Kääpiörihmojen jatkuva jahtailu

[Helgaliini]

Minulla on 112 l akvaariossa täysikasvuinen kääpiörihma koiras, jolle hankin kaksi tyttökaveria joku aika sitten, tai niin ainakin luulin. Toinen kuoli melko pian pilkkutautiin ja jäljellä on nyt tuo yksi. Nyt olen alkanut ihmetellä, voiko tuo jäljelle jäänyt "tyttö" sittenkin olla alistettu koiras, koska tuo varma koiras jahtaa sitä kuin vierasta sikaa ja on nyppinyt kylkeenkin jäljet. Kuitenkin varma koiras teki kovasti kuplapesääkin tuossa joku aika sitten, mutta jahtaaminen on koko ajan samanlaista.

Tuo "tyttö" on väriltään harmaa/valkea, mutta mielestäni väri on muuttunut tuossa altaassani hieman persikkaiseksi. Kooltaan on kyllä koirasta reilusti pienempi, mutta jos onkin niin nuori vielä? Auttaisiko tilanteen selvittämiseen useampien naaraiden hankkiminen altaaseen? Onko mitään varmaa keinoa saada selville sukupuoli? Voiko kala ylipäätään "poistaa" värinsä alistetussa asemassa?

[marinum]

Kyllä voi koiras kiusata naarastakin, varsinkin jos allas on pienehkö tai naaras on ainoa tyttökaveri. Tuokin on mahdollista, että koiras tekeytyy naaraan näköiseksi.
Millainen tämä "toinen koiras?" oli silloin kun se yksi naaras oli vielä elossa? Koska jos silloin eivät tapelleet, voisi olettaa että sinulla on nyt kuitenkin pariskunta.
Jos ne olisivat molemmat koiraita niin naaraiden hankkiminen tuskin vähentäisi tappelua, koska altaasi on suht pieni kahdelle koiraalle.
Menipäs ihan jossitteluksi .

[Helgaliini]

Naaraita ehti olla kaksi vain pari päivää, se toinen kuoli niin pian. Silloin tuo varma koiras jahtasi molempia tyttöjä, tätä nyt jäljellä olevaa silloinkin hiukan agressiivisemmin. Tämä kyseinen tyttö(?) oli heti aluksi jo luonteeltaan rohkeampi ja enemmän esillä, mikä tietenkin vielä korostui kun tuo toinen ei ollut tod.näk ostettaessakaan ihan terve.

Kylläpä on kinkkinen tilanne, mitähän tässä nyt tekisi?Tuosta koiraan luonteesta sen verran, että se on ruuan perään ihan mahdoton ja ajaa silloin kaikkia muitakin kaloja (mustaneoneita, kiilakylkiä).Nyppii välillä isoa partistakin ja tuota rihmatyttöä(?) jahtaa ruoka-aikaan ja kaiken aikaa huvikseenkin. Ettei olisi luonteeltaan synnynnäinen "kurko"
Tuo kuplapesä tässä oudoksuttaa ja sotii tuota kahden koiraan teoriaa vastaan...silloinkaan kyllä tuo jahtaamisen luonne ei mitenkään näyttänyt kosintamenoilta vaan tosi agressiivisesti ajoi emännän pois pesän lähistöltä.

[marinum]

Kyllä luulisin että koiras voi tehdä milloin vaan tuota kuplapesää, oli naaraita tai ei. Kyllä yksinäisetkin tekevät. Tuosta noiden kudettamisesta en tiedä, mutta sillähän se selviäisi jos saisit ne kutemaan.
Toiseen altaaseen kun sen siirtäisi, niin siitä sen näkisi kai melko pian miksi muuttuu, ainakin jos naaraan ostaa kaveriksi.

[Helgaliini]

Tässä nyt ei ole tullut hullua hurskaammaksi näiden kalojen kanssa, kovasti epäilyttää edelleen tuo muka-naaras. Selvästi on persikkaista hohtoa kyljissä tietyssä valossa ja ei mitenkään vaikuta miellyttävän tuota koirasta. Syömään ei saa tulla, ja koko ajan jahdataan ympäri akvaariota. Olisko parempi luopua tuosta raukasta? Auttakaa jos osaatte...onko muilla kääpiörihmakoiraat näin agressiivisia?

[-Tassu-]

Kuulostaa ihan normaalilta rihmakalapariskunnan avioelämältä

Juuri tämän takia aina kuulutetaan niitä piilopaikkoja, tilaa, runsasta kasvillisuutta akvaariossa ja kahta naarasta per koiras, kun kyseessä on rihmakala..

