Suomiakvaariota perustamassa
Valvoja: Moderaattorit
Suomiakvaariota perustamassa
Terve pitkästä aikaa!
Kaipaisin teiltä tietoa ns. suomiakvaarion perustamisesta. Kaikki mahdolliset tiedot, mitä täältä on saatavilla Suomen biotooppi-akvaariosta, olen jo lukenut.
Allas olisi hieman alle viisisataa litraa. Pohjamateriaali on hankittuna, (hankittu tämän palstan vinkkien perusteella ) nyt pitäisi vielä hakea jostain kasvit. Näin talvisaikaan ei järvestä kasveja oikein tahdo saada, joten miten nämä perus-vallisneriat yms viihtyvät näin talvikaudella vedessä, joka tulisi olemaan vielä parisen kuukautta n. +5. HUOM: Jäähdytys ongelma on ratkaistu, veden saa tarvittaessa lähelle nollaa. (Suurin vaikeus hoidettu! )
Mahdollisia kaloja, mitä voisin saada, olisivat ainakin ahven, särki ja kiiski. Mitä nyt sattuu katiskaan tulemaan.
Mites valaistus, pärjätäänkö näin talvella ilman keinovaloja, sillä eihän tuolla jään alla ole sitä valoa kovinkaan paljon... Kai.
Puitteet ovat kunnossa mielestäni, mietityttää vain nuo kasvit, ja miten kalat reagoivat, kun siirtyvät järvestä tuollaiseen altaaseen...
Kaikki mahdolliset vinkit otetaan vastaan!
Kaipaisin teiltä tietoa ns. suomiakvaarion perustamisesta. Kaikki mahdolliset tiedot, mitä täältä on saatavilla Suomen biotooppi-akvaariosta, olen jo lukenut.
Allas olisi hieman alle viisisataa litraa. Pohjamateriaali on hankittuna, (hankittu tämän palstan vinkkien perusteella ) nyt pitäisi vielä hakea jostain kasvit. Näin talvisaikaan ei järvestä kasveja oikein tahdo saada, joten miten nämä perus-vallisneriat yms viihtyvät näin talvikaudella vedessä, joka tulisi olemaan vielä parisen kuukautta n. +5. HUOM: Jäähdytys ongelma on ratkaistu, veden saa tarvittaessa lähelle nollaa. (Suurin vaikeus hoidettu! )
Mahdollisia kaloja, mitä voisin saada, olisivat ainakin ahven, särki ja kiiski. Mitä nyt sattuu katiskaan tulemaan.
Mites valaistus, pärjätäänkö näin talvella ilman keinovaloja, sillä eihän tuolla jään alla ole sitä valoa kovinkaan paljon... Kai.
Puitteet ovat kunnossa mielestäni, mietityttää vain nuo kasvit, ja miten kalat reagoivat, kun siirtyvät järvestä tuollaiseen altaaseen...
Kaikki mahdolliset vinkit otetaan vastaan!
-
- Senior Member
- Viestit: 595
- Liittynyt: 20:04, 28.01.2004
- Paikkakunta: Siuntio
Arvelinkin tuota, mutta kun hinku noihin iski nyt vieläkin voimakkaampana.Taistelu.kala kirjoitti:Oletko siis talvella ottamassa kaloja? Ei kannata, kuolevat hyvin varmasti.
Jos kasveja meinaat hankkia, niin valaistuskin on välttämätön.
Mutta mikä tuossa oikein tappaisi kalat? Stressi?
Lämpötila ei kuitenkaan juurikaan muuttuisi.
Itse en talvikaudeksi jolloin lämpötila n. 5 astetta laittaisi mitään kasveja enkä valaistusta. Sitten kun talvea kestänyt n. 2 kk niin sitten 0,5-1 astetta/ vrk lämpötilan nosto sinne huonelämmön tasolle (n.20) ja sitten valaistus ja kasvillisuutta. Itellä 200l altaassa miekkakasvia, anubiasta, saniaista, intianvesitähdikkiä ja vesi 20-25. Kaloina lähinnä ruutanoita + partiksia pari. Hyvin ovat rutskut neljä vuotta viihtyneet. En ole jäähdyttänyt talvella.
