Kimalaispallokalat

[Ojahauki]

KimalaisPallokalat

Elikä hommasimme tuossa taannoin 4kpl kimalaispallokalan poikasta akvaarioomme 425l, ja heidän seurana on kuparimonnisia,pandamonnisia, tiikerinuoliaisia,pleko,levänuoliaisia,piikkisilmiä ja käärmekala.

Tulevatko pallokalani toimeen kyseisien kanssa, ei havaittu ainakaan näykkimistä tai sellaista normaalia pikku jahtausta jos sattuvat tulemaan pallokalojen olinpaikan lähelle mutta ei repimistä yms.

Ja mitä kaloja voisin ottaa näiden pallokalojen seuraksi elämään tuohon keskelle akvaariota jotain korkeemmalla uvia kaloja keskittynyt noi meidän kalastot enemmän pohjalle. Elim mitä kaloja sopisi pallokalojen seuraan, testattiin lehtikaloja eivät sopinee ollenkaan.

-Katri & Joni-

[Skerries]

Ottamatta kantaa yhtään mihinkään muuhun, niin mulla on ollut kimalaispallokaloja nyt muutama vuosi. Mun mielestä niitä ei käyttäytymiseltään voi verrata oikein noihin muihin akvaarioihin myytäviin makeanvedenpallokaloihin.

Se kuva mikä mulle on niistä muodostunut oman kokemuksen ja näiden A-W:n keskustelujen kautta, niin ne ovat suhteellisen seura-akvaarioystävällisiä kaloja, jotka viihtyvät parvessa olematta kuitenkaan varsinaisesti parvikala.

Vilkas kala ja ahne kala, joka soveltuu mieluumin ehkä pienempien ja samankokoisten vilkkaiden kalojen seuraan. Ei mieluumin huntueväisten tai kömpelöiden isojen kalojen seuraan (=lehtikala).

Omat kimalaispallot eivät syö hiutaleruokaa, joten siinä mielessä ne eivät kilpaile samasta ruuasta hiutaleita syövien kalojen kanssa, joten vähän rauhallisemmatkin peruskalat menisivät, mutta surviaiset menevät saman tien pallojen kitaan. Suosittelen myös kovia katkarapupellettejä. Ne kelpaavat osalle ja niiden hampaita ei ole tarvinnut leikata. Tietysti jos pystyy viljelemään riittävällä voluumilla kotiloita, niin hyvä sekin olisi.

En ole havainnut minkäänlaista jahtaamista tai reviirikäyttäytymistä.
Paitsi uusia kuparimonnisia käytiin näykkimässä ensimmäisen vuorokauden aikana selästä, mutta se jäi siihen, kun ei niistä iloa irronnut.

[Jacke]

Mulla on ollut kanssa noita veijareita muutaman vuoden ajan.

Melko sopuisia tapauksia, mutta saattavat pistellä nälissään kivan väriset (esim. punainen, metallinhohto, valkoinen) allaskumppanit parempiin suihin. Mulla kalojen viikon mittaisen lomapaaston uhreiksi on joutunut, safiiritetra, pari katinkultamonnia ja seeprapleko . Monnisten evät saattavat joutua iskujen kohteeksi, itselläni eivät kyllä ole monnisiin koskeneetkaan.

Itse hävittäisin tuosta teidän kokoonpanosta tiikerinuoliaiset, sillä ne kilpailevet pallojen kanssa samasta sapuskasta, eli kotiloista. Käärmekalan kohdalla kannattaa varmistaa, että saa riittävästi ruokaa.

Jos haluatte jotain hiukan suurempia, näyttäviä ja ei aivan tavallsia kalasia altaaseenne, suosittelen pantterikiipijäkalaa. Rauhallinen, näyttävä, labyrinttikaloihin kuuluva komistus. Vaikka on petokala se jättää pallot kyllä rauhaan, taitaa nuo pallojen hampaat sattua melkoisesti..

Mulla pallot syö lähes kaikkea: hiutaleita, rakeita, pellettejä, pilkottuja kastematoja ja tietysti pääruokana erilaisia pakasteita (survaria, valkoista hyttystä, krilliä, mysistä, simpukkaa jne).

Tuo hampaiden kasvaminen on erittäin yksilöllistä, eikä pelkällä ruokavaliolla voi vaikuttaa hampuleiden kasvuun. Palloni ovat syöneet aina samaa sapuskaa, eikä muutamalta pallolta ole tarvinnut koskaan leikata hampaita, kun taas muutamilta ne joutuu leikkaamaan muutaman kuukauden välein, kun taasen toisille kaiffareille riittää hampaidenleikkaus kerran vuoteen...

