'Mattosuodatin' hiekasta tms

[JJVi]

Samoin jossakin webin aiemmissa keskusteluissa mattoa jo sovitettiin altaan ulkopuolella oleviin koteloihin joihin vesi vietäisiin letkuja pitkin.

Onhan noita ollut ja on. Ala-allas (tai yläallas) myös makeaan veteen, mikä jottei? Ei tarvitse olla umpinainen todellakaan. Suljetuissa pöntöissä on ongelmansa. http://www.barmwater-berlin.de/HMF_im_E ... eheim.html

Kokemusta on tuostakin, nämä kiekot olivat alunperin eheimin ulkosuodattimen sisällä mattona:


Matto toimi tuolla ihan hyvin, ainut ongelma on että kun se on koteloitu ja sinne johdetaan vedet imuletkua pitkin, se tukkeutuu ehkä jopa nopeammin kuin normaalisti täytetty ulkosuodatin.

Eli mun mielipide on, että mattosuodattimen tukkeutumattomuus (johon en kyllä itse ole ikinä päässyt), ei johdu mistään erityisestä hajoamisesta vaan yksinkertaisesti heikosta roskan kulkeutumisesta mattoon.

[optimistx]

Matto toimi tuolla ihan hyvin, ainut ongelma on että kun se on koteloitu ja sinne johdetaan vedet imuletkua pitkin, se tukkeutuu ehkä jopa nopeammin kuin normaalisti täytetty ulkosuodatin.

Eli mun mielipide on, että mattosuodattimen tukkeutumattomuus (johon en kyllä itse ole ikinä päässyt), ei johdu mistään erityisestä hajoamisesta vaan yksinkertaisesti heikosta roskan kulkeutumisesta mattoon.

Paljonko tuossa tuli veden virtausnopeudeksi, cm/min?

Arvailen kuvista sisäputken halkaisijaksi 0,5 dm (=5 cm), pituudeksi 2 dm, jolloin virtauksen pienin poikkipinta-ala olisi pi*0.5 dm * 2 dm = 3 dm2. Jos pumppu pumppaa 600 litraa tunnissa eli 10 l/min, niin virtauksen nopeus olisi 10 dm3/min / 3 dm2 = 3,3 dm/min = 33 cm/min.

Otaksun saksalaisen ohjeen perusteella, että virtauksen suunta on keskiputkesta ulospäin, eli toisin kuin normaalisti. (?).

Jos noin olisi, niin virtaus on vienyt bakteerit mennessään ainakin putken ympäriltä, ja tulovirtaus on tukkinut helposti moskalla putken ympäristön. Virtaus toiseen suuntaan olisi parempi tukkeutumisen kannalta. Basilleista en oikein tiedä, viihtyivätkö ne sitten lähellä ulkoreunaa, jossa ehkä lietettä ei ollutkaan sopivasti, kun liete oli lähellä tuloputkea kapeimmassa paikassa?

Jos kokeilisin ko. periaatetta nyt, niin vaihtaisin kiertosuunnaksi ulkokehältä keskiputkeen päin, ottaisin veden akvaariosta karkean usein vaihdettavan esisuodattimen läpi (vaikkapa vaahtomuovipatruuna) ja säätäisin ulkosuodattimen veden nopeudeksi 5-10 cm/min.

[bj]

Tungen tähän väliin kysymyksilläni, jos joku viisaampi jaksaisi vastata, kun en noista ite ole kovin hyvin perillä.

Mulla on Eheimin 2028 ja ostin sen käytettynä, enkä siten tiedä minkälaiset massat on tehtaan paketissa.
Alimmaisena on makaronia, joiden päällä karkea muutaman sentin suodatuslevy ("matto"?), seuraavassa jotain kivimäistä, mitä lienee nimeltään ja onko niillä jokin erityistehtävä suodattajana? Kolmannessa pilkottuja karkeahkon superlonin tapaisia kuutioita.

