Vaikuttaisi siltä, että joku ylempi voima on sitä vastaan, että kirjoitan vastauksia tähän viestiketjuun, sillä tämä on nyt kolmas ilta, kun yritän vastata. Toivottavasti onnistuu tällä kertaa.
Mari kirjoitti:Onko tietoa miten tuo pyrstön puolittuminen vaikuttaa kalan uimiseen?
Ei näytä vaikuttavan uintiin juurikaan. Puuttuvan palan "korvaa" reunoilta laajemmalle levittyvä pyrstöevä.
Tämä ominaisuus on yksi syy, miksi tuplapyrstögeeniä siirretään muihin jalostuslinjoihin, kun halutaan saavuttaa laajemmalle leviävä pyrstöevä.
Tätä on hyödynnetty mm. kun on kehitetty halfmoon-evämuoto asteittain huntuevästä (huntuevä -> delta -> superdelta -> halfmoon).
Tässä on myös yksi vinkki, miten noita tuplapyrstöisiä kaloja voi hyödyntää omassa viljelytoiminnassaan.
Inia kirjoitti:Tuplapyrstöiset on kyllä todella hienoja ulkomaisissa kuvissa, nämä Suomeen saadut mielestäni hiukan omituisen näköisiä, kun pyrstönpuolikkaat sojottavat noin erillään toisistaan...
Nuo kalat ovat vielä melko nuoria ja evät luultavasti vielä kehittymässä.
Tosin, nuo ulkomaisissa kuvissa poseeraavat yksilöt, joista puhut, ovat todennäköisesti vielä pidemmälle jalostettuja eväruotojen haaroittumisten suhteen. Eipä ole Suomessa vielä näkynyt kovinkaan montaa halfmoon-evämuotoista yksipyrstöistä kalaakaan.
rain- kirjoitti:Juu, luonnonmuodon evämuoto on kutsumanimeltään plakat (käsittääkseni plakad on thaimaaksi taistelukala) ja sitä nimeä käytetään lyhyteväisistä nykyään, oli kyseessä sitten luonnonmuoto tai ei.
'Plakad' (thai-kieltä: pla = kala, kad = purra -> pureva kala) tarkoittaa itse asiassa mitä tahansa Betta -taistelijaa, yleensä taistelukalaotteluissa (=plakad keng) käytettyjä yksilöitä, mutta sanan toinen kirjoitusasu 'plakat' on vakiintunut tarkoittamaan lyhyteväistä taistelukalaa.