[Skerries]

Jep. Yksilöllistä tuntuu olevan. Erilainen hampaiden kasvuvauhti ei voi selittyä pelkästään Wardleyn katkarapupellettien syönnillä tai syömättömyydellä.
Joillakin ei ole tarvinnut leikata koskaan, joillakin "koko ajan".

[Kolli]

Pallosia on mullakin ollut kohta 3 vuotta seuranaan monnisia ja partamonni.

Alkuun kiusasivat hieman monnisia, mutta nykyään ne eivät kiinnosta lainkaan.

Viikon paastolle en palloja kuitenkaan seura-altaaseen jättäisi. Onneksi kaikki ovat oppineet syömään myös kuivaruokaa, joten ruokinta-automaatilla selvitään loma-ajoista

Hampaita on muutamalta yksilöltä leikattu jokunen kerta, muilta ei kertaakaan.

[Funk]

Minulla on 1 kimalaispallokala akvaariossa seuranaan helmirihmakala, taistelukala, pari monnia ja parvi neontetroja. Se ei ole kiusannut ketään, mutta tarvitsisiko se kaverin? Pallukka pyörii aika pienellä alueella nurkassa mennen vain harvoin etsimään kotiloita muualta. Onko ihan normaalia käytöstä?

[Funk]

Nyt on kimalaispallokala liikkeellä ihan terveen oloisesti. Se oli varmaan vain kummissaan muutosta. Viikko meni nurkassa pyöriessä. Nyt se on taistelukalan pyrstön kimpussa... Mutta onneksi taistelukala on aika nopea.

[pisamapallokala]

Mullakin on ollut noita vuosikausia, ja tulevat toimeen kaikkien kanssa, lukuunottamatta tosiaan hitaita, kilttejä huntueväisiä kaloja.Ja syövät kuin siat, mitä vaan.

[Syvaniem]

Ihastuin kimalaispallokaloihin liikkeessä, mutta nyt luin tästä keskustelusta, että niiden hampaita pitää leikata Miten ihmeessä se tehdään? Ja millä välineillä?
Vaikka kimalaiset olivat minusta ihania, niin tuo hampaidenleikkuu kyllä epäilyttää...

[miljoonakala84]

Ois tämmönen kysymys, eli kun neuvotaan noille pallokaloille syöttämään esim. kotiloita että hampaat kulus, niin pystyykö ne syömään kierteisiä?
Vai onko niillä liijanlova kuori?

[Myfyriwr]

Liekö hapan vesi syynä mutta ainakin meillä kierteiset syödään jos niitä erehtyy olemaan hiekan pinnalla näkyvillä. Oppineet rontit puremaan kuoren ensin auki tötterön päästä ja sieltä sitten paloitellaan loppukotiloa kunnes herkku on tarjolla..

Hampit on leikattu kerran kohta 3 vuoteen ja sekin kerta heti ne ostettua, kierteiset taitavat hoitaa homman kotiin luonnostaan

[JJVi]

Jep. Yksilöllistä tuntuu olevan. Erilainen hampaiden kasvuvauhti ei voi selittyä pelkästään Wardleyn katkarapupellettien syönnillä tai syömättömyydellä.
Joillakin ei ole tarvinnut leikata koskaan, joillakin "koko ajan".

Tuo on aivan totta. Mulla on kahdessa erässä ostettuja kimalaisia, ikäeroa ei ole paljoakaan ja kaikki ovat olleet mulla jo vuosia. Ensimmäisen erän kimalaisilta joutuu leikkaamaan hampaita jatkuvasti, myöhemmän erän hampaat eivät kasva laisinkaan vaan pysyvät kokoajan lyhyinä. Epäilisin, että poikasena annettu ruokavalio vaikuttaa hampaiden kasvuun. Voisi kuvitella, että jos pallokalan poikanen syö pienenä kovaa ruokaa, hampaiden kasvu alkaa ja ei pysähdy vaikka isona ruoka olisikin liian pehmeää. Tai sitten nuo ovat eri kantaa, eri vesistöalueelta joissa toisella on kovempi ruokavalio kuin toisella.


Mitkään katkarapupelletit (olivat ne kuinka kovia tahansa) eivät kyllä hampaita tylsytä.

