Toimistoakvaarion kalasto

[Konttorirotta]

Hei kaikille, toivottavasti voin saada apua tätä kautta... Ongelmana on nimittäin klinikkatoimisto, jossa asiakkaiden viihdykkeenä ja rauhoittajana on jostain käsittämättömästä syystä akvaario.

En pidä ollenkaan siitä, että eläviä eläimiä pidetään toimistoviihdykkeenä, mutta akva on ollut odotustilassa iät ja ajat, ja esimies haluaa ehdottomasti sen olevan siinä vastaisuudessakin. Henkilökunnassa oli yksi ainut ihminen, joka akvaa hoiti, joten kuten. Kun hän lähti, tulin minä tilalle ja perin täysin ummikkona tämän pestin ja liejuisen, leväisen akvaarioaltaan kaloineen.

Olen pyrkinyt saamaan akvaarion kukoistamaan ja kalat voimaan hyvin aloittelijuudestani huolimatta, ja mielestäni olen onnistunut siinä ihan kivasti. Nettiä olen selaillut ja linkkejä lukenut perustietojen osalta niin, että alan kiinnostua hankkimaan sellaisen itsellenikin, kunhan tietoa ja taitoa karttuu.

Olen saanut perusteellisen siivouksen jälkeen pidettyä altaan siistissä kunnossa, eikä kaloillakaan vaikuttaisi olevan hätää. Veden PH on ollut noin seitsemän luokkaa, mutta muita vesiarvoja en ole seurannut.

Hiljattain vanha allas alkoi vuotaa, joten sain vapaat kädet hankkia uuden altaan (aiempi oli n. 60 litrainen, ostin 110 litraisen tilalle). Kalat tuntuvat altaan vaihdoksen jälkeen voivan edelleen hyvin, ja ph-arvot ovat samat.

Koska tilaa on nyt enemmän, ajattelin, että kalastoa voisi ehkä lisätä. Akvaariossa on tällä hetkellä seuraavan kaltainen pakki:

- 2 partamonnia sekä 1 poikanen (olen monniongelmasta tietoinen, mutta toistaiseksi en ole keksinyt, mitä tehdä monnipariskunnalle)
- 4 pandamonnista
- noin 10 miljoonakalaa
- noin 10 neontetraa
- yksi kala, jonka lajia en ole osannut tunnistaa, näyttää kuvien perusteella eniten kerritetralta

Kalasto on enimmäkseen vanhaa ja "alkuperäistä", mutta tetroja ja monnisia olen hankkinut lisää, ja niitä olisi tarkoitus täydentää suosituskokoisiksi parviksi.

Miljoonakalat eivät tunnu viihtyvän ihanteellisimmin tässä liemessä, ne ovat todella pieniä ja kitukasvuisen näköisiä, mutta lisääntyvät aktiivisesti. Liekö kyse vanhan akvaarion aiheuttamasta kannan kuihtumisesta vai vääränlaisesta vedestä miljiksille? Olisiko mitään järkeä hankkia jokunen uusi yksilö elvyttämään kantaa, vai onko koko ajatus tuhoon tuomittu veden laadun suhteen?

Veden kovuudesta ja pehmeydestä olen lukenut puhuttavan, mutta en tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa, enkä osaa sanoa, millaista tämä vesi on.

Onko tähän akvaarioon mitään järkeä hankkia mitään uutta lajia? Hieman väriä ja iloa tuohon ehkä kaivattaisiin, ja toiveena olisi joko jotain sopuisia, suhteellisen helppohoitoisia, ystävällisiä parvikaloja, tai joku yksittäinen (tai pariskunta) jotain muuta lajiketta.

Punainen taistelukala näyttää upealta, mutten osaa arvioida, sopisiko sellainen tähän purkkiin ollenkaan. Ja onko sellaista ylipäänsä mahdollista pitää yksin (koiras), ja häiritsisikö sellainen noita muiden lajien edustajia?

Miekkapyrstöt olisivat hienoja, mutta ilmeisesti ne eivät oikein sovellu tetrojen kanssa samanlaisiin vesiolosuhteisiin? Aika monessa muussakin lajikkeessa nuo vesierot aiheuttavat päänvaivaa maallikko-akvaarionhoitajalle.

Tarvitsisin harrastajien apua siinä, mikä olisi järkevää, sillä paikallisessa akvaarioliikkeessä (Faunatar) tuli sellainen olo, että myyjä olisi myynyt myymisen ilosta keltanokalle ihan mitä tahansa ilman kiinnostusta kalojen hyvinvoinnista, johtuiko sitten asiantuntemuksen vai motivaation puutteesta.

[Mabo]

Hei vaan ja tervetuloa hienon harrastuksen pariin!

