Ensin meni miljoonakala uros. Siinä oli evissä isoja rakkuloita. Seuraavaksi kääpiömonniset poikasineen. Ne kuolivat ilman minkäänlaisia ulkoisia muutoksia. Lopetin koko akvaarion.
Nyt 80l:ssa kuoli vähällä aikaa yksi neontetra ja kolme ottoo. Toissapäivänä taistelukala uros ui pyrstö kohti laipioo ja suomut oli aika törröllään ja värit haalistuneet, söi kuitenkin minkä sai vaan kiinni. Lopetin kalan samantien.
Nyt loput 9 neontetraa ja 6 inkkaria vaikuttaa aika apaattisilta. Syövät normaalisti, mutta "ralleja" ei enää näe. Otoissa ei poikkeamaa.
Akva on 9kk vanha, vesitestit näyttävät normaalia ja nitraattia ei ole.
Kalatuberkuloosi?
Harrastus alkaa olemaan lähellä loppua
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
1. Juwel 80l
2. Juwelin oma sisäsuodatin
3. Veden vaihto kerran viikkoon 2/3, ruokinta 2xpäivässä
4. 9 neontetraa, 6 inkkaria ja 3 ottoa jäljellä
5. pH 7, GH 8, KH 6, lämpö 25-26C
En oikein jaksa uskoa, että taisto kuoli vanhuuteen, koska on alle puolivuotta vanha. Tai sitten se on tullut liikkeeseen jo vanhana. Liikkeessä se ei ole kauempaa ollut, koska se tilattiin minulle.
Olen jo aikaisemmin keskustellut kaasukuplataudista täällä, ja en usko että on sitäkään. Aika kummia vaan nämä kalakuolemat.
2. Juwelin oma sisäsuodatin
3. Veden vaihto kerran viikkoon 2/3, ruokinta 2xpäivässä
4. 9 neontetraa, 6 inkkaria ja 3 ottoa jäljellä
5. pH 7, GH 8, KH 6, lämpö 25-26C
En oikein jaksa uskoa, että taisto kuoli vanhuuteen, koska on alle puolivuotta vanha. Tai sitten se on tullut liikkeeseen jo vanhana. Liikkeessä se ei ole kauempaa ollut, koska se tilattiin minulle.
Olen jo aikaisemmin keskustellut kaasukuplataudista täällä, ja en usko että on sitäkään. Aika kummia vaan nämä kalakuolemat.
-
marinum
- Advanced Member
- Viestit: 3804
- Liittynyt: 15:06, 29.01.2007
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Raisio/Turku
Mites hanaveden pH? Eroaako altaan veden pH:sta? Jos eroaa, niin reiluija vedenvaihtoja tehtäessä happamuuserot saattavat olla liian suuria kaloille ja aiheuttaa oireita.
Käytätkö vedenparannusainetta? Altaan lämpötila? Kuinka usein peset suodatinta?
Ja tuota nitraattia pitäisi kyllä kypsässä altaassa olla, ellei sitten sinulla ole tuhottomasti kasveja, jotka olisivat voineet käyttää sen kokonaan.
Käytätkö vedenparannusainetta? Altaan lämpötila? Kuinka usein peset suodatinta?
Ja tuota nitraattia pitäisi kyllä kypsässä altaassa olla, ellei sitten sinulla ole tuhottomasti kasveja, jotka olisivat voineet käyttää sen kokonaan.
MYYDÄÄN LEHTIKALOJA JA 80x50x50 eli 200 L KULTAKEHYSAKVAARIO
-
Muffe
- Advanced Member
- Viestit: 1216
- Liittynyt: 20:12, 12.06.2005
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turku
Hyvin usein taistot tulevat eläinkauppoihin jo täysikasvuisina, evät täyspitkinä jne. Taistojen elinikäkään ei ole kovin paljoa yleensäkkään, olisiko max. kolme vuotta lähellä totuutta?jenvar1 kirjoitti:En oikein jaksa uskoa, että taisto kuoli vanhuuteen, koska on alle puolivuotta vanha. Tai sitten se on tullut liikkeeseen jo vanhana. Liikkeessä se ei ole kauempaa ollut, koska se tilattiin minulle.
Nitraattitestiä ei ole, sitä siis en tiedä. Nitriitti näytti kirkasta, eli nollaa.