Paljon kiitoksia pakkelle.Pakke kirjoitti:Itse en talvikaudeksi jolloin lämpötila n. 5 astetta laittaisi mitään kasveja enkä valaistusta. Sitten kun talvea kestänyt n. 2 kk niin sitten 0,5-1 astetta/ vrk lämpötilan nosto sinne huonelämmön tasolle (n.20) ja sitten valaistus ja kasvillisuutta. Itellä 200l altaassa miekkakasvia, anubiasta, saniaista, intianvesitähdikkiä ja vesi 20-25. Kaloina lähinnä ruutanoita + partiksia pari. Hyvin ovat rutskut neljä vuotta viihtyneet. En ole jäähdyttänyt talvella.
Tänään saapui uusi, upouusi altaani. Siis tasan 500 litraa, pituutta hulppeat 200 senttimetriä, korkeutta 50, ja leveyttä 50 senttiä.
Tuo pituus siksi, että haluaisin jäljitellä joen (kalat 'hankitaan' joesta) muotoa. Jossakin vanhassa avauksessa joku totesi, että olisi varmasti mielenkiintoista jäljitellä jokea, johon saisi oikeat lämpötilojen vaihtelut, ja siellä sitten polskisi taimenia tms. No otin tuosta viestistä vaarin, ja pitäähän sitä kokeilla.
Taimenia en kuitenkaan kokeile, tyydyn ahveniin, särkiin, kiiskeihin, ja jos millään onnistuisi, mateeseen.
Vaikka varoittelitte jo kalojen hankkimisesta talvella, on sitä kuitenkin kokeiltava.
Ja miksei, jos joskus kalankasvattamolta hankkisi kesällä noita taimenia...
Ja nyt sitten itse akvaarioon, ja tekniikkaan:
Kuten avausviestissä kerroin, olen jo hankkinut karkeaa soraa, ja myöskin hieman hienoa hiekkaa. Kumpaakin varmasti joissa on.
Kiviä pohjalle vielä ostoslistalle ainakin.
Kasveja en ainakaan näin aluksi tule hankkimaan, kuten eräs jo aikaisemmin minua ohjeisti. Keväällä/kesällä, jos mahdollista, käyn 'poimimassa' joesta sitten erilaisia kasveja.
Valaisinta en myöskään alussa osta, myöhemmin keväällä se kuitenkin tulee ajankohtaiseksi. (Jos kalat ovat silloin vielä hengissä, tai ehkei kaloja ole edes vielä silloin )
Suodattimia hankin ainakin yhden ulkosuodattimen, jopa 'ylitehokkaan' altaan kokoon nähden. Joessa on virtausta, nääs.
Se joka on leikkiin lähtenyt, hän leikin kestäköön. Tuo lause sopii tähän.
Eli kun nyt kerran on tälle tielle lähdetty, niin hoidetaan se nyt kunnolla.
Eli ulkosuodattimeksi ehkäpä Eheimin professionel 3e 2078+
Akvaarioon.fi nettikaupan mukaan tämä soveltuu alle 700 litran altaisiin. Onko liian alitehoinen, kun haluaisin pinnalle kovan virtauksen?
Entä riittääkö yksi suodatin?
Ja kun lapin joesta on puhe, veden on syytä olla erittäin happirikasta, eli mukaan pitää napata vielä jotain ilmapumppuja, joita voittekin sitten suositella minulle. Siis erittäin happirikas vesi olisi tarkoitus saada.
Lämmittimiä tuskin tarvittaisiin.
---
Entäs sitten kypsytys? Epäilen vahvasti, että tällaiseenkin tarvitaan tavallinen normikypsytys, mutta olenkohan väärässä?
Tuo pituus siksi, että haluaisin jäljitellä joen (kalat 'hankitaan' joesta) muotoa. Jossakin vanhassa avauksessa joku totesi, että olisi varmasti mielenkiintoista jäljitellä jokea, johon saisi oikeat lämpötilojen vaihtelut, ja siellä sitten polskisi taimenia tms. No otin tuosta viestistä vaarin, ja pitäähän sitä kokeilla.
Taimenia en kuitenkaan kokeile, tyydyn ahveniin, särkiin, kiiskeihin, ja jos millään onnistuisi, mateeseen.
Vaikka varoittelitte jo kalojen hankkimisesta talvella, on sitä kuitenkin kokeiltava.
Ja miksei, jos joskus kalankasvattamolta hankkisi kesällä noita taimenia...
Ja nyt sitten itse akvaarioon, ja tekniikkaan:
Kuten avausviestissä kerroin, olen jo hankkinut karkeaa soraa, ja myöskin hieman hienoa hiekkaa. Kumpaakin varmasti joissa on.
Kiviä pohjalle vielä ostoslistalle ainakin.
