. Ostajan tulisi tietenkin karanteerata uudet kalat (aina myös siitä huolimatta, vaikka mitään tautiepäilyjä ei olisikaan).

[marianne*]

Kerrohan ne vesiarvot? Minkälainen pohja altaassa on, imuroitko sen joka vedenvaihdon yhteydessä? Onko altaassa kierteisiä?
Vaihda vettä mielummin säännöllisesti viikon välein noin puolet (pohjan imurointi samaan syssyyn). Hiilidioksidilisäyksellä saattaa levästä päästä eroon. Myös tunnin, parin tauko valaistuksessa päivällä saattaa auttaa levän suhteen. Omasta mielestäni kaloja ei ole liikaa tuon kokoiseen kunhan saat tosiaan ne poikaset myytyä.
Piikkisilmille ja monnisille hanki kunnon jengit, vähintään se 6 kpl molempia. Mutta selvitä ennen uusien kalojen ostoa toki, onko altaassa mahdollisesti jokin tauti! Ja kunnon karanteenaus uusasukkaille on tietysti hyvä homma.

[Taavetti]

Omasta mielestäni kaloja ei ole liikaa tuon kokoiseen kunhan saat tosiaan ne poikaset myytyä.

Kyllä tuo isokokoinen monni kaipaa ainakin uuden kodin. Mikä laji sitten lieneekään (veikkaus: tummaleväpleko?).

[Kiiwi]

Pohjana on hieno hiekka (Biltema) jonka lappoan joka veden vaihdon yhteydessä + silloin tarkistan myös kasvit joista poistan kuolleet lehdet yms. Hiekka on tosi hyvin auki, kierteisiä on ihan älytön määrä, olen joutunut niitä poiskin pistämään.

Vesiarvot mittasin just pari päivää sitten ennen vedenvaihtoa, silloin kun tuo monninen kuoli. PH oli 6.0 ja nitriittiä se paras arvo minkä Seran tippatesti antaa. Minulla on KH testi joka on JBL:n mutta en oikein tajua/osaa käyttää sitä.

Karanteeniallasta en valitettvasti omista, ei vaan mahdu yksinkertaisesti tähän kämppään ja eikös sinnekkin pitäs olla sit tietty oma suodatin ja pohjasora ym. ? Mutta täytyy sitä nyt miettiä vakavasti jos hommaisi.

[Taavetti]

Karanteeniallasta en valitettvasti omista, ei vaan mahdu yksinkertaisesti tähän kämppään ja eikös sinnekkin pitäs olla sit tietty oma suodatin ja pohjasora ym. ? Mutta täytyy sitä nyt miettiä vakavasti jos hommaisi.

Karanteeniallas voi olla pienikin (mulla käytössä n.30-litrainen) ja mä en ole sitä mitenkään sisustanut, eli siellä ei ole edes pohjahiekkaa. Vain sisäsuodatin. Näin ei sinne pääse mahdolliset taudinaiheuttajat pesiytymään, kun allas tyhjennetään vedestäkin joka käytön jälkeen. (Toisenlaisiakin tapoja tuohon karanteeniakvaarion laittoon kyllä on.)

Tässä ohjeita karanteenaukseen Jukka Järven akvaariohoitosivuilta: http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php" onclick="window.open(this.href);return false;.

[marianne*]

Omasta mielestäni kaloja ei ole liikaa tuon kokoiseen kunhan saat tosiaan ne poikaset myytyä.

Kyllä tuo isokokoinen monni kaipaa ainakin uuden kodin. Mikä laji sitten lieneekään (veikkaus: tummaleväpleko?).

Sanoinkin että kaloja ei ole liikaa. Jos tummaleväpleko asustaa esim. yksin 100 litrasta purkkia, onko kaloja silloin liikaa? Mielestäni oikea termi on että yksi kala on liian pienessä asumuksessa.
Ja tekstissähän ei mainittu monnin lajia. Kirjoittaja itsekin tietää että kala on liian pienessä purkissa joten varmasti tulevaisuudessa etsii sille suuremman kodin tmv.

Itsellänikin karanteenialtaana vain pieni muoviterraario, n. 20 litranen, ja siihen ei tosiaan mitään sisustusta tarvi ellei jotain suojaa halua kaloilleen antaa jollain juurakonpalalla/luolalla. Pikkusuodatin täytyy olla tiesti, siihenhän käy vaikka ilmapumpusta kyhäiltävä pillisuodatin.

[Taavetti]

Sanoinkin että kaloja ei ole liikaa. Jos tummaleväpleko asustaa esim. yksin 100 litrasta purkkia, onko kaloja silloin liikaa? Mielestäni oikea termi on että yksi kala on liian pienessä asumuksessa.

Eli jos vaikka oletetaan, että jollakin harrastajalla olisi 5 kpl kultakaloja pienessä purkissa, voisi siis vastata, ettei kaloja ole liikaa, kun niitä on vain viisi kappaletta. Jep jep!

-------------------------

Vesiarvot mittasin just pari päivää sitten ennen vedenvaihtoa, silloin kun tuo monninen kuoli. PH oli 6.0 ja nitriittiä se paras arvo minkä Seran tippatesti antaa. Minulla on KH testi joka on JBL:n mutta en oikein tajua/osaa käyttää sitä.

