Mitä tehdä?

[Serene]

Neontetroja on jäljellä vielä seitsemän. (12 kpl.een alkuperäisparvesta on kuollut aina silloin tällöin joku yksilö, mikäkin erinäisistä syistä, mm.2 kuollut lomareissun aikana, ties miten sijaishoitaja niitä sitten kohdellut, yksi taas kuollut uimarakko-ongelmiin)
Niin, ja näistä seitsemästä kalasta ainakin neljällä olen huomannut oireita. Yhdellä selkäranka on muuttunut vinoksi ja silmät tuntuvat suorastaan putoavan päästä! Ja kolmella muullakin silmät alkavat pullottaa. Lisäksi silmän keskellä harmaa läntti, ikään kuin jotain harmaakaihia.
Vesipöhöön ei oireet viittaa sen puolesta, että ruumis ei muuten pullea. Silmät vain on aivan karmaisevan näköiset. Oireet tulleet tässä parin kuukauden aikana. Pitäisikö listiä tautiset pois muiden terveiden joukosta?

Ja siihen liittyen toinenkin kysymys; jos tapan seitsemästä neljä, jää jäljelle vain kolme neontetraa, joka on liian vähän parveksi. Pitäisikö siis tappaa nekin? En ole kauhean innoissani parvenjatkon ostosta. Mieluummin vaihtaisin kalalajia seeprakaloihin. Eikä loppuja yksilöitä viitsi antaa tutullekaan parvenjatkoksi, kun pelkään niidenkin olevan tuon kumman taudin kantajia.
Ja sitten kun olisin poistanut ne akvaariosta, ajattelin tehdä siellä suursiivouksen, vaihtaa vettä useasti ja möyhiä pohjaa oikein kunnolla ja puhdistaa ulkosuodattimen, jotta mahdolliset taudinaiheuttajat katoaisivat. Miltä kuulostaa?
(Ja vesiarvot pitäisi olla ihan kunnolliset neoneille, pH siinä 6 ja lämpötila 22. Eikä niitä jahtaavia kalojakaan ole.Mistä lie tautinsa saaneet)
Ja viimeinen kysymys; miten ne tappaisin jos tapan. Inhottaa ajatus sätkivien kalojen saksimisesta. Vaikka olen minä mm. sen uimarakko-ongelmaisenkin saksilla tappanut...

[Miss_Molton]

Selkärangan vinoutuminen ja silmien pullotus kuulostavat kalatubekuloosilta. Lisää tietoa www.aquahoito.info/suomi/index.html

En ota kantaa vesiarvoihin.

Limaisan sintin saksiminen on totta vie hankalaa. Omia pienehköjä miekkapyrstöjä ja yhtä seeprakalaa kohtasi tuo kalatuberkuloosi (Eviran varmistus). Täältä sattui muistiini yksi tapa lisää: kala lehden väliin ja vasaralla mojova kopautus pään kohtaan. Alunperin mun piti tainnuttaa kala sillai, mutta tuho tuli samantien niille sillä tekniikalla. Toimii. Älä katso papereiden väliin...

Meillä on muovilattia, jonka päällä tein tuota paperioperaatiota. Puulattialla kannattanee ottaa jokin alusta. Näin siis 13 miekkistä ja yksi seeprakala.

Pienikin stressi voi laukaista taudin. Joskus kala voi koteloida bakteerin ja elää täyden pituisen elämän ilman mitään oireita. Turpoaminen on kalatubin akuutti muoto, laihtuminen krooninen.

Itse vain pidän normaalin, hyvän hygienian yllä. Eli säännölliset puhdistukset yms. En katso desinfiointia järkeväksi, sillä kurjalla tuurilla uudet kalat tuovat taudin tullessaan, vaikka eivät siihen näkyvästi sairastusikaan. Itse otin tuosta "tubialtaasta" jopa ympin uuteen akvaariooni...

Huom! Älä pelästy tuota tautia, vaikka se on perin ikävä ja parantumaton. Tsemppiä!

P.S.
Evirasta saamassani tutkimuksessa sanottiin, että vähempiarvoiset parvet, joista diagnoosi on tehty, tulisi hävittää. Eli kaikilta neontetroilta henki pois, varsinkin jos et halua niillä jatkaa.

[Serene]

Jeps, neontetroista on nyt päästy eroon ja seeprakaloja tullut tilalle tavallista huolellisemman perussiivouksen jälkeen. Samalla ostin kauan haaveillut paratiisikala-pariskunnan. Ilmiselvästi koiras ja naaras. Mutta tappelevat koko ajan kuin vimmatut. Uros asustaa koko ajan miekkakasvin takana piilossa. Ja kun syödessä ajautuvat toistensa lähelle niin siitäkös sitten kahta pahempi tappelu syntyy!
Ongelmia vaan riittää mulla. Mitä nyt teen näille tappelupukareille? Toinen takaisin kauppaan vai? Naaraallakin pyrstö ihan repaleina kun toinen sitä aina puree.. Ilmeisesti ovat erakkotyyppiä nämä yksilöt...