Ihan ensimmäiseksi kysyisin, onko akvaariossa lämpömittaria ja mitä se näyttää? Millainen suodatus (suodattimen merkki ja malli) ja löytyykö lämmitintä? Onko altaassa kasveja?
Kuinka usein vaihdetaan vettä, mitä kemikaaleja käytetään?

Viestistäsi ei käy ilmi, missä päin Suomea olet, joten hanaveden arvoista en tiedä. Pääkaupunkiseudulla ainakin on pääosin pehmeää vettä, joka ei ole miljoonakaloille se ihanteellisin.
Olisiko mahdollista kysäistä sieltä Faunattaresta, jos ottaisivat ne aikuiset partikset vastaan? Yhden tuonne voisi jättää. Muun kalaston suunnitteluun olisi hyvä olla vastauksia tuossa alussa esittämiini kysymyksiin, ettei tule ihan kalasoppaa.

Hienoa, että viitsit nähdä vaivaa ja ottaa asioista selvää! Hyvä siitä vielä tulee.

[Konttorirotta]

Ihan ensimmäiseksi kysyisin, onko akvaariossa lämpömittaria ja mitä se näyttää?

Lämpömittari ja lämmitin on, lämpötilan olen säätänyt 25 asteeseen, mikä on pysynyt tasaisena. Onko lämpötila liian korkea?

Lämmitintä ei aiemmin ollut, ja lämpötila alkoi talvella laskemaan liikaa, joten hankin sellaisen jo edelliseen purnukkaan.

Millainen suodatus (suodattimen merkki ja malli) ja löytyykö lämmitintä?

Kyseessä on Juwelin Rekord 110 -litrainen valmispaketti suodattimineen ja lämmittimineen, mutta valitettavasti en kuollaksenikaan muista suodattimen merkkiä ja mallia.

Onko altaassa kasveja?

On, noin viittä erilaista lajiketta, joista osa on vanhoja. Kaksi uutta kasvia ostin, kun vaihdoin altaan isompaan. Uudet ovat lappusten mukaan Cryptocoryne Beckettii "petchii" ja Hygrophila Corymbosa "Siamensis 53B". Vanhaa kasvustoa edustaa mm. Limnophila heterophylla, jota olen harvennellut melkoisesti sen kasvaessa. Muiden lajikkeita en osaa sanoa, jotain pieniä ja heikkokuntoisia, matalia ja pitkähkölehtisiä kasveja.

Kuinka usein vaihdetaan vettä, mitä kemikaaleja käytetään?

Olen pyrkinyt vaihtamaan osan vettä kerran viikossa, kun se entinen allas oli aika pieni, ja yritin estää leväongelman uusiutumisen. Vaihtaessani enemmän tai tehdessäni perusteellisemman siivouksen lisään veteen vedenparannusainetta, mutta muita kemikaaleja en ole käyttänyt.

Viestistäsi ei käy ilmi, missä päin Suomea olet, joten hanaveden arvoista en tiedä.

Kouvolan alueella.

[nepis76]

Miljoonakalat eivät tunnu viihtyvän ihanteellisimmin tässä liemessä, ne ovat todella pieniä ja kitukasvuisen näköisiä, mutta lisääntyvät aktiivisesti. Liekö kyse vanhan akvaarion aiheuttamasta kannan kuihtumisesta vai vääränlaisesta vedestä miljiksille? Olisiko mitään järkeä hankkia jokunen uusi yksilö elvyttämään kantaa, vai onko koko ajatus tuhoon tuomittu veden laadun suhteen?

Miljoonakalat tarvitsevat kovetettua vettä, jos vesi on pehmeää. Kitukasvuisuus voi johtua vääristä vesioloista. En ottaisi lisää miljiksiä, kun entisetkin ovat tossa jamassa. Jos ovat todella huonossa kunnossa, lopettaisin koko parven, etteivät kärsisi eivätkä tuottaisi lisää poikasia. Miljikset lisääntyvät melkein oloissa kuin oloissa.

Veden kovuudesta ja pehmeydestä olen lukenut puhuttavan, mutta en tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa, enkä osaa sanoa, millaista tämä vesi on.

Normaalisti Suomessa hanavesi on pehmeää, joka sopii sellaisenaan monille akvaariokaloille, kuten noille muille asukeille, joita altaassa on. Kovuuden voi mitata GH-testillä. Mitä suurempi luku, sitä kovempaa vettä.

Punainen taistelukala näyttää upealta, mutten osaa arvioida, sopisiko sellainen tähän purkkiin ollenkaan. Ja onko sellaista ylipäänsä mahdollista pitää yksin (koiras), ja häiritsisikö sellainen noita muiden lajien edustajia?

