Sopiiko alumiinijalusta parkettilattialle vai kohdistuuko jalkoihin niin paljon painoa etta voisivat painautua lattiaan?
Muuten ilmeisesti olisi se kestävin vaihtoehto?
Jalustan sopivuus parketille
Valvoja: Moderaattorit
Kyllä sopii ja voisivat. Painumista voi estää ja samalla lattian kestoa parantaa erilaisista materiaaleista tehdyillä lätkillä kunkin jalan alla. Asiaan voi tietysti vaikuttaa jo pelkästään hajauttamalla pistekohtaista painoa, eli itse teetimme korkean mutta suht lyhyen altaan jalustan yhdellä ylimääräisellä jalkaparilla normaaliin verrattuna, jolloin jalkaa kohden kertyvä paino jakaantuu kahdeksaan kohtaan kuuden sijaan. Jalkojen alle leikkasimme n. 8cm halkaisijaltaan olevat pyöreät levyt sentin paksusta vanerista - eli kuormitus pelkkän säätöjalkaan nähden laski murto-osaan neliösenttiä kohti - eikä pitäisi mitään jälkiä tulla lattiaan. Varman päälle jos haluaisi ottaa ja isomman altaan kohdalla niin tekisinkin, voisi levyt leikata metallista. Kaiken järjen mukaan lätkien paksuutta ja pinta-alaa säätämälläkin pitäisi selvitä pitkälle. Itse käytämme tätä systeemiä kaikissa säätöjalallisissa altaissa, myös puujalustan kanssa, pienemmissä altaissa levyksi käy vaikka ohut lastulevy.
Kestävin, tai ainakaan tukevin alujalusta ei varmaankaan ole, sivuttaishuojunta hätkähdyttää välillä vieläkin. Jäykkyyttä voi tosin lisätä sivu- ja pohjalevyillä ja hyllyilläkin jonkin verran. Olemme itse tehneet massiivipuusta kaksi jalustaa, eikä tukevuutta voi edes verrata. Isoimman altaan puujalusta vaati jo sen verran laskelmia, että ihan jo vakuutusyhtiötä ajatellen teetimme suosiolla asiantuntijalla. Onhan tuo pitkälti maku- ja hintakysymyskin, mutta ainakin tuonne parisataalitraiseen asti sai itse tekemällä 28-millisestä liimalevystä melko huokeasti oman mielen mukaisen, jos puusta sattuu pitämään.
Kestävin, tai ainakaan tukevin alujalusta ei varmaankaan ole, sivuttaishuojunta hätkähdyttää välillä vieläkin. Jäykkyyttä voi tosin lisätä sivu- ja pohjalevyillä ja hyllyilläkin jonkin verran. Olemme itse tehneet massiivipuusta kaksi jalustaa, eikä tukevuutta voi edes verrata. Isoimman altaan puujalusta vaati jo sen verran laskelmia, että ihan jo vakuutusyhtiötä ajatellen teetimme suosiolla asiantuntijalla. Onhan tuo pitkälti maku- ja hintakysymyskin, mutta ainakin tuonne parisataalitraiseen asti sai itse tekemällä 28-millisestä liimalevystä melko huokeasti oman mielen mukaisen, jos puusta sattuu pitämään.
JuTan puujalustasta en osaa sanoa, mutta täältä löytyy neljä miehen tekemää allasta ja kaksi alumiinijalustaa, joista toinen juurikin yllämainittu "erikoisjalallinen". Alumiinin omia ominaisuuksia lukuunottamatta, joihin tekijä ei sinänsä voi vaikuttaa, ei kyllä tuotteissa ole ollut mitään valittamista. Eli jos hinta on kohdallaan, kuten Jussin omalla tuotannolla usein on, en usko että kaapistossa odotusarvoisesti vikaa on. Ja tuo huteruushan on pitkälti kiinni altaan koosta. Itse olen vain huomannut että korkean ja painavan altaan alla alumiinijalusta elää melkoisesti, esim. jos siihen vahingossa nojaa allasta siivotessa. Itselläni ei siis ole lähtökohtaisesti valmista tai yleispätevää vastausta paremmuuteen: molempi parempi. En muista koskaan nähneeni kuvaakaan Design kaapistosta, joten ainakaan sen suhteen minua ei tarvitse kuunnella.
Noin ihan näppituntumalta sanoisin että satalitraiseen käy nelijalkainen jalusta, oli sitten kumpi tahansa, alumiininen tai puinen. Ota se, mikä omaa silmää miellyttää, jos luotettavalta valmistajalta saat.
Nyrkkisäännön tuolle akvaarion painolle ja jalkojen lukumäärälle olen kuullut sekä Helsingin Akvaariokeskuksen Viskarilta että Tammelalta kutakuinkin samoin: normaalilla säätöjalalla (ei teräksinen, kierteet muovikorkissa) puhutaan reilusta 50kg ja ylöspäin per jalka, Tammela taisi sanoa laskevansa yleensä jalan kestävän 80kg.
Kun täysi akva keskimäärin painaa litramäärä + neljäsosa lisää, tulisi valmiin akvan painoksi 125kg, josta yhdelle jalalle kertyisi tosi vähän.
Nyrkkisäännön tuolle akvaarion painolle ja jalkojen lukumäärälle olen kuullut sekä Helsingin Akvaariokeskuksen Viskarilta että Tammelalta kutakuinkin samoin: normaalilla säätöjalalla (ei teräksinen, kierteet muovikorkissa) puhutaan reilusta 50kg ja ylöspäin per jalka, Tammela taisi sanoa laskevansa yleensä jalan kestävän 80kg.
Kun täysi akva keskimäärin painaa litramäärä + neljäsosa lisää, tulisi valmiin akvan painoksi 125kg, josta yhdelle jalalle kertyisi tosi vähän.