Miten akvaariota jaksaa harrastaa vuosi tolkulla?

[miljoonakala84]

Elikkä ajattelin kyselä teiltä jo akvaariota pitempään harrastaneilta, että miten jaksatte harrastaa tätä hommaa vuosi tolkulla ja tuleeko semmosia kausia että akvaario ei kertakaikkiaan vois vähempää kiinostaa? Ja jos tollasia kausia tulee niin millä konsteilla jaksatte taas jatkaa harrastusta eteenpäin? Kaiken laiset ajatukset on tervetulleita.

[cichlid]

En oikeastaan ajattele, että meillä "harrastetaan" akvaariota. Niitä on vaan yli kymmenen vuoden ajan ollut aina meillä vähintään yksi jossain päin taloa ja olohuoneen allas on oikeastaan osa sisustusta. Jos se yhtäkkiä vietäisiin pois, niin tulisipa orpo olo. Iltaisin on useammin naama kohti akvaariota kuin televisiota, kaloista on tullut elämäntapa.

Nytkin on aika reilun puolen vuoden ajan ollut tosi kortilla, väsyttää niin kerpeleesti aina eikä vapaa-aikaa juurikaan ole. Mutta viikonloppu ei ala oikealla tavalla, jos en saa käsi kainaloa myöten roikkua isossa altaassa vedenvaihtoletkun kanssa perjantai-iltana.

Ihan oikeasti ei ole kertaakaan tullut vakavasti mieleen, että luopuisin akvaarioista. Nytkin olen oikeastaan suunnitellut, että mihinhän tuon 40-litraisen sijoittaisi, jos vaikka ottaisi käyttöön.

[NesteHukka]

Järjestelykysymys.
Vaikka ei se saavien kanssa puljaaminenkaan mikään rasite ollut, niin vuosia akvaario on toiminut tekniikan ansiosta siten että riittää kun muutaman kuukauden välein putsaa suodattimet ja karsii kasveja silloin kun tarvii.
Vaikka onkin antanut osan akvaarionhoidosta tekniikalle, niin huolehdin kaloistani hyvin korkealaatuisesti.

[VesiEläin]

Elämäntavaksi akvaarioharrastus täälläkin tullut, mutta jos tympäsee, niin jotain uutta, piristävää pitää keksiä(uuden altaan hankinta, vanhan vaihto uudempaan, vanhan altaan uudelleensisustusta, uuden kasvi- tai kalalajin hankkiminen jne.)
Vielä ei oo sellasta tunnetta tullut näiden vuosien aikana että haluaisin luopua harrastuksesta ja nyt se on entistä intensiivisempää kun avomiekkonenkin harrastelee kanssani.

[paul]

Olin hetken ilman akvaarioita eron vuoksi enkä voinut uuteen kämppään ottaa 750 litrastani.

Ei kestänyt kun pari kuukautta niin oli jo 60 litranen kulmissa ja siitä muutama kuukausi niin 200 litranen. Kun saatiin nykyisen emännän kanssa uusi kämppä niin ostettiin taas pari allasta lisää.

On nuo elämmäntapa enkä todellakaan osaisi ajatella, että ei olisi akvaariota nurkissa.

[iisku]

Meillä oli joskus 12-13 vuotta sitten akvaario, en vielä oikein silloin ymmärtänyt siitä mitään, muistan vain että siinä oli platyja ja joku luikero pohjalla.
Reilu 3 vuotta sitten ostettiin ihan heräteostoksena melkeinpä tuo 100L, kun oli myytävänä halvalla kaloineen. En tiennyt mitään vesiarvojen säätelystä yms ja ihmeteltiin kun kaloja tippui... Alunperinkin kalasopassa oli erilaisissa vesiarvoissa eläviä kaloja... Jotenkin otin sitten asioist selvää. Miljoonakalat ovat aina lisääntyneet sopivasti, mutta kasvisto alkoi vain jotenkin ''kuihtua''. Ei käytetty oikein mitään lannoitteitakaan.
Oikeastaan vasta vuosi sitten aloin ajatella, että oispa hienoa saada tuosta sellainen nätti kokonaisuus ja aloin panostaa akvaarion hoitoon sekä otin selvää asioista. Olen ollut melko tyytyväinen akvaariooni viime syksystä lähtien. Välillä vaan tulee niitä ''kasvisisustus+karsimis''-kohtauksia ja tekee mieli läträillä.
Innostus on kasvanut ja aion kyllä hankkia isomman altaan vielä joskus. On tämä kiehtova harrastus, jokin siinä vaan tempaa mukaansa.