Neontetrat ja pandamonniset viihtyvät parhaiten hieman viileämmässä vedessä, itselläni on noita molempia akvassa n. 23-24 asteessa. Taistelukala viihtyy taasen lämpimämmässä, ihanne muistaakseni on n. 27 asteen hujakoilla. (Tämän varmaan korjaa asiasta enempi tietävät).

Olen pyrkinyt vaihtamaan osan vettä kerran viikossa, kun se entinen allas oli aika pieni, ja yritin estää leväongelman uusiutumisen. Vaihtaessani enemmän tai tehdessäni perusteellisemman siivouksen lisään veteen vedenparannusainetta, mutta muita kemikaaleja en ole käyttänyt.

Vaihda jatkossakin n. 30-40% vedestä ja lisää vedenparannusainetta joka vedenvaihdossa. Sitä parannusainettahan laitetaan vaan vaihdetun veden mukaan, eli jos vaihdat 50 litraa, niin mittaa vedenparannusaine ton 50 litran mukaan. Mitä tarkoitat tuolla perusteellisemmalla siivouksella?

Kannattaa ottaa selvää mitä kasveja siellä altaassa on. Toiset kasvit tarvitsevat lannoituksen juurille ja toiset ottavat ravinteet vedestä. Kasvien kasvaminen kunnolla vie leviltä ravinteita, jolloin leväinvaasiota ei altaaseen pääse tulemaan.

Tarvitsisin harrastajien apua siinä, mikä olisi järkevää, sillä paikallisessa akvaarioliikkeessä (Faunatar) tuli sellainen olo, että myyjä olisi myynyt myymisen ilosta keltanokalle ihan mitä tahansa ilman kiinnostusta kalojen hyvinvoinnista, johtuiko sitten asiantuntemuksen vai motivaation puutteesta.

Valitettavasti noita liikkeitä/myyjiä on, mutta hienoa, että kyselet asioista tämän palstan kautta.

[7330]

Hienoa, että olet ottanut altaan parempaan hoitoon.

Itsekään en yleensä julkisten paikkojen akvaarioita arvosta juuri siksi, että ne ovat niin huonolla hoidolla. Tuskin voidaan pitää kovin rentouttavana, että asiakkaat saavat katsella jätöksiinsä kuolevia kaloja. Hyvin hoidettuina ne kuitenkin voivat olla sekä kauniita että opettaa katsojilleen kaikenlaista.

Niin, tuo veden kovuus ja pehmeys tarkoittaa lähinnä samaa kuin veden ionipitoisuus. Esimerkiksi kalkkikivialueilla vesi on kovaa, kun kalkki liukenee ioneina veteen. Suomessa vesi on kuitenkin yleensä pehmeää, ja se tuottaa hankaluuksia kovaan veteen sopeutuneille miljoonakaloille ja muillekin synnyttäville hammaskarpeille (platyt, miekkapyrstöt). Tetrat, monniset ja useimmat muut trooppiset akvaariokalat taas viihtyvät yleensä nimenomaan pehmeissä vesissä, mitä pehmeämpi sen parempi.

Jos miljoonakalat näyttävät selkeästi kärsiviltä, ne olisi tosiaan parempi lopettaa. Jos joukosta löytyy elinvoimaisia yksilöitä, joiden selkä ei ole vääntynyt, niitä voisi yrittää tarjota jollekulle sopivampiin vesioloihin. Myös partamonnipariskunnan toinen osapuoli ja sen poikanen olisi hyvä sijoittaa jonnekin, jotta sijoitettavana ei ole pian kolmeakymmentä partamonnia lisää.
Altaasta saisi varmasti näyttävän, jos neontetrojen määrää lisäisi vaikka 20-30 kappaleeseen. Myös tuo kerritetra arvostaisi parvea ympärilleen.

Neontetrat ja pandamonniset viihtyvät parhaiten hieman viileämmässä vedessä, itselläni on noita molempia akvassa n. 23-24 asteessa.

Aivan, vaikkakin uusimmassa Akvaristissa kerrottiin neontetrojen kotivesien lämpötilahaarukaksi 24-29 astetta. Mahtaakohan vanha viileän veden suositus sittenkin olla väärässä?

[Konttorirotta]

Suurkiitos vinkeistä! Jännitti aluksi tulla tänne kyselemään, mutta olette suhtautuneet hienosti keltanokan kysymyksiin. Eikä mahda kertakaikkiaan mitään, alkaa akvaariokuume nostaa päätä entistä enemmän!

Noista miljiksistä sen verran, että ne näyttävät virkeiltä ja terveiltä (ei mitään epämuodostumia tms), ovat ainoastaan tosi pienikokoisia, mitä vertailin kaupan miljiksiin. Ei siis varmaan ihanteellisimmat mahdolliset olosuhteet niille, mutta... Teenkö hirveän virheen, jos jätän nuo olemassaolevat tähän akvaarioon?