Tuli muuten humpsaus (virhe) äsken vedenvaihtomäärässä, vaihdan sitä tuosta 80l:sta 30l kerralla.
Suodattimen pesen parin-kolmenviikon välein, tarvittaessa pesen/vaihdan päällimmäisen vanun useammin.
Vedenparannusainetta käytän joka vedenvaihdon yhteydessä.
Käyn mittaamassa hanan pH:n ja ilmotan sen kohta.
Ja näkyy olevan noita kirjoitusvirheitä... Piti ensimmäisessä viestissä kirjoittaa se nitriitti, ei nitraatti.. Anteeksi sekaannus. Sen siitä saa kun poju istuu sylissä ja yrittää itse kirjoittaa, vaikka just oppi puhumaan.
------------------------
Hanaveden pH 6.8, eli ei pitäisi olla liian suurta eroa?
Tuli muuten humpsaus (virhe) äsken vedenvaihtomäärässä, vaihdan sitä tuosta 80l:sta 30l kerralla.
Suodattimen pesen parin-kolmenviikon välein, tarvittaessa pesen/vaihdan päällimmäisen vanun useammin.
Vedenparannusainetta käytän joka vedenvaihdon yhteydessä.
Käyn mittaamassa hanan pH:n ja ilmotan sen kohta.
Ja näkyy olevan noita kirjoitusvirheitä... Piti ensimmäisessä viestissä kirjoittaa se nitriitti, ei nitraatti.. Anteeksi sekaannus. Sen siitä saa kun poju istuu sylissä ja yrittää itse kirjoittaa, vaikka just oppi puhumaan.
------------------------
Hanaveden pH 6.8, eli ei pitäisi olla liian suurta eroa?
-
waterwoman
- Senior Member
- Viestit: 580
- Liittynyt: 10:28, 25.09.2006
- Akvaarioseurat: Lahden Akvaarioseura, Heinolan akvaarioseura
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Heinola
Mulla olis sellasia kysymyksiä että
-miten kypsä allas on ja kiertääkö siellä pintavesi niin paljon että vesi väreilee?
-Onko altaassasi simpukan kuoria tai muuta somistetta joka ei ole tarkotettu altaisiin?
-miten kypsä allas on ja kiertääkö siellä pintavesi niin paljon että vesi väreilee?
-Onko altaassasi simpukan kuoria tai muuta somistetta joka ei ole tarkotettu altaisiin?
180 l Neonsateenkaarikaloja, tunnnistamaton pienehkö pleko. KALAT SAANEET KODIN
Omatekemiä Tittakoruja facebookissa...kantsii käydä kurkkaamassa ja tykkäämässä ;)
Omatekemiä Tittakoruja facebookissa...kantsii käydä kurkkaamassa ja tykkäämässä ;)
Mitä tarkoitat kypsällä? 9kk pystyssä olleena luulisin sen kypsä olevan.
Pintavesi kiertää koko ajan ja karsin kasveja jos ne kasvavat liian pitkiksi.
Altaassa ei ole mitään sinne kuulumatonta. Kasvit, kiviä (kiuaskiviä), mongrovejuuri ja isännän hommaama laivan hylky (akvaarioon tarkoitettu rumenne).. Eli kaikkien pitäisi sinne soveltua. Pohjalla hiekkapuhallusaine, minkä puhdistan vedenvaihdon yhteydessä, koska kerryttää jotain ihmeellistä levää.
Toisessa, lopetetussa altaassa postitorvikotilot oli oikea riesa, mutta tässä ne ei jostain syystä lähde villiintymään. Muutama näkyy jossain kerralla ja nekään ei kasva kovin isoiksi.
Pintavesi kiertää koko ajan ja karsin kasveja jos ne kasvavat liian pitkiksi.
Altaassa ei ole mitään sinne kuulumatonta. Kasvit, kiviä (kiuaskiviä), mongrovejuuri ja isännän hommaama laivan hylky (akvaarioon tarkoitettu rumenne).. Eli kaikkien pitäisi sinne soveltua. Pohjalla hiekkapuhallusaine, minkä puhdistan vedenvaihdon yhteydessä, koska kerryttää jotain ihmeellistä levää.
