Lisääntyy kyllä melko helposti, jos olosuhteet ok ja naaras kutuvalmis.
Pätee aika lailla samat säännöt, kuin muidenkin rihmakalojen kudettamisessa: tykkää pehmeästä, hiukan happamasta ja lämpimästä vedestä, virtaus mahdollisimman heikoksi (ei välttämättä suodatinta lainkaan) ja paljon kasveja altaaseen. Viimeksimainittu sekä pesänrakennusaineeksi, että naaraiden suojaksi.
Koiras rakentaa vaahtopesän pintaan, paljon komeamman ja tiiviimmän kuin vaikkapa hunajarihma tai taistelukala. Pintakasvit tai pintaan asti ulottuvat kasvit ovat hyvä "rakennusalusta". Kääpiörihma käyttää mielellään kasvinosia vaahtokuplien seassa, ja voi repiä lehtiä myös veden alla kasvavista kasveista. Pehmenevät lehdet ilmeisesti tarjoavat kasvualustan likoeläimille, joita kuoriutuvat poikaset käyttävät ravinnokseen.
Kun pesä on valmis, koiras houkuttelee (lue: ajaa vaikka väkisin!) naaraan pesän alle. Kalat tekevät kuperkeikan pesän alla toisiinsa kietoutuneina, jolloin naaras purskauttaa mätimunat ulos ja koiras hedelmöittää ne. Tämä voi toistua useita kertoja. Kutu jatkuu yleensä useita tunteja, jopa vuorokauden. Ainakin meillä tuntuu alkavan monesti yöllä tai myöhään illalla. Kudun jälkeen naaras/naaraat on paras poistaa akvaariosta, koiras vartioi pesää hyvin agressiivisesti. Poikaset kuoriutuvat parissa päivässä, silloin myös isän voi poistaa.
Kudut meillä ovat tapahtuneet 60 l karanteenialtaassa ja 120 l akvaariossa, joissa oli heikko suodatus, pH n. 6,5, lämpötila 25-27 ja kovuus lähellä nollaa. Parhaillaankin kääpiörihmakoiras rakentelee pesää 300-litraisen nurkkaan, mutta siellä ei ole naaraita kaverina
-----------------------
Niin, poikasia sitten tulee se 100-200 kpl kerrallaan, tosin onneksi vain osa selviää aikuiseksi

Eli jos aiot kasvattaa poikaset, tilaa pitää olla!
Koira, käärmeitä, liskoja, hiiriä, sirkkoja, kaloja, rapuja, kotiloita, sekä pari poroa. "Milloin alatte periä tänne pääsymaksua?" kysyi lapsen kaveri meillä käydessään..