Ok, lisään tetraparvea. Onko lajikkeilla suurta eroa - ts. parveutuvatko erilajikkeiset tetrat keskenään (tarkoitan lähinnä hieman samannäköisiä (?) kardinaalitetroja ja neontetroja)?

Osaisiko joku kertoa, mikä on neontetran näköinen (värinen) kala, jonka kyljet kimmeltävät? Liikkeessä sanottiin, että se on timanttitetra, mutta kaikki kuvat, joita timanttitetrasta löydän, eivät vastaa mitenkään liikkeessä näkemiäni kaloja.

Olisiko tuohon purkkiin mahdollista laittaa joku toinenkin tetraparvi, vai loppuuko tila kesken? Sitruunatetrassa olisi väriä..?

Entäpä pandamonniset, pitäisikö niiden parvea kasvattaa (niitä nyt neljä, jostain luin, että minimikoko parvessa olisi kuusi). Mikä on pandamonnisten ihannekokoinen parvi?

[Mabo]

Jos jätät miljoonakaloja vain vaikkapa koiraita, voisivat ne mielestäni jäädä tuonne. Turha niitä kitukasvuisia on eteenpäinkään laittaa. Mutta toinen sukupuoli pois, niin eivät lisäänny noissa ei-niin-ihanteellisissa oloissa.

Kardinaali- ja neontetrat ovat lämpötilavaatimuksiltaan erilaiset, siksi niitä ei suositella samaan altaaseen. Kannattaa siis kasvattaa sitä parvea ihan niillä neontetroilla, viihtyvät paremmin. Timanttitetra on tosiaan ihan erinäköinen kala kuin neontetra, korkeanmallinen ja isompi. En osaa sanoa, mikä se kimmeltävä, neontetraa muistuttava kala voisi olla. Ellei ne sitten ole todella nuoria timanttitetroja, joilla ei huntumaisia eviä vielä ole. Nuorina ne ovat myöskin muodoltaan "puikulampia".

Pandamonnisten määrää voi hyvin lisätä, parven minimikoko on 6 yksilöä. Tuonne voisi mahtua kyllä enemmänkin, jos pohjalle jättää vain yhden partamonnin, maksimina pitäisin 10 kpl.

Kolmatta parvea en itse ainakaan laittaisi, mutta jos miljoonakaloista vaikka luopuisi, menisi tuonne kivasti vaikka niitä sitruunatetroja. Makuasiahan se on, mutta mielestäni näyttävämpi kalasto saadaan aikaan parilla isommalla parvella kuin useammalla pikkuparvella, siitä tulee helposti sekavan näköinen.

[Adrianna]

Neontetrasta löytyy timantti-värimuoto, on siis täysin samaa lajia mutta väri on ihmisen kehittelemä. Parveentuu tavan neonin kanssa ihan mainiosti (vrt. mustat ja valkoiset lampaat) ja on juurikin tuollainen "kimmeltävä". Oikein nätti kala. Neontetrasta löytyy myös kulta-värimuotoa, joka on pohjaväriltään kellertävä, timantin ollessa lähes valkoinen ja perus-neonin pohjaltaan harmaa. Sinineontetra ja mustaneontetra taas ovat ihan omia lajejaan, nk. serkkuja näille tavan neontetroille.

Tuollaisen 110 l altaaseen saisi oikein kivan kalaston ihan peruskaloillakin. Miltä kuulostaisi vaikka seuraavan sorttinen kokoonpano?

- 30 neontetraa (vaikka niitä eri värimuotoja sekaisin?)
- 10 pandamonnista
- 1 partamonni (ne loput voisi vallan hyvin kiikuttaa Faunattareen, ilmoita toki ensin ennen kun viet ne)
- miljoonakalakoiraat, monta niitä suunnilleen on?

Jos päädyt luopumaan kokonaan miljoonakaloista, voisi se toinen parvi olla oikein kiva hankinta. Hyviä lajeja voisivat olla vaikka sitruunatetra (jota olitkin jo katsellut), intiaaninsulka, hehkutetra tai rubiinitetra.

[sardiini_85]

Ja jos haluaisit jonkun pääkalan, niin kiva vaihtoehto voisi olla esim. keltakääpiöahven (Apistogramma borellii). Oikein kaunis ja aika kiltti pikku ahven. Itselläni on ollut tälläinen uros ja on kyllä aika komean näköinen kala. Tietysti vaihtoehtoja on paljon muitakin, mutta tuo tuli minulle ensimmäisenä mieleen.

[JukkaV]

Myös yksi toinen pääkalavaihtoehto minulle tuli mieleen - nimittäin paratiisikala.

[Konttorirotta]

No niin, apua... Tilanteessa on nyt tapahtunut muutoksia.