Toisessa, lopetetussa altaassa postitorvikotilot oli oikea riesa, mutta tässä ne ei jostain syystä lähde villiintymään. Muutama näkyy jossain kerralla ja nekään ei kasva kovin isoiksi.
-
Kisu74
- Senior Member
- Viestit: 695
- Liittynyt: 18:25, 01.10.2006
- Akvaarioseurat: Akvaarioharrastajien nettiseura
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Niska-Pietilä
- Viesti:
Kypsällä akvaariolla kysyjä tarkoitti lähinnä juuri sitä, että onhan akvaariossa bakteeritasapaino kohdillaan.. Uusissa altaissa saattaa ihan kuukausienkin päästä tulla ongelmia, jos akvaarion kypsyminen ei ole ollut ihan kunnossa.
Ensin epäilin tuota pohjahiekkaa, tai lähinnä pohjan tukkeutumista. Sinne kannattaisi hankkia kierteisiä, niin säästyisi vaivaa ja pohja pysyy varmasti auki. Liete pohjalla tulee melko todennäköisesti siitä juurakosta.
Käytät toki varmaan vedenparannusainetta aina vedenvaihtojen yhteydessä (joku muukin taisi sitä pohtia)? Itse saattaisin myös soittaa paikalliselle vesilaitokselle ja tarkistaa, onko raanaveteen lisätty jotain akvaariokaloille haitallista. Myös vanhoista putkista saattaa irrota vaikka mitä.
Toivottavasti kalakuolemat loppuvat ja pääset perheesi kanssa nauttimaan akvaariostasi vielä pitkään..
Ensin epäilin tuota pohjahiekkaa, tai lähinnä pohjan tukkeutumista. Sinne kannattaisi hankkia kierteisiä, niin säästyisi vaivaa ja pohja pysyy varmasti auki. Liete pohjalla tulee melko todennäköisesti siitä juurakosta.
Käytät toki varmaan vedenparannusainetta aina vedenvaihtojen yhteydessä (joku muukin taisi sitä pohtia)? Itse saattaisin myös soittaa paikalliselle vesilaitokselle ja tarkistaa, onko raanaveteen lisätty jotain akvaariokaloille haitallista. Myös vanhoista putkista saattaa irrota vaikka mitä.
Toivottavasti kalakuolemat loppuvat ja pääset perheesi kanssa nauttimaan akvaariostasi vielä pitkään..
No mites tämä selvittää? Siis meinaan vaan että koska vaan voi tulla mitä vaan yllätyksiä...Kisu74 kirjoitti:Kypsällä akvaariolla kysyjä tarkoitti lähinnä juuri sitä, että onhan akvaariossa bakteeritasapaino kohdillaan.. Uusissa altaissa saattaa ihan kuukausienkin päästä tulla ongelmia, jos akvaarion kypsyminen ei ole ollut ihan kunnossa.
No niinpä, tosi ikävää tuollainen... [hali] hymiö näyttääkin puuttuvan täältä...Kisu74 kirjoitti: Käytät toki varmaan vedenparannusainetta aina vedenvaihtojen yhteydessä
[/quote ] Miksi? Ei vedenparannusaine ole "oikotie onneen", eikä välttämättömyys. Se riippuu tulevasta vedestä onko se pakollista, vai ei.
Kisu74 kirjoitti: Toivottavasti kalakuolemat loppuvat ja pääset perheesi kanssa nauttimaan akvaariostasi vielä pitkään..
-
waterwoman
- Senior Member
- Viestit: 580
- Liittynyt: 10:28, 25.09.2006
- Akvaarioseurat: Lahden Akvaarioseura, Heinolan akvaarioseura
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Heinola
Minä tekisiin nyt niitä veden vaihtoja puolet kerrallaan muutaman viikon ajan ja jonkin verran sitä vedenparannusainetta sekaan.Pohjalietettä voisit imasta noin kerran kuussa.
Ruokaa vähentäisin myös.Saako fisulit mitä ruokaa?
Ruokaa vähentäisin myös.Saako fisulit mitä ruokaa?
180 l Neonsateenkaarikaloja, tunnnistamaton pienehkö pleko. KALAT SAANEET KODIN
Omatekemiä Tittakoruja facebookissa...kantsii käydä kurkkaamassa ja tykkäämässä ;)
Omatekemiä Tittakoruja facebookissa...kantsii käydä kurkkaamassa ja tykkäämässä ;)
Kiitos vastauksista!