[Tuukkis]

Vuodesta 1986 kunnolla harrastaneena en voi kuin ihmetellä mikä tässä oikein jaksaa innostaa. Aina tuntuu löytyvän jotain uutta kiinnostavaa tekniikkaa tai jotain muuta. Toisaalta kun on poikamiehenä ja ei ole sitä kodinhengetärtä jarruna niin tulee laitettua ylimenevät varat akvaarioon, moottoripyöriin, autoihin ja muihin mielenkiintoisiin harrastuksiin.

[Taju]

Mulla on ainakin ollut ihan aina joku ihmeen viehtymys vedenalaiseen maailman, ja kun kotona on altaita on pimeimmässä talvi-illassakin kirkasvalohoito taattu. Meillä se on kyllä tuo isäntä joka välillä toppuuttelee kun rahaa alkaa palaa enemmänkin...

Terveisin "Kotihengetär"

[Malys]

14 vuotta on tullut läträttyä, välillä on ollut kiinnostus hukassa, kunnes se on aina jossain vaiheessa iskenyt uudelleen. Kun ei ole innostanut, on tullut tehtyä vaan vedenvaihdot ja seurailtua kaloja, sitten kun innostaa, on sisusteltu uusiksi, suunniteltu tulevaisuuden kalastoa yms. Nyt on kohta pari vuotta ollut innostus käynnissä ilman suurempia lopahduksia. Innostusta lisännyt se, että välillisistä hoidon laiminlyönneistä huolimatta on kalat pysyneet hengissä ja 9 kalaa on ollut mukana 2/3 koko harrastuksen ajasta. Alussa kaloja kuoli paljon, kun ei oikein vesiarvojen yms. päälle ymmärtänyt ja silloin nuorena tuli ajateltua, että ne oli vaan niin lyhytikäisiä enkä ottanut asiasta suurempaa huolta. Vanhemmiten sitä on tajunnut, että miksiköhän näin oli. Mutta pitää koputtaa puuta, ikinä ei ole ollut mitään isompaa ongelmia akvaarioiden kanssa, ei edes pilkkutautia. Auttaa varmaan innostuksen ylläpitämisen kanssa, kun ei tarvitse koko ajan murehtia (tai no huolestuttaa, että jos joku allas alkaakin yllättäen joskus vuotaa).

[Mabo]

Minulla innostusta pitää yllä jatkuva uuden oppiminen ja tiedonkeruu, valmista kun ei tule koskaan. Toki uudet kasvi- ja kalalajitkin piristävät harrastusta ja aina on joku projekti työn alla.

Välillä energiaa menee enemmän muihin elukoihin (käärme ja koira, kohta toinen pentu tulossa), mutta silti vietän paljon aikaa ihaillen vedenalaista elämää. Akvaario on vain niin kiehtova elementti, ettei siihen kyllästy.

[Tindra]

Reilu 15 vuotta on tullut täällä läträttyä enkä voisi kuvitellakaan lopettavani akvaarioharrastusta. Kalojen kasvattamisessa on omat tavoitteensa, joka pitää hommaa mielekkäänä jatkon kannalta ja en toki voisi kuvitella luopuvani nykyisistä aikuisista kaloistani, nehän ovat lemmikkejä siinä missä mikä tahansa muukin eläin.

[Aqualung]

en toki voisi kuvitella luopuvani nykyisistä aikuisista kaloistani, nehän ovat lemmikkejä siinä missä mikä tahansa muukin eläin.

Samoilla linjoilla. En välttämättä näe yhtä-kahta akvaariota harrastuksena. Aika harva koirankaan omistaja harrastaa koiria, eli käy eläimensä kanssa messuilla näyttämässä miten se osaa seistä luonnottomassa asennossa.