Kasveja en ainakaan näin aluksi tule hankkimaan, kuten eräs jo aikaisemmin minua ohjeisti. Keväällä/kesällä, jos mahdollista, käyn 'poimimassa' joesta sitten erilaisia kasveja.
Valaisinta en myöskään alussa osta, myöhemmin keväällä se kuitenkin tulee ajankohtaiseksi. (Jos kalat ovat silloin vielä hengissä, tai ehkei kaloja ole edes vielä silloin )
Suodattimia hankin ainakin yhden ulkosuodattimen, jopa 'ylitehokkaan' altaan kokoon nähden. Joessa on virtausta, nääs.
Se joka on leikkiin lähtenyt, hän leikin kestäköön. Tuo lause sopii tähän.
Eli kun nyt kerran on tälle tielle lähdetty, niin hoidetaan se nyt kunnolla.
Eli ulkosuodattimeksi ehkäpä Eheimin professionel 3e 2078+
Akvaarioon.fi nettikaupan mukaan tämä soveltuu alle 700 litran altaisiin. Onko liian alitehoinen, kun haluaisin pinnalle kovan virtauksen?
Entä riittääkö yksi suodatin?
Ja kun lapin joesta on puhe, veden on syytä olla erittäin happirikasta, eli mukaan pitää napata vielä jotain ilmapumppuja, joita voittekin sitten suositella minulle. Siis erittäin happirikas vesi olisi tarkoitus saada.
Lämmittimiä tuskin tarvittaisiin.
---
Entäs sitten kypsytys? Epäilen vahvasti, että tällaiseenkin tarvitaan tavallinen normikypsytys, mutta olenkohan väärässä?
Kuulostaa hyvältä idealta! Kaikki vaan hyvin suunnitellusti kuntoon alusta saakka niin vältyt ongelmilta jatkossa.
Tilasin kovasta virrasta pitäville koikarpeille loppu syksystä Viherkalasta tälläisen; http://www.viherkala.fi/catalog/product ... cts_id=348
Ei ollut pahan hintainen ja vaikuttaa silti ihan kestävältä kapistukselta. Tuon saa ottamaan automaattisesti ilmaa, mutta itse lykkäsin letkun päähän kiinni pienen ilmapumpun niin lykkää kuplia enemmän.
Riippuu tietysti kalojen määrästä tuo suodatus, mutta itse hankkisin vielä ison sisäsuodattimen tuomaan lisävirtaa ja keräämään suurempia roskia. Sisäsuodattimeen voisi liittää hapettimen niin saat tulemaan hienosti kuplia vaakatasossa virran mukana. Sopisi akvaarion teemaan.Webbe kirjoitti:Eli ulkosuodattimeksi ehkäpä Eheimin professionel 3e 2078+
Akvaarioon.fi nettikaupan mukaan tämä soveltuu alle 700 litran altaisiin. Onko liian alitehoinen, kun haluaisin pinnalle kovan virtauksen?
Entä riittääkö yksi suodatin?
Ja kun lapin joesta on puhe, veden on syytä olla erittäin happirikasta, eli mukaan pitää napata vielä jotain ilmapumppuja, joita voittekin sitten suositella minulle. Siis erittäin happirikas vesi olisi tarkoitus saada.
Tilasin kovasta virrasta pitäville koikarpeille loppu syksystä Viherkalasta tälläisen; http://www.viherkala.fi/catalog/product ... cts_id=348
Ei ollut pahan hintainen ja vaikuttaa silti ihan kestävältä kapistukselta. Tuon saa ottamaan automaattisesti ilmaa, mutta itse lykkäsin letkun päähän kiinni pienen ilmapumpun niin lykkää kuplia enemmän.
Eikös made ole petokala, että mitenhän käy jos yhdistää sen samaan altaaseen pikkukalojen kanssa? Entä miten olet ajatellut hoitaa kalojen ruokinnan, tuskin ainakaan ihan heti oppivat kuivaruokaa syömään. Itse hankkisin mahdollisimman pieniä kaloja, kuten kiiskiä, pieniä särkiä, mutuja ja kivennuoliaisia ja kivisimppuja niin ei tarvitsisi pelätä kalojen kasvavan ulos altaasta tai syövän toisiaan.
Ja tosiaan, ulkopöntölle vielä iso sisäsuodatin kaveriksi, virtausta saa olla, mutta myös suvantoja pitää olla. Kannattanee myös selvittää "kantavesistön" vesiolot, kuten pH, ja säätää akvaarion olot mahdollisimman samanlaisiksi ennen kalojen kotiutusta.