Kun jossain vaiheessa ajattelin uusia noita, mitä ja millä nimityksellä noita pitäisi hankkia? Käykö tämmöinen tässä viestiketjussa mainittu nettikaupasta ostettu mattosuodattimen pala leikattuna ylimpään koriin? Entä mikä karkeus olis sopiva?
Kävisikö sama matsku toiseen, pikkuakavaarion ulkosuodattimeen, jossa ei ole koreja, vaiko vanhanaikainen vanuko olis parasta?

[optimistx]

Toivottavasti bj saa vastauksen joltain tietävältä.

---

Havaintoja tässä vielä liejukokeistani.

1. Fluval 4:n, eheim aquaballin, renan filstarin vaahtomuovit ovat hieman karkeampia (noin 1 kupla / mm, noin 20 -25 kuplaa / tuuma) kuin Etolan patjamuovi.

2. kaadoin juomalaseihin merenpohjan kaislikosta kaavittua lietettä (ohoh, miten paljon pientä eläväistä siinä) sisältävästä sangosta vettä tarmokkaan sekoituksen jälkeen (vesi niin sameaa, että näkyvyys hädin tuskin 5 cm)

a) renan 10 mm paksun vaahtomuovin läpi kerran

b) hienon merenrantahiekan läpi kerran , paksuus n. 10 cm + vanua

c) yksinkertaisen kahvisuodatinpaperin läpi kerran (oop, S-marketista, ruskeahkoa paperia, johon lisätty vedenkestoainetta)

Täydet juomalasit asetettiin valkoisen paperin päälle, jossa tekstejä, ja katsottiin tekstejä ylhäältä päin. Vertailukohteeksi neljäs lasi d, jossa Espoon kraanavettä.

Tapauksissa a,b,c suodatustuloksen vesi olis selkeästi kellertävää kuin vanha vesi, minkä totesi hyvin vertaamalla vesijohtoveteen.

Tapauksessa a) oli tulos hyvin samea, silmämäärin näkyi lukuisia isohkojan hiukkasia, joita tuntien kuluessa laskeutui pohjalle sakaksi.

b antoi paljon paremman tuloksen kuin a, sameutta oli, mutta ei juuri paljaalla silmällä näkyviä hiukkasia eikä sakkaa kertynyt pohjalle.

c antoi parhaan suodatustuloksen, ja ero myös b:hen nähden oli selvä.

Sovellettiin koetulosta akvaarioon, jossa oli eheimin aquaball ollut käynnissä päiväkausia vaahtomuovipatruunalla ja 100 % puuvillavanulla ( n. 2cm paksuna kerroksena). Vesi oli silmämäärin tyydyttävän kirkasta, mutta sivuilta 2 peilin avulla pituussuuntaan katsottaessa nähtiin vaalea kohta silmän vieressä vin yhden kerran (siis n. 2*75 cm 'näkyvyys' = 1.5 m).

Lisättiin kahvisuodatinpaperi yksinkerroin vaahtomuovipatruunan sisälle keskus'akselin' ympärille (puhdistettiin vaahtomuovi ja vaihdettiin vanu).

Jo seuraavana aamuna 'näkyvyys' oli parantunut n. 6 metriin (eli näkyi 4, ja jopa 5 vaalean kohteen kuvaa). Edestä katsottunakin vesi vaikutti hätkähdyttävästi kirkkaammalta kuin ennen.

Kahvisuodatinpaperia käytettäessä aluksi pumpun virtaus oli voimakas, mutta se oli vähentynyt 1 vuorokaudessa niin, että oli hyvä vaihtaa paperi.

---

Olisiko tästä vedettävissä (minua hämmästyttävä ) johtopäätös, että kahvisuodatinpaperiin verrattuna vaahtomuovimateriaali on todella huono suodattamaan mekaanisesti epäpuhtauksia vedestä ?