Ja kyllä akvaarionhoito on niin helppoa ja rentouttavaa puuhaa niin mitä sitä sitten tilalle keksisi? Pysyy verenpaineetkin kohtuullisissa lukemissa kun on noita kaloja joita seurailla.

Välillä tietysti on elämä hektisempää ja ei ehdi akvojen kanssa pelehtiä ihan niin paljoa kuin toivoisi (hoitorutiineista ei kuitenkaan tingitä!) mutta kyllä sitä aina jotain pientä projektia on meneillään. Jos ei muuta niin voi omassa pienessä mielessään hioa tulevia yksityiskohtia.

[Mabo]

Aika harva koirankaan omistaja harrastaa koiria, eli käy eläimensä kanssa messuilla näyttämässä miten se osaa seistä luonnottomassa asennossa.

Pakko sanoa tähän, että toki koiran kanssa muutakin voi harrastaa kun sen seisottamista.
Koiraharrastukseen meillä kuuluu myös jäljestäminen ja tottelevaisuustreenit.

[Adrianna]

Ei kai akvaarioita ole tarkoitus hankkia vaivoiksi vaan iloksi. Noista on lopulta kuitenkin niin paljon vähemmän vaivaa kuin esim. nisäkkäiden pidosta ja ovat osana talon sisustustakin. Intoa pitää yllä pienet ne muutokset arkeen, kudut ja poikasten kanssa jännääminen ovat aina kivaa puuhaa! Samoin kevään ja syksyn huutokaupat rytmittävät harrastevuotta kivasti .

OT

Pakko sanoa tähän, että toki koiran kanssa muutakin voi harrastaa kun sen seisottamista.

Näinpä, tämä käy säänöllisesti tanssittamassa äidin koiraa . Tottelevaisuutta vähän vähemmän vakavalla otteella !

[Juhis90]

Ja akvaariot pystyy jättämään helposti viikoksikin ilman hoitajaa, mikä ei onnistu muiden eläimien kohdalla. Itse pidin 2.5 vuotta sitten vuoden tauon, kun into laski kokonaan, mutta vuoden kestin ilman akvaarioita(taukoa ennen päätin, että en hanki enää koskaan akvaariota ...ja jälleen tuolla pulputtaa kaksi allasta ja kolmatta tekisi mieli ). Nyt on taas motivaatiota kestänyt 1.5 vuotta ja ei into ole laskenut, pikemminkin vain lisääntynyt .
Monesti tällaisissa motivaatioiden laskussa auttaa, jos uudistaa akvaarion sisustuksen kokonaan uudelleen, ainakin itselläni auttoi kun myin vanhoja kasveja ja hankin uusia tilalle. Kyllä se siitä lähtee taas rullaamaan

[naatti]

Ja akvaariot pystyy jättämään helposti viikoksikin ilman hoitajaa, mikä ei onnistu muiden eläimien kohdalla.

Onnistuuhan Jotkin liskot, nilviäiset ja käärmeet pärjäävät hyvin ilman hoitajaa, jos tekniikkaa on ja se pelaa. Koiran voi usein ottaa mukaan. Itse pidän akvaariota elävänä tauluna, en niinkään lemmikkinä. Akvaarioissa on se hyvä puoli, että niiden pidon voi lopettaa helposti verrattuna koiraan. Niihin saa luvallisesti kyllästyä ja vaihtaa kalastoa, mutta kuka nyt tekisi niin koiran kohdalla?

[Juhis90]

Ja akvaariot pystyy jättämään helposti viikoksikin ilman hoitajaa, mikä ei onnistu muiden eläimien kohdalla.

Onnistuuhan Jotkin liskot, nilviäiset ja käärmeet pärjäävät hyvin ilman hoitajaa, jos tekniikkaa on ja se pelaa. Koiran voi usein ottaa mukaan. Itse pidän akvaariota elävänä tauluna, en niinkään lemmikkinä. Akvaarioissa on se hyvä puoli, että niiden pidon voi lopettaa helposti verrattuna koiraan. Niihin saa luvallisesti kyllästyä ja vaihtaa kalastoa, mutta kuka nyt tekisi niin koiran kohdalla?