Neljä päivää vedenvaihdosta ja pohja on taas ihan vaaleanruskeen hötön peitossa.
Mutta kalat ui rallia piiitkästä aikaa!! Välillä nimittäin epäilin, että muut vähän pelkää taistoa, vaikka se ei suoranaisesti kimppuun käynytkään. Oli viimeinen sen lajin edustaja mikä täällä näkyy.
Neljä päivää vedenvaihdosta ja pohja on taas ihan vaaleanruskeen hötön peitossa.
Mutta kalat ui rallia piiitkästä aikaa!! Välillä nimittäin epäilin, että muut vähän pelkää taistoa, vaikka se ei suoranaisesti kimppuun käynytkään. Oli viimeinen sen lajin edustaja mikä täällä näkyy.
waterwoman: Sitä pohjaa ei voi olla imuroimatta joka viikko. On oikeesti hötössä hetkessä. On kuin villakoirat sängyn alla, mutta vaan ruskeaa. Jos todella irtoo tosta mangrovesta, niin se saa lähteä.
Ruokin pääasiassa erilaisilla hiutaleilla, väliin pohjatabuja tai pakastesurviaisen toukkia. Ruokinta aamuin illoin ja omasta mielestäni pistän todella vähän kerrallaan. Yritin pitää viikon pimeän jakson kesällä partalevää ja tuota pohjaa ajatellen, mutta siitä kärsi vain kasvit ja levään ei ollut mitään vaikutusta.
Kuvassa höttö on tummempaa.
Ruokin pääasiassa erilaisilla hiutaleilla, väliin pohjatabuja tai pakastesurviaisen toukkia. Ruokinta aamuin illoin ja omasta mielestäni pistän todella vähän kerrallaan. Yritin pitää viikon pimeän jakson kesällä partalevää ja tuota pohjaa ajatellen, mutta siitä kärsi vain kasvit ja levään ei ollut mitään vaikutusta.
Kuvassa höttö on tummempaa.
Näyttää ihan levältä mitä tulee helposti uuteen akvaarioon .
Onko akvaariosi sellaisella paikalla mihin pääsee suora luononvalo eli ikkunan lähettyvillä? Liiallinen kasvien ravitseminenkin saattaa aiheuttaa tuon.
Eli ei suoraa ulkovaloa altaaseen, hiekan sekoitus jotta voidaan varmistaa ettei pohja tukossa (tulee ilmakuplia jos tukossa) ja jos käytät kasviravinteita niin jätä pari kertaa laittamatta kun vaihdat vettä.
Veden vaihtotiheys on ok mutta vaihtaisin viikoittain n30-40% ja seuraisin tilannetta.
Onko akvaariosi sellaisella paikalla mihin pääsee suora luononvalo eli ikkunan lähettyvillä? Liiallinen kasvien ravitseminenkin saattaa aiheuttaa tuon.
Eli ei suoraa ulkovaloa altaaseen, hiekan sekoitus jotta voidaan varmistaa ettei pohja tukossa (tulee ilmakuplia jos tukossa) ja jos käytät kasviravinteita niin jätä pari kertaa laittamatta kun vaihdat vettä.
Veden vaihtotiheys on ok mutta vaihtaisin viikoittain n30-40% ja seuraisin tilannetta.
Altaat 530L+300L+250L+250L+180L+128L
Itseasiassa joo tuohon eteen pääsee välillä aurinko iltapäivisin paistamaan. Kesän oli kaihtimet kiinni ja silti samaista levää oli juuri samalla kohti. Muualla ei sitä juuri ole.
kasvi lannoitteita olen käyttänyt aika vähän. Ehkä 3-4 kertaa pohjatabuja ja pari kertaa nestemäistä koko akvan olemassaoloaikana.
Ihmettelinkin äsken kun pohjasta nousi ilmakuplia, et mikäs nyt, mutta olikin jo vastaus valmiina. Möyhiskelin vähän pohjaa, jospa se olisi ensiapua.
Eli jos jollain on kiereisiä, YV:tä tulemaan! Eikös nekin osaltaan auta levään?
kasvi lannoitteita olen käyttänyt aika vähän. Ehkä 3-4 kertaa pohjatabuja ja pari kertaa nestemäistä koko akvan olemassaoloaikana.
