Kalasto hiekkapohjaremontin jälkeen

[Tuisku]

Meillä on 128-l akvaario ollut nyt kolmisen vuotta ja vihdoin sain aikaiseksi tarttua pohjasoran vaihtoon hiekkapohjaksi (tai siis hiekka on nyt hankittu, työ vielä edessä... ). Altaassa on myös pientä miekkakasvia, vesiruttoa, pari kantoa ja kivillä rajattu pieni hiekkakaistale etulasin vieressä. Nyt siis tarkoitus laittaa hiekalle koko pohja ja hankkia kierteiset. Lämpötila n. 25 ast., vesiarvoja en ole ihan äskettäin mitannut. Vettä vaihdan 40 l/vko, turveuutetta ja AquaSafea vedenvaihdon yhteydessä.

Kalasto on nyt 6 rubiinitetraa, 2 leopardimonnista sekä partamonni. Leopardimonnisia oli aluksi 6 mutta en ole tainnut osata hoitaa tarpeeksi huolellisesti, koska ovat ressut vähitellen kuolleet (tai aluksi sain kyllä parven, jossa oli kaksi huonokuntoista, viiksetöntä kalaa - näistä toinen kuoli parissa päivässä ja antoivat akvaarioliikkeestä uuden tilalle. Toinen viiksetön kuoli sitten vähän ajan päästä.). Myös rubiiniparvi on hiljalleen harventunut. Nyt olisi tarkoitus alkaa uuden pohjan myötä panostaa taas harrastukseen paremmin.

Mitä ehdottaisitte kalastoksi? Tykkään monnisista ja niitä hankkisin mielelläni lisää - mutta löytyisikö näille kahdelle sellaisia kavereita monnisista, jotka voisivat ajatella olevansa samaa parvea, mutta eivät olisi niin herkkiä kuin leopardimonniset? Siis tavoite on tietysti hoitaa mahdollisimman hyvin, mutta kaikki nyt eivät vain ole aloittelijoiden kaloja. Vai onnistuisikohan leopardimonnisten hoito paremmin hiekkapohjalla - mielelläni niitä kyllä ottaisin? Myös rubiinitetroista olen tykännyt, nyt mietin, täydennänkö tätä parvea vai voisiko ottaa lisäksi jonkun muun tetraparven, esim. mustatetroja? Lapseni ehdottaa neontetroja/kardinaalitetroja.

Kiitos vinkeistä!

[JKE]

Monniset menevät yleensä sekaparvissa hyvin, jos ovat edes suunnilleen samanmuotoisia/kuvioisia. Esim. täplämonninen on hyvä, aktiivinen perusmonninen.

[marinum]

Eipä nuo leopardimonniset ole mitenkään vaikeita hoidokkeja, ehkäpä siniulla on käynyt vain huono tuuri niiden kanssa ja kuulosti, että ne eivät olleet alunperinkään ihan terveitä.
Ja hiekkapohjalla tosiaan parhaiten viihtyvät.
Itse ottaisin niitä kyllä parven jatkeeksi lisää, aina oma lajiseura on parempi vaihtoehto. Nuo täplämonniset kun kasvavat niin julmetun kokoisiksi (7-8 cm) möykyiksi, kun leopardit taas jäävät siihen 5 cm:iin.
Rubiinitetra parveakin kannattaa ainakin tuplaten suurentaa, lisäksi menisi vaikka ne neontetrat tai vähän pienemmäksi jäävät sinineontetrat tai mustaneontetrat, intiaaninsulat, sitruunatetrat...vaihtoehtoja löytyy .
Mustatetroista kasvaa kyllä vähän liian isoja tuon kokoiseen, vaikka liikkeissä kivan kokoisia ovatkin.
Myös taistelukala voisi olla vaihtoehto lasten mieleen?, jos lämpötilaa nostaisi tuosta 25 asteesta asteella parilla, rubiinitetrat ja leopardimonniset kestävät sen vielä.
Tai sitten vaikka keltakääpiöahven pariskunta:
http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... oahven.htm

[Tuisku]

Kiitos, tuossapa olikin jo paljon kivoja vinkkejä! Ne keltakääpiöahvenetkin kuulostavat ihanilta.

[lendu]

Mulla on noita rubiinitetroja nyt 35kpl ja alkavat vasta noin "isossa" parvessa olemaan rohkeampia. Ja ovat näyttävämpiäkin isommassa porukassa.

[Tuisku]

No niin, nyt on pohjaremontti tehty: puolet kaksi viikkoa sitten ja toinen puoli viikko sitten. Vesiarvot ovat pysyneet ihmeen hyvinä (asiaa ehkä auttoi se, että mulla oli ennestään se hiekkakaistale, jonka jätin remontissa ennalleen, eli ihan koko pohja ei vaihtunut uusiksi). Kierteisiä saamme altaaseen huomenna.