[Helgaliini]

Piiloja on ja kasvejakin ihan viidakoksi asti, mutta ei auta. Kyljet aina nypitty vereslihalle tuolla emännällä. Se koiras oikein etsimällä etsii naaraan jahdattavakseen. Olisin jo ostanutkin noita naaraita lisää, mutta paikallisissa eläinkaupoissa ei ole ollut sen laatuisia rihmoja, jotka olisin hyväksynyt. Heikossa hapessa olleet lähes joka liikkeessä nuo naaraat, jos niitä on edes ollut. No ei kai se auta kun antaa olla, jos tuo kerran normaalia käytöstä on

[-Henna-]

Meille tuli viime joulukuussa kääpiörihma haaremi (1u+2n). Kaikki meni hyvin, yhdet poikasetkin ollaan kasvatettu, mutta sitten sattui ikävästi ja pojalta ilmeisesti poksahti munuaiset. Jouduimme pojan lopettamaan, niin paksu oli. Toinen altaassa olleista tytöistä oli seuraavaan aamuun mennessä rakentanut jätti kokoisen kuplapesän (n.15x15 cm, korkeudeltaan ehkä 3-4cm). Olin yhteydessä Helsingin Akvaariokeskukseenkin ja kyselin onko tytön mahdollista pesää rakentaa ja joskus kuulemma voi. Kävin kyseisestä liikkeestä hakemassa uuden pojan, etteivät tytöt ihan ilman poikaa jää ja olikin toinen "tytöistä" muuttunut pojaksi. Nyt jo muutamat poikaset tehnyt, edelleen vaalean oranssi, haaleat siniset evät. Eli voi se tyttö poikakin olla

[-Tassu-]

Poikasia kasvattaessa huomaa selvästi, että altaassa on aina 1-2 hallitsevaa koirasta. Vain niiden värit ovat selkeästi "koirasmaiset". Kun kirkasvärisimmän yksilön poistaa, joku toinen ottaa sen paikan. Yhdessä yössä saattavat värit muuttua ja kuviteltu naaras "muuttua pojaksi".

Samaa tapahtuu muillakin lajeilla, kuin rihmakaloilla.

[Helgaliini]

Juuri tätä oli ihan alkuperäinen tarkoitukseni kysyä! Eli voiko koiras tekeytyä uhattuna naaraaksi. No nytpähän tiedän. Harmi vaan kun ei ole toista akvaariota mihin voisin tuon siirtää saadakseni varmuuden, ei oikein tuohon Tanganjikaankaan viitsi laittaa, saattaisi kotiloahvenet saada slaagin, rihmakalasta nyt puhumattakaan... tuo hailakka vaalea persikkainen hohde kyljissä jo vähän ihmetytti. Voi olla, että meidän "Nemo" on pakotettu asumaan "härkäparina". Sääli raukkaa!

[-Tassu-]

Tehdäänpä tästä vielä vaikeampaa Sellainen hailakka hohde voi kyllä kuulua naaraalle. Ainakin "neonpunainen"- nimellä myydyllä värimuunnoksella (turkoosit raidat puuttuvat kokonaan) naaras on tasaisen kellertävän hohtava..

[Helgaliini]

Tassu kiitos tuosta! Teit itseasiassa kaikesta helpompaa, sillä koiras on juurikin tuo oikein neonpunainen "Sunset" -värimuoto ja naarassa (joka siis tosiaan taitaakin olla naaras ) on tasainen kellertävän persikkainen hohde eli kyllä tässä uskaltaa johtopäätöksen tehdä:molemmat on sunset värimuotoa ja eri sukuopuolta. Jippii! Lisää emäntiä, niin eiköhän tuo pirttihirmun pahoinpitely ala edes vähän jakaantumaan.

[Calatar]

Kuulostaa ihan normaalilta rihmakalapariskunnan avioelämältä

Samaa mieltä .

Minulla on ollut vuoden alusta lähtien kaksi naarasta ja yksi koiras. Ensimmäinen kuukausi oli aivan kamalaa tappelua. Ukko repi toista naarasta vähän väliä ja rakenteli samalla kuplapesää. Naaras tunki aina vaan väkisin pesälle välittämättä siitä, että turpiin tuli. Lopulta ne sitten kutivat ja perään tietenkin tappelivat.

Minun kalani ovatkin olleet siitä lähtien Matti ja Mervi

Viime kuukausina on ollut aivan rauhallista eikä pesääkään olla rakenneltu.

[en]

Ja minulla rehevässä 300l kääpiörihmispari eli ensin vajaan kuukauden sovussa ja sievästi, kunnes tänään tyttö oli piesty hengiltä . Eli komea tavisvärinen poika olisi uutta kotiallasta vailla...

[Helgaliini]

Nyt tuon sitten suruviestiä: jatkuvan perheväkivallan seurauksena nuori morsian heitti henkensä lopenuupuneena. Taitaa "Nemo" saada elvistellä jatkossa tuolla akvaariossa ihan keskenään. Oma moka, ei tipu uusia emäntiä ennen kun oppii kohtelemaan naisia kunnioittavasti. Rihmakalakoiraan kyseessä ollen, not in this lifetime...