Ja tosiaan, ulkopöntölle vielä iso sisäsuodatin kaveriksi, virtausta saa olla, mutta myös suvantoja pitää olla. Kannattanee myös selvittää "kantavesistön" vesiolot, kuten pH, ja säätää akvaarion olot mahdollisimman samanlaisiksi ennen kalojen kotiutusta.
"Miten minä, joka olen niin järkevä, voin olla niin vähä-älyinen!?"
"Monet ihmiset tulevat mainiosti toimeen käyttämättä päätään."
- Muumit
"Monet ihmiset tulevat mainiosti toimeen käyttämättä päätään."
- Muumit
Vesiarvoja olen kysellyt kunnan nettisivuilta palautteen yhteydessä. Vielä ei ole vastausta kuulunut.
Mitään tuoreita mittaustuloksia ei ainakaan netistä ole löytynyt, mutta vuodelta 2004 on Tornionjoessa tehty jonkinlaista tutkimusta, joka löytyy linkin takaa:
http://www.suensaari.tornio.fi/vesiproj ... /index.htm
Sähköpostin vastausta odotellessa noita voisi tutkiskella, mutta tulokset heittelevät(?) vuodenajasta riippuen?
Tuolta sivustolta joitain tuloksia:
Kovuus: 0.4
Nitraatti: 0 mg/l
Ammonium: 1.1 mg/l
Happamuus (PH): 6.9
Tuskinpa noista mitään pitkällisiä johtopäätöksiä voi tehdä, vai kuinka?
Mitään tuoreita mittaustuloksia ei ainakaan netistä ole löytynyt, mutta vuodelta 2004 on Tornionjoessa tehty jonkinlaista tutkimusta, joka löytyy linkin takaa:
http://www.suensaari.tornio.fi/vesiproj ... /index.htm
Sähköpostin vastausta odotellessa noita voisi tutkiskella, mutta tulokset heittelevät(?) vuodenajasta riippuen?
Tuolta sivustolta joitain tuloksia:
Kovuus: 0.4
Nitraatti: 0 mg/l
Ammonium: 1.1 mg/l
Happamuus (PH): 6.9
Tuskinpa noista mitään pitkällisiä johtopäätöksiä voi tehdä, vai kuinka?
Re: Suomiakvaariota perustamassa
Minua kiinnostaisi, miten olet jäähdytyksen järjestänyt?Webbe kirjoitti:
HUOM: Jäähdytys ongelma on ratkaistu, veden saa tarvittaessa lähelle nollaa. (Suurin vaikeus hoidettu! )
Hei (taas)
Hiljaa hyvä tulee; Eli en ole päässyt (en ole viitsinyt suoraan sanoen) vielä eteenpäin projektissani.
Kaikki on kyllä mielessäni, mutta pitäisi vielä listata ne yhteen...
Hieman aiheesta (no ei kovin paljon) poiketen; Mites kultakalat pärjäisivät noiden ahvenien/särkien/kiiskien kanssa? Tiedän, altaani (500 litraa) on turhan pieni kultakaloille, mutta tuntuisi mielenkiintoiselta yhdistelmältä, jos olisi iso (1000 litraa?) allas.
Kultakalat tietääkseni pärjäävät +10 asteenkin vedessä, mutta jostain luin, että jopa lähellä nollaa. Eli ainakin lämpötila sopii niin särjille kuin kultakaloille.
Olisi aika mielenkiintoista pitää samassa akvaariossa särkiä ja kultakaloja.
Hiljaa hyvä tulee; Eli en ole päässyt (en ole viitsinyt suoraan sanoen) vielä eteenpäin projektissani.
Kaikki on kyllä mielessäni, mutta pitäisi vielä listata ne yhteen...
Hieman aiheesta (no ei kovin paljon) poiketen; Mites kultakalat pärjäisivät noiden ahvenien/särkien/kiiskien kanssa? Tiedän, altaani (500 litraa) on turhan pieni kultakaloille, mutta tuntuisi mielenkiintoiselta yhdistelmältä, jos olisi iso (1000 litraa?) allas.
Kultakalat tietääkseni pärjäävät +10 asteenkin vedessä, mutta jostain luin, että jopa lähellä nollaa. Eli ainakin lämpötila sopii niin särjille kuin kultakaloille.
Olisi aika mielenkiintoista pitää samassa akvaariossa särkiä ja kultakaloja.