[111na]

Suodatinmattoon ei mielestäni päde juurikaan mikään varsinainen 'akvaariolisä' hinnassaan, koska se on erikoistuote, jolle ei ole samanlaista korvaajaa. Törkeän hintaista se toki on ollut paikoin kotimaassa, mutta se on hieman toinen juttu. Mutta kun tilaat nettikaupasta vaikkapa 100*50cm palan, ei hinta ole kovin kummoinen.

www.aqua-design.com antoi filtterimattonsa tuote B181640 (50 cm X 50 cm x 5 cm) hinnaksi 12,70 sis alv. Kun tilavuus on 12,5 litraa, niin litran hinta on n. 1 euroa, kun Etolan vastaava 0,20 euroa, siis kerroin vain 5 . Tosin eihän nyt yhden muovinpalan haeskelemiseksi YHDEN ihmisen kannata paljon aikaansa käyttää, mutta jos 10 000 ihmistä hyötyisi siitä, niin... Vai karhunpalveluskohan se olisi? Olisihan se piristystä elinkeinoelämälle mitä enempi ihmiset ostelevat, vaikka vain ilmaa taikka hyvää mieltä.

Jos haetaan hyvää typenkierron ja tasapainottavan lietteen kasvualustaa joka ei tarvitse juurikaan hoitoa, ei patjaa voi verrata mattoon. Siksi mattoa tullaan valmistamaan edelleen joka tapauksessa.

Olisiko tästä vedettävissä (minua hämmästyttävä ) johtopäätös, että kahvisuodatinpaperiin verrattuna vaahtomuovimateriaali on todella huono suodattamaan mekaanisesti epäpuhtauksia vedestä ?

Ei siltä kantilta, että kun tulet vaikkapa kolmen päivän reissusta kotiin, erot ovat jo selvät. Täytyyhän suodatuksen ja vedenkierron olla riittävän stabiili ollakseen luotettava ja ennalta-arvattava kaikin puolin.

(Suodatuksesta on puhe tässäkin:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 31#6635331 )

[optimistx]

Jos haetaan hyvää typenkierron ja tasapainottavan lietteen kasvualustaa joka ei tarvitse juurikaan hoitoa, ei patjaa voi verrata mattoon. Siksi mattoa tullaan valmistamaan edelleen joka tapauksessa.

Hmm, ehkä sanat patja ja matto hämäävät . Kysymyksessähän ovat jopa samasta muoviraaka-aineesta vaahdotetut muovit ilman lisäaineita, karkeusasteet vaihtelevat. Kyllä pystyn vertailemaan niitä tässä edessäni, tekemään vertailevia kokeita ja vetämään niistä johtopäätöksiä.

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat sanomalla 'ei voi verrata'

Olisiko tästä vedettävissä (minua hämmästyttävä ) johtopäätös, että kahvisuodatinpaperiin verrattuna vaahtomuovimateriaali on todella huono suodattamaan mekaanisesti epäpuhtauksia vedestä ?

Ei siltä kantilta, että kun tulet vaikkapa kolmen päivän reissusta kotiin, erot ovat jo selvät. Täytyyhän suodatuksen ja vedenkierron olla riittävän stabiili ollakseen luotettava ja ennalta-arvattava kaikin puolin.
...

En oikein ymmärrä kohtaa 'erot ovat jo selvät'.
Samaa mieltä luotettavuuden tarpeesta.

Voisi filosofoida paljonkin tästä luotettavuusaiheesta. Voi olla etu ostaa valmista, jolloin voi syyttää myyjää tuotteen virheesta tai sopimattomuudesta ilmoitettuun aiottuun käyttöön, tai jopa antaa vakuutusyhtiön viime kädessä korvata.
On turvallisempaa tehdä niinkuin suuret joukot tekevät, ja niin kuin ennenkin on tehty. Ehkä tämmöiset kehittelyn tapaiset mietteet eivät olekaan omiaan suurille joukoille, enemmistölle.

Vrt. useimmat kai haluavat istua taksiin ja päästä pian perille. Jos taksikuski alkaa selostaa ensin moottorinsa rakennetta ja suunnitelmiaan tai haihattelujaan muutella sitä paremmaksi, voivat kyydittävät hieman hämmentyä.