[MarjaR]

Meillä kimalaisten hampaita on jouduttu leikkaamaan 2-3 kertaa vuodessa. Kalat on ostettu kahdessa erässä ja kaloissa on selkeää eroa nähtävissä jo ulkomuodossa kuin hampaiden kasvussa. Toiset ovat semmoisia "isopäisempiä" ja heillä hampaat pysyvät lyhyinä, kun taas toisilla, huomattavasti pienemmillä kuin isopäiset, hampaat kasvaa hurjaa vauhtia. Ruoaksi kelpaavat niin kotilot, survarit, mysikset, katkaravut, simpukat, kiekkorakeet, katkarapupelletit ym. pohjaruoka. Kyse ei siis ole siitä, etteivätkö ne söisi riittävästi kovaa ruokaa, vaan toisilla hampaat vaan kasvavat nopeammin.

Itse hampaiden leikkuu ei ole omien kynsien leikkaamista kovinkaan paljoa kummempaa. Meillä kalat on nukutettu ensiksi neilikkaöljyllä ja sen jälkeen kala varovasti käteen ja kynsisaksilla hampaat poikki. Hankalempaa on haavia kalat isosta akvaariosta kuin itse leikkuu. Neilikkaöljy kannattaa sekoittaa pieneen määrään vettä pullossa ja ravistaa kunnolla, josta se kaadetaan vesiastiaan. Näin kala nukahtaa paljon nopeammin, kuin silloin kun neilikkaöljyn tipat tiputtaa veden pinnalle.

Kavereina kimalaisilla on helmi- ja täplämonnisia, nuolimonneja ja juovapuuplekoja. Monnisten eviä on hieman maisteltu, mutta pääsääntöisesti kaikki ovat saaneet olla rauhassa.

[Syvaniem]

Kiitos hampaidenleikkuu ohjeista MarjaR
Mutta mitenkä kimalaisten tilantarpeen kanssa on? Varjon kirjoissa suositellaan väh. 128 litraa, joten 77x33x38cm = 96litrainen lienee siis liian pieni?
Luonteissa kuuluu olevan vaihtelua, mutta mitä luulette, uskaltaisinko laittaa n.5 kimalaista (vai montako?) 160-litraiseen, jossa 20 ruusutetraa, monnisia ja partis? Lähinnä mietin, että meneekö ruusut pallojen suihin? Ne on kyllä vikkeliä, mutta kimaltelevat kauniisti

[Jacke]

Kimaltelu + pallot = ei hyvä yhdistelmä.

Ja tuosta tilavaatimuksista:Tuo 128 litrainen on aivan
LIIAN PIENI kimalaispallokaloille. Itse pitäisin altaan minimi pituutena 120cm ja litroja saisi olla yli 200.

Tähän on oikeastaan pari hyvää syytä, kimalaiset on sille päälle sattuessaan melkoisia uimareita. Ja tuo altaan litra tilavuus tulee aivan täysin niiden vaatiman ruoan kuormittavuudesta.

[Syvaniem]

Okei, kiitos. Täytyy siis toistaiseksi luopua kimalaishaaveilusta...
Pitää sen sijaan alkaa miettimään josko ottaisin kääpiöpalloja tuohon 100-litraiseen

[Salama-Santeri]

Okei, kiitos. Täytyy siis toistaiseksi luopua kimalaishaaveilusta...
Pitää sen sijaan alkaa miettimään josko ottaisin kääpiöpalloja tuohon 100-litraiseen

Kääpiöpalloja voin kyllä suositella, ne on aivan ihania, mutta katsopas myös punapyrstöpallokalaa. Se on tosi jännännäköinen ja menisi kaiketi jo siihen satalitraiseenkin, vaikka niiden kääpiöpallojen kanssa.

[Syvaniem]

Molempiin pallolajeihin olen yrittänyt perehtyä ja sellaisen käsityksen sain, että punapyrstöt ovat ärhäkämpiä kuin kääpiöt. Eli silloin olisi puhdas palloallas ilman muita kalalajeja paras, vai? Tosin tässäkin on varmasti yksilöllisiä eroja ja monia mielipiteitä...
Mutta jos määriä mietitään, niin montako kääpiötä ja punapyrstöä mahtuisi tuohon 100-litraiseen (n.77x33x38cm)? Mielummin ali- kuin ylikansoitus
Myös mielipiteitä, mitä lajeja voisi laittaa näiden kanssa yhteen, kuulisin mielelläni! Hakua olen jo useamman kerran käyttänyt, mutta jos löytyisi vaikka jotain uusia ehdotuksia. Omalla harkinnassa olevien kalojen listalla on ainakin makkarakala.

[lauri]]

Syvaniem tuleeko noi mun YV:t sulle kun en oo varma lähtikö ne?