-
- Senior Member
- Viestit: 595
- Liittynyt: 20:04, 28.01.2004
- Paikkakunta: Siuntio
Särjet ja kultakalat voisivatkin ehkä tulla toimeen keskenään, mutta EI kultakalat ja ahvenet. Todennäköisesti ahvenet vähintäänkin roikkuisivat kiinni kultiksien kylkilimoissa.Webbe kirjoitti: Kultakalat tietääkseni pärjäävät +10 asteenkin vedessä, mutta jostain luin, että jopa lähellä nollaa. Eli ainakin lämpötila sopii niin särjille kuin kultakaloille.
Olisi aika mielenkiintoista pitää samassa akvaariossa särkiä ja kultakaloja.
Kultakala tosiaan pärjää alle 10 asteenkin vedessä, mutta siinä on sellainen pikku juttu että kaverit eivät syö alle kymmenen asteisessa vedessä (omien kultakalojeni "raja" tosin menee vasta +9 asteisessa, mutta eipä sekään tässä auta). Kultiksia voi pitää mielestäni vallan mainiosti talven alle kymmenen asteisessa vedessä, mihin kavereille ei anneta syötävää, mutta kesällä jokaisen kultakalan oikeuteen kuuluu päästä olemaan lammikossa.
En edelleenkään ottaisi ahventen kanssa särkiä, saati sitten kultakaloja. Oletko miettinyt ruutanaa akvaarioosi? Kiva kotimainen kala, vähän kultiksen näköinen, mutta värittömämpi ja todella kestäväkin kaveri vielä!
Ja mitä akvaarion minimi kokoon kultakalojen puolesta tulee, se on tuo 500-litraa, johon mahtuisi juuri se viisi kalaa. Kultiksien tilavaatimushan on 100L/kala, mutta 500-litraa on se ehdoton minimi, sillä siihen määrään mahtuu se parvi juuri (elikkäs viisi kalaa). Ainahan on toki parempi mitä isompi akvaario.
Itselläni on 600-litraa ja siellä asustaapi viisi kultista ja yksi karppi, jonka otin huostaani huonoista oloista. Kohta alkaa kyllä olemaan akvaarion vaihdon paikka, ihan vain siksi että kultikset ovat alkaneet venyä siihen mittaan(~25cm), samoin karppi (20cm). Tavoitteena on hankkia karpille kavereita samalla kun hankin sen isomman akvaarion sitten. Ensin on kumminkin kylmäkuistin rakennus edessä, ennen kuin pääsen tätä toteuttamaankaan.
OV miljoonakaloja & kasveja
-
- Starting Member
- Viestit: 19
- Liittynyt: 17:55, 29.03.2007
Ei ollut aikomustakaan laittaa tuohon 500 litraan kultakalaparvea, ja jtn särkiä vielä mukaan... Ei ei... Kyselin vain, että miten pärjäisivät, ja jos tuota joskus kokeilisi, voisi perustaa sellaisen 1500-2000 litraisen altaan. Vähintään. Tuskin kuitenkaan kokeilen, ei tuollaisia tankkeja ihan joka kotiin ahdeta...ninniw81 kirjoitti:Affenat varmaan tykkäis liehuvista kultakalan evistä. Ja melkoisen tankin saat hommata, että kultakalaPARVEN lisäksi saat sinne muutakin ahdettua.
Ja ruutanoita ei kovinkaan yleisesti lapissa ole, enkä kuitenkaan lähde niitä etelästä hakemaan...
-
- Senior Member
- Viestit: 595
- Liittynyt: 20:04, 28.01.2004
- Paikkakunta: Siuntio
kalojen otosta
laitoin kerran talvella pilkkimäni ahvenen akvaarioon, jossa oli huoneenlämpöistä vettä. Kesti muutama päivä ja ahven jo mutusteli kärpäsentoukkia. Ahven eli koko talven eikä tietoakaan että se olisi kuollut vaikka veden lämpötila vaihtui "hiukan"
Eli aika turha epäilys että kaloilta lähtisi nirri heti pois veden lämpötilan heittäessä rajustikin.[/quote]
Eli aika turha epäilys että kaloilta lähtisi nirri heti pois veden lämpötilan heittäessä rajustikin.[/quote]
-
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
Periaatteessa kalojen lämpötilavaihteluilla härnääminen on samanlaista pelleilyä kuin kalallinen kypsytys. Vahvimmat selviää, heikommat ei. Sitä voi sitten mielessään miettiä onko se oikea tapa harrastaa vai ei.