[111na]

Suodatinmatossa on kuplat 'räjäytetty' rikki ja se muistuttaa enemmän kolmiulotteista verkkoa. Toiseen kohtaan: Itse totesit kuinka virtaus pieneni kun hiukkasia jäi 'haaviin'. Joko ymmärrät paremmin mitä tarkoitin?

[optimistx]

Suodatinmatossa on kuplat 'räjäytetty' rikki ja se muistuttaa enemmän kolmiulotteista verkkoa. Toiseen kohtaan: Itse totesit kuinka virtaus pieneni kun hiukkasia jäi 'haaviin'. Joko ymmärrät paremmin mitä tarkoitin?

Katsoin 50x suurennuksella Etolan vaahtomuovia ja Renan suodatinpatruunan vaahtomuovia. Molemmat näyttävät rakenteeltaan samanlaisilta, samanlaisen prosessin tuloksilta. Värieroa on ja kennojen kokoero.

Mainitsemani nopea tukkeutuminen oli kahvisuodatinpaperista kiinni. Se otti pienellä pinta-alallaan niin tehokkaasti hiukkasia, että tukkeutui nopeasti (olihan sitä vain muutamia neliösenttimetrejä 90 litran akvaariota varten).. Jos se ei olisi niin tehokas, niin ei tukkeutuisi niin äkkiä:). Tätähän voi säädellä mielin määrin valitsemalla suodatinmateriaalin poikkipinta-alan sopivaksi. Jos ala 100-kertainen, kestänee 100 pv ennenkuin on yhtä tukossa kuin oli tämä pikkunen. Voi taitella paperin kuin autojen ilmansuodattimet yms.

Olisikohan niin, että vaahtomuovipatruunan läpi kierrätetään vettä hurjaa vauhtia, 5 kertaa tunnissa, ja sitten ollaan tyytyväisiä kun patruunat eivät tukkeudu?

>provokaatiomoodi päälle>

Ollakseen tehokas mekaanisen suodattimen täytyy tukkeutua nopeasti! (sillä minnekäs se moska muualle menisi kuin tukkimaan sitä suodatinta?)

<provokaatiomoodi pois>

[111na]

Ollakseen tehokas mekäänisen suodattimen täytyy tukkeutua nopeasti! (sillä minnekäs se moska muualle menisi kuin tukkimaan sitä suodatinta?)

Tuohan on tietenkin aivan yhtä totta kuin että ilmaan heitetty kivi putoaa tai että kun syö niin vatsa täyttyy! Jutuissasi hieman sekoittaa se että näytätkin tarkastelevan asiaa kovin paljon mekaanisen suodatuksen kannalta. Lisäksi menet siinä äärimmäisyyksiin, ikään kuin silmin näkymättömään noine peilitesteineen. Samaan suodattimeen lienee mahdotonta saada erinomainen sekä mekaaninen että biologinen teho ainakaan niin ettei se vaatisi jatkuvaa huolenpitoa - esimerkiksi esisuodatuksen puhdistamista.

Seran L150 suodattimeni ( http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 5&start=30 ) tiheä vaahtomuovi mielestäni eroaa kovinkin suodatinmattolevyistä muistuttaen superlonia. Jopa sekin on pysynyt minulla lähes ilman tarvetta pestä (lähes= riippuen kuormituksesta). Tämä johtunee hitaasta läpivirtauksesta (muistaakseni 2-3cm/min, kerran mittasin sen). Luulenpa että mattosuodattimenkin rakentajat tekevät kovin usein virheen sovittamalla mattoonsa turhan tehokkaan pumpun. 'Lyhistyvistä' pisaramatoista esimerkiksi on ollut juttua.

[JJVi]

Matto toimi tuolla ihan hyvin, ainut ongelma on että kun se on koteloitu ja sinne johdetaan vedet imuletkua pitkin, se tukkeutuu ehkä jopa nopeammin kuin normaalisti täytetty ulkosuodatin.

Eli mun mielipide on, että mattosuodattimen tukkeutumattomuus (johon en kyllä itse ole ikinä päässyt), ei johdu mistään erityisestä hajoamisesta vaan yksinkertaisesti heikosta roskan kulkeutumisesta mattoon.

