Erakkoparvikalat

[Joonas2]

Terve!

Oon tässä viimeaikoina miettinyt, jotta voiko kala muuttua yksinäisyyttään erakoksi.

Meille tuli viime kesänä vahingossa yksi juovaminirasbora salamatkustajana ja pari kuukautta myöhemmin hankin sille muutaman kaverin lisää (kohta tulossa n.20kpl lisää...). Tämä alunperin yksinäinen veijari on kuitenkin siitä lähtien viettänyt aikaa omissa oloissaan, nykyään suodattimen takana ja ollut välittämättä lajitovereistaan tuon taivaallista. Ovat ilmeisesti muuten vieläpä samasta "tukkusatsista".

Onko mahdollista, että 2kk:n ero lajitovereista ajoi yksinäisen juovaminirasboran hulluuden partaalle, ja nyt se vaan vapisee piilossa muilta? Onko muilla samanlaisia kokemuksia erakkoparvikaloista?

Sitkeä sissi se jokatapauksessa on, kun on kohta jo 9kk sinnitellyt tolla menolla - ei käy koskaan edes syömässä ruoka-aikaan.

Joonas.

[-Eve]

Meillä yksi viidestä samalla kerralla ja samanikäisinä ostetuista leväbarbeista viihtyy yksikseen. Sitä ei kiusata eikä syrjitä, se vaan viihtyy yksin. Aina näkyy neljän parvi ja sitten tämä oman tiensä kulkija jossain omissa puuhissa touhuamassa

[affenainen80]

Meillä myös 18 tiikeribarbin parvessa muutama itsenäinen yksilö, joita ei voisi vähempää kiinnostaa, missä muu parvi viilettää.

[7330]

Pienelle kalalle kaksi kuukautta on ikuisuus. Kalojen psykologiasta tiedetään vielä harmillisen vähän, mutta pitäisin ihan mahdollisena sitä, että yksinolo (jos edes lähisukuisia lajeja ei ole ollut seurana) voisi sekoittaa kalan pään.
Joskus aikanaan altaassani oli vain kolme punapäätetraa, ja niistä yksi muuttui todella aggressiiviseksi. Se jahtasi muita jatkuvasti ja olisi varmaan tappanut ne, ellen olisi erottanut porukkaa. Kun kasvatin parvea ja siirsin kalat isompaan altaaseen, se alkoi taas käyttäytyä normaalisti.

[Tittis]

Vähän ohi aiheen, mutta itsellä oli joskus yksin jäänyt vanha punatetra. Kun akvaarioon tuli punaeväisiä safiiritetroja, punatetra liittyi saman tien näiden porukkaan ja oli paljon pirteämpi Luuli reppana olevansa omiensa parissa