Nitraatin (No3) määrä akvaariosi vedessä olisi kiinnostava tietää tuon tupsulevän ja noiden outojen kalakuolemien vuoksi. Liika nitraatti saattaisi nimittäin olla syynä noihin molempiin ongelmiin, kuten jo aiemminkin totesin.

[Kiiwi]

Nitraatti testiä minulla ei valitettavasti ole. Mutta meneekö se niin vai muistanko väärin, että nitraatti muuttuu nitriitikse? Eli jos nitriittiä ei ole liikaa niin ei voi olla nitraattiakaan? Voin olla ihan hakoteillä kyllä...

Pleko taitaa olla isopurjepleko... http://images.google.fi/imgres?imgurl=h ... i%26sa%3DN" onclick="window.open(this.href);return false;

Kaupasta kun ostin niin kerroin kyllä akvaarioni koon eikä siellä lukenut mikä pleko on kyseessä..No, mutta uusi koti on tälläkin plekolla siis edessä jossain vaiheessa. Tosin, joidenkin lähteiden mukaan ko. pleko voi asustaa 250l:stakin askvaariotakin..

[memma]

Mutta meneekö se niin vai muistanko väärin, että nitraatti muuttuu nitriitikse?

Juuri toisin päin Siis nitriitti hapettuu bakteerien toimesta nitraatiksi. Nitraatti on altaassa typen kierron lopputuote, eikä se muutu enää miksikään. Nitraatti ei poistu altaasta kuin vedenvaihdoissa, joskin kasvit käyttävät siitä osan lannoitteenaan.

Nitraatin tai nitriitin olemassa/olemattaolosta ei voi päätellä sen toisen määrästä vielä oikein mitään. Kypsymättömässä altaassa voi olla paljonkin ammoniumia ja nitriittiä, muttei lainkaan nitraattia. Nitriitin määrä alenee ja nitraatin kasvaa sitä mukaa, kun nitriittiä hapettavat bakteerit asettuvat suodattimeen ja pohjaan asumaan ja lisääntymään. Vanhassa, kypsässä ja toimivassa altaassa ei ole normaalisti koskaan nitriittiä mitattavissa määrin, koska se muuttuu heti synnyttyään nitraatiksi. Sen sijaan sitä nitraattia voi olla paljonkin (>100 mg/l), jos kaloja ruokitaan reilusti ja vettä vaihdetaan siihen nähden turhan vähän.

[marianne*]

Sanoinkin että kaloja ei ole liikaa. Jos tummaleväpleko asustaa esim. yksin 100 litrasta purkkia, onko kaloja silloin liikaa? Mielestäni oikea termi on että yksi kala on liian pienessä asumuksessa.

Eli jos vaikka oletetaan, että jollakin harrastajalla olisi 5 kpl kultakaloja pienessä purkissa, voisi siis vastata, ettei kaloja ole liikaa, kun niitä on vain viisi kappaletta. Jep jep!

Ei niitä plekoja viittä kuulu olevan. Nyt puhuttiin yhdestä kalasta joten miten nuo viisi kultakalaa asiaan liittyy? Jos jollakulla olisi kultakala maljassa, niin minun termini asiaan ei ainakaan ole että 'akvaariossasi on liikaa kaloja'. Mutta miten vain.

Kyllä tuo isopurje taitaa tarvita ainakin kaksi kertaa akvaariosi kokoisen kodin. Ja menehän nyt ostamaan se nitraattitesti!

[Taavetti]

Kalaston koko vaikuttaa aika lailla noihin vedenvaihtoihin (nitraattiarvoihin). Mulla oli aluksi ihan mitätön kalasto 200-litraisessa, ja vedenvaihdoiksi riitti 50% vedestä kahden viikon välein. Nyt, kun kalasto ja ruokinnan määrä ovat lisääntyneet, niin nitraattitestin avulla huomasin, että vettä pitääkin vaihtaa kerran viikossa tuon 50%. Tosin alussa ruokin lisääntynyttä kalakantaa liikaa, jo senkin takia, että akvaarioni 3 uutta asukkia olivat pahasti nälkiintyneitä. Ne olivat sitten minulla tehohoidossa, ja ovat nyt ihan normaalinkokoisia, terveitä kaloja. Syksyllä niistä reppanoista (ruskoripsimonneista) lähtee sitten ainakin kaksi uusiin, tilavampiin koteihin.

[Kiiwi]

Ok,kiitos valaistuksesta! Menempä heti ostamaan sen nitraattitestinkin, siitä tosiaan voi sitten olla kyse, että koska kalastoa kuitenkin on (ja sellaisiakin mitkä sotkee aika paljon kuten se pleko..) niin nitraattia voi ihan hyvin tosiaan syntyä liikaa. En pitäisi minään ihmeenä tosiaankaan. Olispa helpottavaa jos nuo kalakuolemat johtuisikin vaan nitraatista ja näin, eikä mistään kamalasta taudista.

Onko muuten olemassa mitään pientä plekoa joka kävis ton kokoiseen altaaseen jos joudun tuosta purjeplekosta luopumaan? Tykkään kuitenkin plekoista..

[Taavetti]

Kyllä tuohon 286-litraiseen akvaarioonkin löytyy sopivia pleko-lajeja esim. koru-, puu- ja enkelipleko, joitakin lajeja mainitakseni.

[marianne*]

Salamanteri - ja seepraplekoja menee vaikka parvi, tosin ovat melkoisen hintavia ainakin seeprat.