Ensinnäkin, lisäsin neontetraparvea, ja niitä on nyt parikymmentä. Myös pandamonnisten määrän tuplasin, parven koko on nyt 8. Kerritetroja en valitettavasti löytänyt, niitä ei ollut myynnissä kuin kaksi yksittäistä kappaletta, jotka onnistuin bongaamaan liikeen akvaarioista. Yhtä kaikki, kerrit tuntuvat arvostavan lajitoveriensa seuraa...

Mutta, ongelmana ovat miljoonakalat. Lopetin parven ja jätin pari miljiskoirasta. Ennen lopettamista miljoonakalaparvella alkoi olla jotain outoja ongelmia, niiden pyrstöistä katosi palasia. Varsinkin joillain nuoremmilla koirailla pyrstöt olivat aivan töpöjä. Yhden naaraan pyrstö oli aivan kuin siitä olisi purtu palanen pois.

Nyt näyttää siltä, että nuo pari jäljelle jäänyttä koirastakin ovat heikossa hapessa. Toisella pyrstössä pieni repale, toinen ihan priiman näköinen, mutta molemmat lepäilevät pohjassa. Näyttää siltä, että nekin pääsevät paremmille uimavesille tänään.

Mistä tuo miljoonakalojen äkillinen kunnon heikentyminen voi johtua? Onko kyseessä joku sairaus, vai onko joku muu kala kiusannut niitä (en ole tarkkailustani huolimatta havainnut, että näin olisi). Onko syytä huolestua, että muutkin kalat sairastuvat? Toistaiseksi muissa ei näy mitään muutoksia.

Toinen ongelma, mikä on nyt tullut altaan vaihtamisen jälkeen on, että altaaseen on alkanut kehittyä jotain harsomaista, hienosäikeistä levää. Poistin eilen kasveja, jotka olivat levän kansoittamia, ja yritin pestä sisutuselementtejä, joissa oli myös levää.

Voinko lykätä altaaseen jotain levänkasvua hillitsevää tököttiä? Jos kaloilla onkin joku sairaus, stressaantuvatko ne lisää levänpoistoaineesta?

[Adrianna]

Voisiko se harsomainen levä näyttää joltakin näistä? Levän tappamiseen käytettyjä troppeja kannattaa välttää, ovat periaatteessa heikennettyjä kasvintuhoaineita ja myrkkyjä, jota ovat juuri riittävän vahvoja tappamaan levän, mutteivät kuitenkaan kasveja ja kaloja. Selkärangattomat, kotilot yms, ovat sen verran herkempiä että levämyrkkyihin saattavat kuolla.

Kun selviää mikä levä on kyseessä, voi selvitä mikä sen aiheuttaa. Yleensä levän aiheuttaja on epätasapaino valon, ravinteiden ja hiilidoksiidin määrässä. Esimerkiksi jos valoa lisätään radikaalisti, voivat kasvit ottaa nokkiinsa ja levät villiintyvät. Sinun tapauksessasi kalastoa on lisätty (tarkoittaa lisää hiilidioksidia ja lisää lannoitetta veteen) ja kasveja taas karsittu pois, kun ne levääntyivät. Usein liiasta lannoitteesta (=kalankakasta...) innostuneet levät nujerretaan hankkimalla jotakin nopeakasvuista ravinnesyöppökasvia imaisemaan leville jääneet ravinteet pois. Itse tykkään esim. kultaköynnöksestä vesiviljelyssä, näyttää aika makealta ja viihtyy hyvin. Kuvia altaasta, jossa kultaköynnöstä, täällä.

[_Ansku_]

Hienoa, että otit altaan hoitaaksesi! Vielä kun firma maksaa, saat hankittua sinne kaikkea kivaa Miten olisi näyttävämmäksi kalaksi perhoskirjoahven, tai jokin rihmakala (hunaja- tai kääpiö esimerkiksi) Nuolimonni voisi olla tehokkaampi levänsyöjä? Kalalajeista löytyy paljon tietoa myös täältä: http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/kalat/kalat.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

[Konttorirotta]

On yllättävän hankalaa määritellä tuota levän tyyppiä. Jotkut leväkasvustot muistuttavat noissa kuvissa olevaa partalevää, ovat hyvin ohuita ja harsomaisia. Mm. kasvien pinnoissa on myöskin hyvin hentoa "karvamaista" levää. Juurakoihin levää ei ole vielä kertynyt, eikä lasissakaan sitä näy. Monnien asumustona olevasta laivasta poistin oudon rihmamaisen möykyn, mutten tutkinut sitä tarkemmin.