Paljonko tuossa tuli veden virtausnopeudeksi, cm/min?

Arvailen kuvista sisäputken halkaisijaksi 0,5 dm (=5 cm), pituudeksi 2 dm, jolloin virtauksen pienin poikkipinta-ala olisi pi*0.5 dm * 2 dm = 3 dm2. Jos pumppu pumppaa 600 litraa tunnissa eli 10 l/min, niin virtauksen nopeus olisi 10 dm3/min / 3 dm2 = 3,3 dm/min = 33 cm/min.

Otaksun saksalaisen ohjeen perusteella, että virtauksen suunta on keskiputkesta ulospäin, eli toisin kuin normaalisti. (?).

Jos noin olisi, niin virtaus on vienyt bakteerit mennessään ainakin putken ympäriltä, ja tulovirtaus on tukkinut helposti moskalla putken ympäristön. Virtaus toiseen suuntaan olisi parempi tukkeutumisen kannalta. Basilleista en oikein tiedä, viihtyivätkö ne sitten lähellä ulkoreunaa, jossa ehkä lietettä ei ollutkaan sopivasti, kun liete oli lähellä tuloputkea kapeimmassa paikassa?

Jos kokeilisin ko. periaatetta nyt, niin vaihtaisin kiertosuunnaksi ulkokehältä keskiputkeen päin, ottaisin veden akvaariosta karkean usein vaihdettavan esisuodattimen läpi (vaikkapa vaahtomuovipatruuna) ja säätäisin ulkosuodattimen veden nopeudeksi 5-10 cm/min.

Suodatin toimi ulkokehältä sisälle päin, ulkosuodattimen pöntön seinämän ja kiekon väliin jäi joku 1cm rako (siksi kiekoissa on noita kuvassa näkyviä ulokkeita). Tuota kuvassa näkyvää putkea eikä välirenkaita ei ollut käytössä.

Jos kiekon halkaisija on 8cm*2*3.14 ja korkeus 5*5cm tulee vaipan alaksi 1256cm^2+ sitten pohjan ala 8^2*3.14=200, eli yhteensä ~1500cm^2. Kun tuohon lisätään 20v vanha eheimin väsähtänyt pumppu, niin kyllä tuo ihan mattosuodatinspeksiin menee...

edit:aiempi laskukämmi

[optimistx]

...
Jos kiekon halkaisija on 8cm*2*3.14 ja korkeus 5*5cm tulee vaipan alaksi 1256cm^2+ sitten pohjan ala 8^2*3.14=200, eli yhteensä ~1500cm^2. Kun tuohon lisätään 20v vanha eheimin väsähtänyt pumppu, niin kyllä tuo ihan mattosuodatinspeksiin menee...
...

Niin kyllä menee. Oletko mittaillut, että Eheim todella olisi 'väsähtänyt'?

Jos ulkosuodatin tuppasi tukkeutumaan nopeasti, eli veden kulkuaukkoja oli vähempi, niin jäljelläolevissa aukoissa veden virtausnopeus kasvoi. Puolet tukossa, tupla nopeus muissa viereisissä, 3/4 tukossa, 4x nopeus jne.

Vaahtomuovi suodattaa pääosin vain todella isoja hiukkasia ainakin puhtaana, ja jos vielä bakteereita varten virtausnopeus tulisi liian suureksi, niin koko homma vain pyörittää vettä, ei suodata hyvin mekaanisesti eikä biologisesti.

Ehkä kuitenkaan tilanne ei ollut näin paha.

...

Jutuissasi hieman sekoittaa se että näytätkin tarkastelevan asiaa kovin paljon mekaanisen suodatuksen kannalta. Lisäksi menet siinä äärimmäisyyksiin, ikään kuin silmin näkymättömään noine peilitesteineen. Samaan suodattimeen lienee mahdotonta saada erinomainen sekä mekaaninen että biologinen teho ainakaan niin ettei se vaatisi jatkuvaa huolenpitoa - esimerkiksi esisuodatuksen puhdistamista.
...