Ja kalastosuunnitelma on nyt tällainen:
partis
11 rubiinitetraa (oli 6, eilen hain 5 lisää)
6 leopardimonnista (nyt on 2)
keltakääpiöahvenpariskunta

Eihän 128 l allas tule liian täyteen tällä porukalla?

Ne uudet rubiinitetranuoret ovat tuoneet altaaseen hauskasti elämää. Tykkään rubiinitetrojen uteliaisuudesta ja kyllä koko parvi eilen säntäsi tuijottamaan, kun altaan pintaan ilmestyi pussissa uusia lajitovereita! Kun nuoriso pääsi pussista altaaseen, oli koko parvessa uutta säpinää. Ja ne nuoret menivät ihan läheltä katsomaan monnista, seurasivat sen perässä ja näyttivät ihmettelevän, että "mikäs ihme toi on?!". Ja nyt nuorukaiset kirmaavat "hameväen" perässä - myös vanhemmat rouvakalat ovat saaneet uusia nuoria ihailijoita.

Voiko vedenvaihdon tehdä jo tänään normaalisti, vaikka eilen tuli uusia kaloja? Edellisestä kalahankinnasta on niin pitkä aika, etten enää muista tällaisia yksityiskohtia.

[memma]

Voiko vedenvaihdon tehdä jo tänään normaalisti, vaikka eilen tuli uusia kaloja? Edellisestä kalahankinnasta on niin pitkä aika, etten enää muista tällaisia yksityiskohtia.

Mielestäni fiksumpaa olisi tehdä se vedenvaihto ennen uusien kalojen tuloa. Näin vesi olisi mahdollisimman puhdasta. Ja saisivat sitten uudetkin kalat olla viikon päivät rauhassa tutustumassa uuteen ympäristöönsä ilman vedenvaihtohäiriöitä. Mutta siis, tee se vedenvaihto nyt sitten ihan normaalisti tänään.

Ja pakko sanoa tähänkin väliin, että uusien kalojen karanteenaus olisi ehdottoman suositeltavaa. Uusissa kaloissa kun nykyisin ilmenee useinkin kaikenlaisia tauteja, joiden pääsy pääaltaaseen niiden mukana voitaisiin täten estää. Karanteeni on ystävällisempi vastaanotto myös niille uusille kaloille, jotka nyt on mulautettu täysin vieraaseen bakteeriympäristöön ja erilaiseen veteen sieltä pussista.

[Tuisku]

Ja pakko sanoa tähänkin väliin, että uusien kalojen karanteenaus olisi ehdottoman suositeltavaa.

Niin varmaan. Eipä ole tullut vain hankittua karanteeniallasta, vaikka pitäishän sellainen olla: tyhmää kyllä sitä on luottanut tuuriin, ettei tauteja tule. Mutta eikö karanteenialtaan olosuhteetkin ole uusille kaloille erilaiset kuin mistä tulevat?

Entä tuo väkimäärä, mitä suunnittelin? En haluaisi tunkea allasta liian täyteen.

Kierteiset sain tänään. Onko niiden hoidossa mitään niksiä vai elelevätkö hiekassa omia aikojaan?

[memma]

Mutta eikö karanteenialtaan olosuhteetkin ole uusille kaloille erilaiset kuin mistä tulevat?

Kyllä näin on, mutta juuri siksi karanteenin vesi on mahdollisimman puhdasta, eli se ei sisällä vieraita taudinaiheuttajia.

Entä tuo väkimäärä, mitä suunnittelin? En haluaisi tunkea allasta liian täyteen.

Kalasto on oikein hyvä ja sopiva. Partamonnille tuo allas on ihan minimikokoa, eli jos otus on koiras joka voi venyä jopa 15-senttiseksi (itselläni 13 cm yksilö), se voi alkaa näyttää altaassa vähän hassulta. Naaraat ja osa koiraistakin jää usein pienemmiksi. Partisten kohdalla myös kalan egolla on merkitystä: hyväluonteinen kala menee pienemmässä altaassa kuin ärisijä-kala.

Kierteiset sain tänään. Onko niiden hoidossa mitään niksiä vai elelevätkö hiekassa omia aikojaan?

Eipä nuo mitään ihmeellisyyksiä vaadi.

[Tuisku]

Kiitos, memma! Meidän partis on tyttö, nyt n. 8 cm. Kun monnisparvi oli kolme vuotta sitten isompi, komenteli kyllä niitä, mutta näitä kahta jäljellä olevaa en ole huomannut jahtaavan. Saa nähdä, miten käy, kun monnisparvi taas kasvaa, rupeavatko käymään neidin hermoille.