Uskallanko tähän tilanteeseen edes miettiä mitään uusia kaloja, vai pitäisikö tuo terveystilanne tutkia ensin (vrt. miksi miljoonakalat nyt äkkiä heikentyivät altaanvaihdon / uusien kalojen tulon jälkeen).

Äsken yllätin yhden pandamonnisen lepäilemässä lähellä pintaa kasvissa - onko normaalia? Ja yhdellä vanhemmalla neontetralla ovat värit haalistuneet merkittävästi ja se näyttää laihtuneen... Tautia vaiko jotain luonnollista vanhenemista tms? Nyt alan olla jo vainoharhainen, kun tutkin noita kaloja - olen ihan varma, että kohta ne kuolevat käsiin!

[Adrianna]

Älä hättäile, istu mättäälle.

Akvaariossa tapahtuu aina jotain selittämätöntä ja kummaa. Milloin on milläkin kalalla evät säpäleenä tai suomuja puraistu. Sama kuin lapsilla, aina niillä on jossakin kutteja ja kuhmuja, mutta ei ne niihin kuole . Tarkkailu on hyvä juttu, ja kaikki poikkeava on hyvä huomioida, mutta kannattaa luottaa siihen että luonto hoitaa omansa, tiettyyn pisteeseen saakka. Mitä monniseen tulee, jos altassa ei ole mitään mitä ne voisivat tuntea uhaksi, voivat monniset alkaa vaikka ruokailemaan pinnalta tai uimaan nurin päin pintaa pitkin hiutaleiden toivossa! Pinnan tuntumassa oleilu ei siis ole huono merkki itsessään. Usein peienhköstä myyntialtaasta tulevat kalat ovat selvästi hämmästyneitä ja uteliaita uudesta isosta tilasta ja seilaavat sulaa uteliaisuuttaan missä sattuu aluksi. Miljoonakalat kyllä vähän huolestuttavat, jos pohjalla makoilu jatkuu nin voi olla parempi päästää ne kirkkaammille vesille. Pyrstöjen kimpussa saattaisivat olla esim. kerritetrat, ovat aika riehakkaita ja uteliaita kaloja.

Neontetroilla tapahtuu joskus tuota haalenemista, voi olla että haalea ja hoikistunut kaveri on vanhan porukan "pomo", jota joku uusista tulokeista on höykyttänyt vähän. Vaikka noilla neoilla ei ole kovin tarkkaa hierarkiaa, tuntuu joukossa olevan aina yksi tai pari selkeää johtajaa, jotka päättävät mihin mennään. Uudet kalat ovat voineet horjuttaa asemia ja "sekoittaa pakkaa". Seuraile tilannetta, jos kaveria selkeästi "nokitaan" tai se ei tule syömään enää, niin voi olla että sen päivät on luetut.

Kannattaa viikko-pari odotella ennen uusien kalojen hankkimista, antaa uusien tulokkien kotiutua ja tottua outoon bakteerikantaan. Uudet kalat saattavat joskus saada vähäisiä oireita, verrattavissa siihen että ulkomaille lentävä ihminen saa herkästi esim. flunssan. Ihan optimi tilanne olisi, jos voisit aina karanteerata uudet kalat, mutta se vaatisi toisen altaan tai ison paljun hankkimista.

Mitä levään tulee, oliko sulla käytössä vesitestejä? Nitraattitaso kiinnostaisi. Samoin valon määrä, millaisia putkia (wattimäärä) ja miten monta altaassa on? Laitatko jotain lannoitetta veteen? Entä pohjahiekan sekaan? Koitin kelata ketjua taaksepäin mutten löytänyt näihin vastausta.

[7330]

Pyrstöjen kimpussa saattaisivat olla esim. kerritetrat, ovat aika riehakkaita ja uteliaita kaloja.

Aivan totta. Omassa purkissani oli joskus parvellinen kerritetroja, ja ne tosiaan näykkivät jatkuvasti sekä toisiaan että muita kaloja. Yllättäen eivät viipyneet taloudessa kovin kauaa sen jälkeen, kun napsivat lasimonnien viikset poikki. Voisin hyvin kuvitella, että miljoonakalojen liehuvat pyrstöt näyttävät yksinolosta turhautuneelle kerrille täysin vastustamattomilta. Tosin muilla tuntuu olevan kerritetroista paljon parempia kokemuksia, ehkä onnistuin vain saamaan erityisen aggressiivisen parven.

[Konttorirotta]

Mitä levään tulee, oliko sulla käytössä vesitestejä? Nitraattitaso kiinnostaisi.

Minulla on vain ph-arvoa mittaava liuskatesti käytössäni. Ph siis noin 6.8 - 7.0, muista arvoista en tiedä mitään.

Samoin valon määrä, millaisia putkia (wattimäärä) ja miten monta altaassa on?