Joo, oikeassa olet. Opettelen näitä asioita vielä, ja ensin luulin, että voisi yhdistää mekaanisen ja biologisen suodattimen helposti käyttämällä hiekkaa. Mutta mittauksiin perustuvat kokeet (! ei siis vain mielipiteisiin ja luuloihin...) muuttivat käsityksiäni: lienee paljon helpompi hoitaa mekaaninen suodatus ensin tehokkailla materiaaleilla murehtimatta virtausnopeuksista, ja sitten ohjata mekaanisesti puhdistettu vesi bakteerien kasvualustaan ('mattoon' tms).

Oikeastaan mattosuodatin on minua harhaanjohtava nimi, pitäisi puhua 'bakteeriviljelmästä'. Tosin jarvij sanoo tämän sivuillaan, mutta enpä sisäistänyt sitä todella ensin lukiessani.

Veden kirkkauden/sameuden selvittäminen eri suodatusvaihtoehtojen välillä on nyt muutaman sekunnin vilkaisu: lasketaan, montako valkoista täplää näkyy sivulasin läpi peilien kautta vilkaistessa.(vrt. säätiedotuksissa näkyvyys merellä ). Ei tarvitse arvailla, onkohan tämä vesi nyt näillä suodatuksilla kirkkaampaa kuin viime viikon torstaina sillä toisella suodatusvaihtoehdolla... Laiska kun olen.

Pitäisi vielä pystyä helposti vilkaisemaan, monta typpibakteeria on matossa missäkin kohdassa. Minkähän värisiä ne ovat? Suurennuksella 50x voisi juuri ja juuri nähdä niitä yksittäinkin, jos väri eroaa taustaväristä. Ts. mitataan, miten viljelmä toimii.

...
Seran L150 suodattimeni ( http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 5&start=30 ) tiheä vaahtomuovi mielestäni eroaa kovinkin suodatinmattolevyistä muistuttaen superlonia. Jopa sekin on pysynyt minulla lähes ilman tarvetta pestä (lähes= riippuen kuormituksesta). Tämä johtunee hitaasta läpivirtauksesta (muistaakseni 2-3cm/min, kerran mittasin sen). Luulenpa että mattosuodattimenkin rakentajat tekevät kovin usein virheen sovittamalla mattoonsa turhan tehokkaan pumpun. 'Lyhistyvistä' pisaramatoista esimerkiksi on ollut juttua.

hmm, hämmästyttää. Oletko katsonut noita vaahtomuoveja suurennettuina?

Jos virtausnopeus on 2 cm /min, niin kestänee 100-kertainen aika kerätä sama jätemäärä kuin nopeudella 200 cm /min (= 1200 l/h pumpulla 1 dm2 poikkipinta-alalla, tai 600 l/h 0.5 dm2 poikkipinta-alalla)

Isoreikäinen suodatinten vaahtomuovi poikkipinta-alaltaan jokunen harva neliödesimetri + tavanomainen pumppu taitaa soveltua lähinnä isojen silmäänpistävien osasten poistoon vedestä. Ei taida muuten kirkastaa vettä se oikeastaan lainkaan. Eikä toimi myöskään basillien kasvualustana. Mutta kyllähän veden kierrätyss hapettaa sitä pinnan avulla, kalojen helpompi hengitellä, ja sitten ne onnellisen näköisinä heiluttelevat pyrstöään.

[111na]

hmm, hämmästyttää. Oletko katsonut noita vaahtomuoveja suurennettuina?

En mutta kyseessä on vanhanaikainen hyvin tavallinen materiaali.
http://xs218.xs.to/xs218/07324/karanteeni2.jpg
Muistan että putken päästä tulee 70l/h ja vaahtomuovin kolmen sivun (tai siis viiden sivun päädyt mukaanlukien) pinta-alaan verraten sain muistaakseni 2-3 cm/min. Kyseessä on siis mattosuodatinmitoitukseen perustuva suodatin.