Nooh, unohdin nuo terraarioeläimet tuosta, mutta yleensäkkin nämä karvaiset ja sulkaiset elukat(jyrsijät, kanit, koirat, kissat, papukaijat yms.)
. Harvempi ottaa esim. kaniaan tai koiraa etelän turistikohteeseen, vaan yleensä niille joudutaan hommammaan hoitaja, mutta akvaarioiden kohdalla tätä ei tarvitse välttämättä tehdä, jos on tällainen ihan normiakvaario. Ja akvaariot eivät sotke karvoillaan koko kämppää

[naatti]

Ja akvaariot eivät sotke karvoillaan koko kämppää

Eipä meidän kissa tai koirakaan, tosin undulaatit vähän höyhenöivät. Tottahan se on, ettei kaikkiin kohteisiin koira pääse, mutta ne ainakin meillä karsiutuvat listasta. Itse en päästä ketään ventovierasta 4H:sta tullutta lasta hoitamaan koiraani, kun mulle on vähän jäänyt traumoja kyseisestä toiminnasta. Miksei missään ole hoitajaa, joka noudattaa ohjeitani varmasti, eikä mene syöttämään koiralleni kaikkea, mitä se suuhunsa ottaa. Akvaario on helppo, mutta ei siitä kyllä isompaa seuraa ole. Mutta akvaarioitakin kannattaa jonkun käydä vahtimassa, että kaikki pelaa.

[Miss_Molton]

Ja akvaariot eivät sotke karvoillaan koko kämppää

Eipä meidän kissa tai koirakaan, tosin undulaatit vähän höyhenöivät. Tottahan se on, ettei kaikkiin kohteisiin koira pääse, mutta ne ainakin meillä karsiutuvat listasta. Itse en päästä ketään ventovierasta 4H:sta tullutta lasta hoitamaan koiraani, kun mulle on vähän jäänyt traumoja kyseisestä toiminnasta. Miksei missään ole hoitajaa, joka noudattaa ohjeitani varmasti, eikä mene syöttämään koiralleni kaikkea, mitä se suuhunsa ottaa. Akvaario on helppo, mutta ei siitä kyllä isompaa seuraa ole. Mutta akvaarioitakin kannattaa jonkun käydä vahtimassa, että kaikki pelaa.

Kuten Juhis90 unohti mainita nuo matelijat ja muut örveltäjät siitä, että nekin voi jättää yksin kotiin pidemmäksi aikaa. Ja mitä seuralaisominaisuuksiin tulee, niin matelijat ja semmoiset saattavat kesyyntyä siinä missä kalatkin, mutta mielestäni skorpionista, lintuhämähäkistä tai sirjkasta on vähemmän seuraa kuin naamansa lasiin tunkevistä pikkukaloista. Noista em. lajeista ei ole muita kokemuksia kuin eläintarhojen ja -kauppojen yksilöt. Niin, ja en niitä silitelläkään haluaisi...

Jottei ihan pilkun viilaamiseksi menisi, niin väitän silti "normitankkia" helppohoitoisemmaksi (ja edulllisemmaksi) kuin matelijoita. Pikkuinen pytty pyörinyt reilut 13 vuotta (ja muuttanut perässä neljästi) aika tasaisella ja simppelillä kalastolla. Vähän isompi tulee hoitoon (ehkä jopa pysyvästi), kun vanhempien kämppään iskee putkiremppa.

[NesteHukka]

Semmoinen juttu käynyt kyllä mielessä, että on se vaan kun noihin kiintyy.
Se joukkokuolema akvaariossa, josta tässä taas tänään kirjoitin toiseen threadiin, niin valehtelematta kyllä se tuntui melkein siltä kuin olisi kuollut vaikkapa vastaava määrä koiria.
En tiedä onko minussa jotakin vikana, mutta tuntuu vaan sellaiselta että kuolemat kasaantuvat mieleen, olivat ne sitten sukulaisia, ystäviä tai lemmikkejä. Heikolla hetkellä ne aina palaavat mieleen.
Välillä saa aikaan sellaisia ajatuksia että kannattaako sitä asiaa tahallaan vielä pahentaa hankkimalla lemmikkejä jotka kuitenkin kuolevat ennen omistajaansa, ellei sitten omistajalla tule kuolema ennenaikojaan.
Hullulta kuulostavaa puhetta, eikö...