Tämä on Juwelin valmispaketti, Rekord 110, johon kuului pari loisteputkea kansikotelossa. Putket ovat Juwelin Day Lite 18 W ja Warm Lite 18 W.

Laitatko jotain lannoitetta veteen? Entä pohjahiekan sekaan?

En ole laittanut minkäänlaista lannoitetta veteen tai hiekkaan.

-----------------------

Voisin hyvin kuvitella, että miljoonakalojen liehuvat pyrstöt näyttävät yksinolosta turhautuneelle kerrille täysin vastustamattomilta.

Kun meillä oli vain tuo yksi kerri, ei ongelmia ollut. Nyt siis kolme kerriä, ehkä jompikumpi tulokkaista on syypää miljiksien ahdinkoon. Mutta siis, miljiksiäkään on enää vain kaksi koirasta (joista toisen evät ja pyrstöt virheettömät), jotka eivät näytä voivan erityisen hyvin, eli kohta pistän nekin pois, jos eivät näytä tokenevan.

[Adrianna]

Valoa on ihan siedettävästi, runsas 0.3 W/l. Nitraattiarvo voisi olla ihan hyvä tietää, se kertoo aika paljon tarvittavasta vedenvaihtotahdista. Nyrkkisääntönä on nitraattitason pitäminen alle 20 mg/l, ja tämähän onnistuu viikottaisilla vedenvaihdoilla. Ihan nolliin nitraattia ei pidä yrittääkään saada, sillä nitraatti sopivana määränä on kasvien ravinnetta.

Katselin että olit ostanut ainakin jotakin melalehtilajia (matala, runsasjuurinen) ja köynnöstäviä kasveja. Hentolehtiset köynnöstävät kasvit arvostavat nestemäistä ravinnetta ja vahvajuuriset taas pohjalannoitteita. Tavoitteenahan on on houkutella kasvit kasvamaan niin hyvin, että levät tukahtuvat niiden alle . Kasviravinteet eivät aiheuta leväongelmia aoikein käytettynä, joten suositan lämpimästi hankkimaan sekä nestettä että pohjanappeja. Loistavia ja edullisia aineita ovat nesteeksi Satekin PMDD ja pohjalle Satekin Voimapelletit. Näitä myyvät mm. useat nettikaupat. Ovat todella tehokkaita ja hinta-laatusuhteeltaan halpoja kuin saippua .

Alkaisiko levän tappo siis kasvien tehohoitokuurilla?

Edit: noista valoista, se warm-putki on lienee kellertävä? Itse suosin (ja "olen jostain kuullut") kylmiä värejä, sillä kellertävä itsessään voi suosia leviä (joo, ja lähdetietoa tähän ei ole kun en muista ). Sellaiset lilan sävyiset kasviputket yhdistettynä kirkkaisiin päivänvaloputkiin on nätin luonnollinen yhdistelmä, ja kasvit tykkää. Itse olen ihan innoissani Actizoon Supra-lux -putkista. Väri on luonnonvaloa mukaileva valkoinen ja kasvit kasvavat innolla.

[Konttorirotta]

Testautin veden, kun alkoivat askarruttamaan nuo arvot. Minulle eivät hirveästi kerro jotkut noista arvoista. Yllätti tuo veden kovuus! Mistähän se voisi johtua... Ja nyt on eletty sen mukaan, että vesi on pehmeämpää, hankkiuduttu eroon kitukasvuisista miljoonakaloista (olisikohan ne sittenkin olleet vain niin sukusiittoinen kanta, että olivat siksi niin pieniä..?) ja suunniteltu kalastoa pehmeämmän mukaan.

Nitraatti 20 mg/l
Nitriitti 0
Kovuus n. 150 (testin mukaan kovaa vettä, tosin testin tekijä myönti, että arvo jäi jonkun verran tuon alle, oli hieman vaikeuksia kai tulkita väriliuskaa)
Karbonaattikovuus n. 120
Ph 6.8 - 7.2

Olisiko syytä jotenkin pehmentää vettä?

Nyt, kun miljoonakaloista on aika jättänyt, mietin jotain neontetroja pienempää toista parvea tuonne. Myyjä suositteli keltabarbeja, jotka näyttivätkin melko värikkäiltä, vilkkailta kaloilta... Mutta minulla ei ole mitään käsitystä, mitä nuo vaativat tai sopivatko meidän purkkiimme. Jotenkin on alkanut tuntua, että asiantuntemus löytyy jostain muualta kuin joidenkin akvaarioliikkeiden myyjiltä (sama pätee kyllä eläinkauppojen muihinkin alueisiin, mm. koirat...).