Jos virtausnopeus on 2 cm /min, niin kestänee 100-kertainen aika kerätä sama jätemäärä kuin nopeudella 200 cm /min

Kenties mutta tässä esimerkkini suodattimessa, joka on extra fine -maton luokkaa, on erinomainen kyky pitää vesi todella kirkkaana. Kalankakat jäävät toki pohjalle hajoamaan, mutta pienemmät hiukkaset hajoavat vaahtomuovissa aivan kuin mattosuodattimessakin tapahtuu. Näinhän täytyy tapahtua, koska pesutarvetta ei synny. Veden kirkkauteen vaikuttaa myös vedenkierto ja kun altaassa ei virtaa suuresti, on vesi yleensä kirkkaampaa, koska "roskanlähde vapaaseen veteen" on pienempi vain kevyiden hiukkasten kulkiessa vedessä.

L-150 on ollut minulla jopa 250-litraisessa ainoana suodattimena ihan hyvällä toiminnalla (labyrinttikaloja). Silloin tuli pesutarvetta 2-3 viikon välein. Saman kokoisessa on ollut myös normaalimpi fine-mattosuodatin 300l/h ja 600l/h pumpuilla, jotka kummatkin toimivat hienosti 3-6cm/min läpivirtauksella. Sameuksista ei ole ollut tietoakaan, kunhan suodatin on kypsynyt kunnolla. (Eli kyllä sen hienojakoiseen aktiivilietteeseen todella jää pienet hiukkaset ja ne hajoavat siellä)

Kun kiertovesipumppuihin perustuvat suodattimet tulivat, puhallettiin samalla suurin osa biologisesta tehosta ulos. Roskankerääjät vaikuttavat biologisesti akvaarion suljettuun järjestelmään silloin kun ne hyvin usein pestään ja saadaan näin akvaariosta pois ainesta ennen hajoamistaan tai liukenemistaan.

Suora taivuttamaton mattolevy on hyvä siinä suhteessa myös, että ylimääräinen aines tulee siitä helpoiten läpi. Patruunanmuotoinen suodatinpanos, johon keskelle on tökätty imuputki, taas on otollisempi tukkeutumaan, koska imun virtaus joka puolelta tiivistyy ja yhtyy syvemmälle mennessä. Tulee ruuhkaa!

[optimistx]

...
mutta pienemmät hiukkaset hajoavat vaahtomuovissa aivan kuin mattosuodattimessakin tapahtuu. Näinhän täytyy tapahtua, koska pesutarvetta ei synny.

...
Voihan nenä, nyt vasta tajusin! Voin näköjään oppiakin jotain, kun uskallan tunnustaa tietämättömyyttäni ja jopa tyhmyyttäni.

Siis ne isot roskahituset joutuvat bakteerien syömiksi ja pilkkomiksi, ja basillien pikku pyllyistä ja pissa-aukoista (?) tuleekin vain molekyylien kokoisia klöntteja, jotka ajelehtivat kasvien ruoaksi. , ja roskat ovat kadonneet ...

Vai olisivatko basillit niin ovelia, että kun niille tulee sinne rusinapulla, joka tarttuu suodatinverkkoon, niin ne syövätkin vain rusinat siitä pullasta ja loput jäävätkin syömäkelvottomina lillumaan verkontukkeena?

Olisikohan tämä selvitetty jo jossain oikein kokein ja todistein?

Matonmuotoinen basilliviljelmähän taitaakin olla ovelampi juttu kuin aluksi tajusinkaan! Kiitos selvityksistä, aiemmista, ja etukäteen myös jatkossa tulevista

[111na]

Vai olisivatko basillit niin ovelia, että kun niille tulee sinne rusinapulla, joka tarttuu suodatinverkkoon, niin ne syövätkin vain rusinat siitä pullasta ja loput jäävätkin syömäkelvottomina lillumaan verkontukkeena?