[Helinä79]

Niin, mikä tässä oikein kiehtoo? Aina välillä tuntuu, ettei jaksa välittää koko altaista, mutta aikansa tuijotetuaan väärässä paikassa olevaa kasvia, ryhtyykin toimeen. Sitten tulee pantua kuntoon kaikki itseä vaivaavat yksityiskohdat, ja taas sitä jaksaa katsella illasta toiseen. Kunpa muunkin elämän kanssa olisi näin helppoa...
Sitä äkkiseltään kuvittelisi, että akvaario on jossain vaiheessa "valmis", eli kaikki kasvit kasvaisivat siellä missä kuuluukin, ja kalasto olisi täydellinen tekniikasta nyt puhumattakaan...
Mielestäni akvaarioissa parasta on se, että jos ei jaksa, voi hoitaa vain rutiinit, ja kun yhtäkkiä iskee innostus, voi altaan kanssa puljata niin paljon kuin tahtoo. Ja vaikka laiskanpulskeaksi tunnustaudunkin, niin kämpästäni löytyy tällä hetkellä kolme toimivaa allasta, ja kaksi odottelee inspiraatiota tyhjillään varastossa (ja lisäneliöitä kämppään ).
Juuri tulin akvaarioliikkeestä mukanani kassillinen uusia kaloja, joiden sijoitusta pitää vielä vähän miettiä . Tää on niin tätä.

[-Alix-]

Minulle altan kanssa räplääminen on välillä henkireikä ja useimmiten nautinto. Lauantaiaamuna herään, laitan mukavaa musiikkia soimaan, keitän pitkän latten ja alan puuhailemaan kasvialtaassa. Kyllä siinä helposti vierähtää useita tunteja kun keksi jotain tiettyä mitä haluaa räpeltää, sammalkantoa tai muuta.

Samalla talouden altaat on tehty mahdollisimman huoltovapaiksi, jotta niistä ei tulisi riippakiviä. Kun tekee mieli räplätä niin räpläävaikka päivän, jos ei tee mieli niin hoitaa vedenvaihdot ja napsii pari kasvia ja siirtyy takaisin sohvalle leffankatsomiseen Tarpeen tullessa saan kaikki neljä altaat viikkohuollettua reilussa tunnissa, nopeamminkin menisi jos käyttäisin eri letkua 720-litraiseen. Mutta samalla pitää muistaa, että tämä on nautinto ja harrastus, ei kilpailu siitä, kuinka helppoa tai nopeaa altaan hoito on.

Muttasiis täällä mieluisuus on pysynyt sillä, että olemme järjestäneet teknisen puoen niin, ettei altaista tule riippakiviä.

[en]

Mulla on ollut allas-altaita vuodesta 1992- . AJ tosiaan ensin olin aktiivinen ja TAS-aktiivikin vuosia , sitten tuli lapsia 1-2-3 ja kiinnostus on ollut 7v lähinnä altaan ylläpitoa kun siellä asuuherra-partis vuodelta 1992... JA Meillä on kissa vuodelta 1992 ... ja ,,, En todella sitä partista voi nirhata enkä myydä,se on lemmikki siinä missä kissakin (ja toinen kissakin). Sen takia allas on aina ollut.. ja nythän taas vuosi on ollut aktiivista harrastusta pitkästä aikaa...

[weloo]

Miten jaksatte harrastaa tätä hommaa vuosi tolkulla.

Täytyy keksiä jotain tekemistä esim. Sisustuksen vaihtaminen tai jonkun uuden"laitteen" tekeminen.

[hs75]

Monta kertaa onkin tehnyt mieli laittaa akvaariot taipaleelle. Lopulta ehkä monta vuotta olleet monniset ovat se viimeinen jutska ettei raskikaan myydä. Niin ja sitten pitää olla muutama omppu aina. Ja kun pitää olla eri vesiarvot, niin niitäpä pitääkin olla kaksi. Siis akvaarioita.

Ja kun ompunpoikasia on paljon, pitää laittaa niille toinenkin allas että mahtuvat kasvamaan.. Kierre onkin valmis. Ja kohta taas tuntuu että akvaariot myyntiin..