[JukkaV]

Keltabarbi tarvitsee noin metrin pituisen altaan, joten enpä ottaisi niitä. Sen sijaan on olemassa paljon muita lajeja, jotka sopisivat. Kerritetroja saisi olla lisää. Jos välttämättä akvaarioon haluat jotakin, niin silloin olisi parempi ostaa vaikkapa keltakääpiöahvenpariskunta. Muistutan, että kerritetroja voit myös tilata esimerkiksi suoraan Pienestä akvaariokaupasta.

[Konttorirotta]

Joo, luinkin jo tuosta keltabarbista käytyä keskustelua. Tietoa tuntuu olevan laidasta laitaan, joten aloittelijana on välillä aika vaikea seuloa sitä. Joku väitti jossain, että keltabarbille riittävä allastilavuus olisi 60 l, mutta taisi olla melko ainutkertainen väittämä.

Kerrejä ei tosiaankaan tältä seudulta tunnu kaupoista löytyvän, joten tilaaminen taitaa olla ainut vaihtoehto.

Olen selaillut nyt niin paljon noita lajeja ym. että pää alkaa olla jo ihan pyörällä.

Mietin sitä yksittäistä taistelukalaa myöskin, mutta onko se poissuljettu vaihtoehto noilla vesiarvoilla? Lämpötila on 25 astetta. Pääkalavaihtoehtoja tuli aiemmin keskustelussa mm. paratiisikala ja keltakääpiöahven, nekin ovat vaihtoehtoina pääkalaksi, mutta niihin minulla ei ole vielä IRL-kosketusta, joten jatkan tutkimista.

Jos taistelukala olisi mahdollinen vaihtoehto, niin menisikö pieni parvi jotain ystävällisiä otuksia siihen lisäksi, vai meneekö allas jo liian täyteen? Voisitteko ehdottaa konkreettisia lajeja, jotka sopisivat tähän allaskokoon (kertauksena, siis 110 l), näillä vesiarvoilla ja lämpötiloilla.

Vaatimuksena helppohoitoisuus ja ystävällisyys muita kaloja kohtaan. Vaihtoehtoja onkin jo tullut, mutta kun nyt tuli noita vesiarvoja selville enemmänkin, niin katsotaan tilannetta niiden mukaan.

[Pirtsakka]

Viitsitkö vielä kerrata, että mitä kaloja tuossa altaassa tällä hetkellä on/ mitä sinne on tarkoitus jättää?

Taistelukalalle tuo 25 astetta on kyllä ainakin mun mielestä liian vähän, semmoinen 26-27 astetta on minimi. Voisit tietysti kysyä akvaariokauppiaaltasi, että jos voisit tuoda neontetrat vaihdossa ja ostaisit vaikkapa 15kpl kardinaalitetroja tilalle. Ovat samannäköisiä, mutta viihtyvät lämpimämmässä kuin neonit. Nopealla googletuksella pandamonnisten lämpötila-suositukset olivat korkeimmillaan jopa 28 astetta. Onko kenelläkään kokemuksia pandoista lämpimämmässä vedessä kuin tuo 25 astetta?

[Konttorirotta]

Kalasto on nyt tällä hetkellä:

- 3 partamonnia (näistä jää yksi, kaksi muuttaa pois piakkoin)
- 20 neontetraa
- 8 pandamonnista
- 3 kerritetraa
- 2 miljoonakalakoirasta (eivät jääne pitemmäksi aikaa)

Ja siis lämpötila 25 astetta, ph n. 7 ja litroja altaassa 110.

[Pirtsakka]

No mutta tuo kalastohan on ihan mukavalla mallilla, varsinkin sitten kun millikset ja ylimääräiset partikset saadaan pois. Kerritetroille muutama kaveri ja siinähän se alkaa olla. Taistelukala ei mun mielestä kyllä tuohon altaaseen sovi, valitettavasti. Aika paljon joutuisi pistämään uusiksi ennen kuin olisi taistolle mukavat oltavat.

Melkoisen täynnäkin allas on jo mun mielestä, ehkä tuonne juuri ja juuri sopisi joku pieni rihmakala-pariskunta tai sitten joku kääpiöahven-pari. Rihmakalatkin tykkäisivät lämpimämmästä vedestä, mutta kestävät tuota 25 astetta paremmin kuin taistelukala. Kysymykseksi nousee taas sitten se, että nyppivätkö kerritetrat rihmakalojen rihmat... eivät välttämättä. Pohjalla taas saattaa tulla vähän tukalaa monnisille, jos sinne tulee vielä ärhäkkä kääpiöahven-pariskunta. Itse jättäisin altaan tuolleen, mutta jos välttämättä haluat vielä jonkun "katseenvangitsijan" sinne, niin nämä olis mun ehdotukset.

Kääpiörihmakala
Hunajarihmakala
Keltakääpiöahven
Perhoskirjoahven

Perhoset ja kääpiörihmikset taitavat olla noista herkimpiä.