"Elämä ei tunne tyhjiöitä", sanotaan. Mikään ravinnoksi kelpaava ei jää luonnossa syömättä ja kaiken sellaisen ympärille muodostuu omanlaistansa elämää. Erilaisten bakteerien lisäksi on koko joukko pieneliöitä. Aktiiviliete muodostuu sitten enemmän mineraaliasteelle pilkkoutuneesta veteen liukenemattomasta aineksesta. Siinä elää toki paljon elämää myös ja se hienojakoisena ja kevyenä tarjoaa varmasti laskennallisesti suurinta pinta-alaa myös typpibakteereille. Tätä todistaa sekin että aktiiviliete on hyvin tehokasta ymppiä ja sitä siirtämällä uuteen muuten puhtaaseen akvaarioon saadaan typenkiertoa siirrettyä myös erinomaisesti.

[Aqualung]

Vanhaa ketjua hyväksikäyttäen kun tuli mieleen pikku idea:

Otetaan 3D tausta ja silikoonataan se akvaarioon ylä- ja sivureunoistaan kiinni. Alareunaan jäisin esim 2cm rako (tuetaan varoiksi muutamalla lasi-/akryylipalikalla) ja lisätään akvaarioon hiekkaa (esim Bilteman karkeampi) 5cm. Jos taustan taakse sijoittaisi parit pumput sylkemään takaisin näyteikkunan puolelle, toimisikohan tämä fiksusti leijupetiperiaatteella?

Mielipiteitä kokeneemmilta. Kiitos.

EDIT: Ja jos olisi toteuttamiskelpoinen niin täyttäisi sitä takaosaa vielä vaikka biopalloilla ja pohjalle pari pitkää kuplaverhoa lisäämään happea bakuille.

[111na]

Vanhaa ketjua hyväksikäyttäen kun tuli mieleen pikku idea:

Otetaan 3D tausta ja silikoonataan se akvaarioon ylä- ja sivureunoistaan kiinni. Alareunaan jäisin esim 2cm rako (tuetaan varoiksi muutamalla lasi-/akryylipalikalla) ja lisätään akvaarioon hiekkaa (esim Bilteman karkeampi) 5cm. Jos taustan taakse sijoittaisi parit pumput sylkemään takaisin näyteikkunan puolelle, toimisikohan tämä fiksusti leijupetiperiaatteella?

Mielipiteitä kokeneemmilta. Kiitos.

En ymmärtänyt toimintaperiaatetta. Ymmärsiköhän kukaan?

Leijuhiekkasuodatin pitäisi siis saada toimintaan taustan taakse, mahdoit tarkoittaa? Ei muuta kuin suunnittelemaan valmiiksi ja sitten kysymään, jos epäilee kannattaako toteuttaa. Tai niin no, sopiiko leijuhiekaksi Bilteman karkeampi? Tai ehkä en vain tiedä koko mainitsemastasi suodatintyypistä. Miten se toimii?

[Aqualung]

OK. Eli yksinkertaistetaan hiukan esimerkkiä.

Astia jossa on kiinteä väliseinä ylhäältä lähes alas asti. Vaikkapa 3cm rakoa koko alaosan pituudelta. Lisätään molemmille puolille astiasta hiekkaa 5cm ja täytetään astia vedellä.

Pistetään puolelle A astiaa pari pumppua sylkemään vettä sen väileinän läpi/yli puolelle B. Näin A puolelle syntyy alipainetta ja eikös nyt sitten sitä korvausvettä luulisi leijupetifiltterinomaisesti siirtyvän sen väliseinän alta hiekan läpi puolelta B puolelle A.

Vai kurlaako hetken päästä puolen A pumput kuivina ja B puoli tulvii.

Auttaisikohan tuo? Ja ne biopallot täyttäisivät sitten sitä pumppupuolta (A) diffusoiden virtausta (jos homma toimii kuten suunniteltu) ja estämässä hiekan pöllyäminen näihin pumppuihin.

EDIT: Olit 111na kyllä ihan oikeilla jäljillä tässä. Eräänlainen leijuhiekkasuodatin sisäänrakennettuna tässä olisi kyseessä.