Ihmettelinkin äsken kun pohjasta nousi ilmakuplia, et mikäs nyt, mutta olikin jo vastaus valmiina. Möyhiskelin vähän pohjaa, jospa se olisi ensiapua.
Eli jos jollain on kiereisiä, YV:tä tulemaan! Eikös nekin osaltaan auta levään?
Minulla olisi tuo kiekkojen poikasakvaario täynä kierteisiä ja toimivat hyvinä talkkareina kuin ei muita pohjakaloja ole. 
Mutta sinulle taitaa tulla turhan pitkä matka hakea niitä täältä Nurmijärveltä. Mutta jos haluat niin ota yhteyttä Yv:llä.
Mutta sinulle taitaa tulla turhan pitkä matka hakea niitä täältä Nurmijärveltä. Mutta jos haluat niin ota yhteyttä Yv:llä.
Altaat 530L+300L+250L+250L+180L+128L
-
jokelamaniac
- Advanced Member
- Viestit: 2040
- Liittynyt: 11:12, 28.05.2004
- Paikkakunta: keuruu
Millä testillä tuo tulos on saatu? Yleensä käyttöveden pH pidetään reilusti yli seiskan, jopa tuolla 8:n tienoilla, jotta hapan vesi ei pääse syövyttämään kupariputkia. Kovetukseen käytetään yleensä joko kalkkia tai lipeää. Tässä mielessä saattaisin pitää testitulosta hieman kyseenalaisena.jenvar1 kirjoitti:Hanaveden pH 6.8, eli ei pitäisi olla liian suurta eroa?
Uudet komposiittiputket eivät pH:sta juuri välitä, mutta ne ovatkin vielä paikallisia harvinaisuuksia, eivätkä kata koko verkkoa kai missään.
Minä juon nyt kahvia!
Ei tuo 6.8 pH kyllä mikään ihmeellinen ja epäiltävä arvo ole, esim. Kuopion kurkimäessä on tuommoiset lukemat ihan arkipäivää.
jokelamaniac kirjoitti:Millä testillä tuo tulos on saatu? Yleensä käyttöveden pH pidetään reilusti yli seiskan, jopa tuolla 8:n tienoilla, jotta hapan vesi ei pääse syövyttämään kupariputkia. Kovetukseen käytetään yleensä joko kalkkia tai lipeää. Tässä mielessä saattaisin pitää testitulosta hieman kyseenalaisena.jenvar1 kirjoitti:Hanaveden pH 6.8, eli ei pitäisi olla liian suurta eroa?
Uudet komposiittiputket eivät pH:sta juuri välitä, mutta ne ovatkin vielä paikallisia harvinaisuuksia, eivätkä kata koko verkkoa kai missään.
Espoon vesilaitoksen sivuilta Dämmanin veden ph=8,4, kovuus 4 dH, sis. kloramiinia, rautaa:
"Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella järvestä otettu raakavesi puhdistetaan tehokkaassa saostusprosessissa raikkaaksi talousvedeksi. Humus saostetaan vedestä rautasulfaatilla. Näin syntynyt sakka poistetaan vedestä flotaation avulla. Flotaatiossa kemikaloituun veteen johdetaan pieniä ilmakuplia, jotka nostavat vedessä olevan humuksen altaan pintaan. Altaan pohjalta selkeytynyt vesi johdetaan hiekkasuodattimille. Suodattimissa metrin paksuinen hiekkakerros poistaa vielä pienet hiukkaset. Tämän jälkeen veden pH säädetään kalkkivedellä putkistokorroosion estämiseksi tasolle 8,4. Korroosiota pienennetään myös lisäämällä alkaliteettia ja nostamalla kovuutta arvoon 4 °dH (saksalainen kovuusaste). Veden hygieninen laatu turvataan klooriamiinilla. Lisäksi veden makuominaisuuksia parannetaan otsonilla.
Vaikka vedenpuhdistus on tehokasta, jää käytettyjä kemikaaleja veteen erittäin vähän. Suuri osa kemikaaleista poistuu vedestä humuksen mukana. Esimerkiksi puhdistetun veden rautapitoisuus on erittäin pieni, noin 0,03 mg/l.
Koska vesi on Espoossa pehmeää, 3 - 5 °dH ( = 0,7 - 0,9 mmol/l), ei pesukoneissa tarvita vedenpehmennysaineita. Pieni pesuainemäärä riittää niin astioiden kuin pyykinkin pesussa.
Vedessä ei ole fluoridia juuri lainkaan. Hampaiden hoidossa suositellaankin fluorivalmisteiden käyttöä.
Verkostoveden viranomaistarkkailuista vastaa Espoon kaupungin terveydensuojeluyksikkö."
---------------
Päijänteen vettä tulee Espooseen, mutta siitä onkin vähempi numeroita:
"Päijänneveden pH säädetään kalkkivedellä ja humus saostetaan rautasulfaatilla. Muodostunut sakka erotetaan selkeytysaltaissa ja hiekkasuodattimissa. Bakteerit tuhotaan otsonilla, joka myös parantaa veden makua ja hajua. Tämän jälkeen syötetään hiilidioksidia, joka lisää veden alkaliteettia ja vähentää siten korroosiota. Humus- ym jäämiä poistetaan vielä aktiivihiilisuodatuksessa. Lopuksi säädetään pH ja lisätään sidottua klooria eli klooriamiinia bakteerikasvun rajoittamiseksi verkostossa. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen vesi täyttää hyvin sekä Suomen että EU:n asettamat laatuvaatimukset.
Vesi on pehmeää. Sen kovuus on noin 3,5°dH. Fluoridia vedessä ei ole juuri lainkaan. "
"Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella järvestä otettu raakavesi puhdistetaan tehokkaassa saostusprosessissa raikkaaksi talousvedeksi. Humus saostetaan vedestä rautasulfaatilla. Näin syntynyt sakka poistetaan vedestä flotaation avulla. Flotaatiossa kemikaloituun veteen johdetaan pieniä ilmakuplia, jotka nostavat vedessä olevan humuksen altaan pintaan. Altaan pohjalta selkeytynyt vesi johdetaan hiekkasuodattimille. Suodattimissa metrin paksuinen hiekkakerros poistaa vielä pienet hiukkaset. Tämän jälkeen veden pH säädetään kalkkivedellä putkistokorroosion estämiseksi tasolle 8,4. Korroosiota pienennetään myös lisäämällä alkaliteettia ja nostamalla kovuutta arvoon 4 °dH (saksalainen kovuusaste). Veden hygieninen laatu turvataan klooriamiinilla. Lisäksi veden makuominaisuuksia parannetaan otsonilla.
Vaikka vedenpuhdistus on tehokasta, jää käytettyjä kemikaaleja veteen erittäin vähän. Suuri osa kemikaaleista poistuu vedestä humuksen mukana. Esimerkiksi puhdistetun veden rautapitoisuus on erittäin pieni, noin 0,03 mg/l.
Koska vesi on Espoossa pehmeää, 3 - 5 °dH ( = 0,7 - 0,9 mmol/l), ei pesukoneissa tarvita vedenpehmennysaineita. Pieni pesuainemäärä riittää niin astioiden kuin pyykinkin pesussa.
Vedessä ei ole fluoridia juuri lainkaan. Hampaiden hoidossa suositellaankin fluorivalmisteiden käyttöä.
Verkostoveden viranomaistarkkailuista vastaa Espoon kaupungin terveydensuojeluyksikkö."
---------------
Päijänteen vettä tulee Espooseen, mutta siitä onkin vähempi numeroita:
"Päijänneveden pH säädetään kalkkivedellä ja humus saostetaan rautasulfaatilla. Muodostunut sakka erotetaan selkeytysaltaissa ja hiekkasuodattimissa. Bakteerit tuhotaan otsonilla, joka myös parantaa veden makua ja hajua. Tämän jälkeen syötetään hiilidioksidia, joka lisää veden alkaliteettia ja vähentää siten korroosiota. Humus- ym jäämiä poistetaan vielä aktiivihiilisuodatuksessa. Lopuksi säädetään pH ja lisätään sidottua klooria eli klooriamiinia bakteerikasvun rajoittamiseksi verkostossa. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen vesi täyttää hyvin sekä Suomen että EU:n asettamat laatuvaatimukset.
Vesi on pehmeää. Sen kovuus on noin 3,5°dH. Fluoridia vedessä ei ole juuri lainkaan. "