1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
Webbe kirjoitti: Ja kun lapin joesta on puhe, veden on syytä olla erittäin happirikasta, eli mukaan pitää napata vielä jotain ilmapumppuja, joita voittekin sitten suositella minulle. Siis erittäin happirikas vesi olisi tarkoitus saada.
Missä vaiheessa kyseinen viisisataalitranen allas on nyt?Onko pumput jo hankittu?
Tässä: http://www.coralreef.fi/shop/catalog/pr ... cts_id=200 ,on hyvä ja halpa kiertovesipumppu,Muutamalla tälläsellä saat todellakin vuolaan virran...Jo yhdelläkin saa.
Miten on homma suomi-akvaariossa edennyt?
Suosittelisin salakkaparvea siulle. Kasvavat 10-12 sentin pituisiksi, liikkuvat pinnan tuntumassa ja ovat mukavan puuhakkaita ja liikkuvaisia kaloja, tulee seeprakalat mieleen tykkäävät syödä niin hiutaleita kuin survareitakin, limaskaakin syövät eli ruokinta ei ole vaikeata. Saatavuuskin on mainio kun näitä ui vaikka missä vesistöissä ja keväällä on helppo matalasta vedestä käydä pyytämässä parvi kun ovat vielä pieniä. Alle 4 cm kokoisia ei mielellään kannata ottaa vaan juuri tuommoiset 4-5 cm pituiset ovat sopivan kokoisia siirrettäväksi akvaarioon. Salakka kestää lämpöä 24 asti, mutta luulen eliniän lyhenevät jos jatkuvasti noin lämpimässä olisi.
Yksi salakka minulla eli muutaman vuoden seura-akvaariossa muiden jatkeena ja hyvin meni, oli varsin kiltti muita kaloja kohtaan ja kova uimari. Tarvitsevat todellakin pitkän akvaarion, mutta sinulla olikin aika mukavan kokoinen akvaario
Kiisket ovat myös mukavia, mutta itsellä ainakin oli vaikeaa pitää lämpö riittävän matalana ja tuppasivat kuolemaan 5-6 cm kokoisina. Olin pyytänyt ne parisenttisinä.
Muita nättejä lajeja suomi-akvaarioon minun mielestäni olisivat salakoiden ja kiiskien lisäksi särjet ja korpiaiset. Uivat melko keskivedessä ja luulisin ruokinnan olevan helppoa. Särjellä on nätit punaiset silmät ja hyvin hopeinen kylki. Korpiainen on solakampi särkeä ja ruskeaselkäisempi. Lohikaloista harjus olisi komea selkäevineen, mutta tarvitsee varmaan hyvin suuren altaan..
Suosittelisin salakkaparvea siulle. Kasvavat 10-12 sentin pituisiksi, liikkuvat pinnan tuntumassa ja ovat mukavan puuhakkaita ja liikkuvaisia kaloja, tulee seeprakalat mieleen tykkäävät syödä niin hiutaleita kuin survareitakin, limaskaakin syövät eli ruokinta ei ole vaikeata. Saatavuuskin on mainio kun näitä ui vaikka missä vesistöissä ja keväällä on helppo matalasta vedestä käydä pyytämässä parvi kun ovat vielä pieniä. Alle 4 cm kokoisia ei mielellään kannata ottaa vaan juuri tuommoiset 4-5 cm pituiset ovat sopivan kokoisia siirrettäväksi akvaarioon. Salakka kestää lämpöä 24 asti, mutta luulen eliniän lyhenevät jos jatkuvasti noin lämpimässä olisi.
Yksi salakka minulla eli muutaman vuoden seura-akvaariossa muiden jatkeena ja hyvin meni, oli varsin kiltti muita kaloja kohtaan ja kova uimari. Tarvitsevat todellakin pitkän akvaarion, mutta sinulla olikin aika mukavan kokoinen akvaario
Kiisket ovat myös mukavia, mutta itsellä ainakin oli vaikeaa pitää lämpö riittävän matalana ja tuppasivat kuolemaan 5-6 cm kokoisina. Olin pyytänyt ne parisenttisinä.
Muita nättejä lajeja suomi-akvaarioon minun mielestäni olisivat salakoiden ja kiiskien lisäksi särjet ja korpiaiset. Uivat melko keskivedessä ja luulisin ruokinnan olevan helppoa. Särjellä on nätit punaiset silmät ja hyvin hopeinen kylki. Korpiainen on solakampi särkeä ja ruskeaselkäisempi. Lohikaloista harjus olisi komea selkäevineen, mutta tarvitsee varmaan hyvin suuren altaan..
-
- Junior Member
- Viestit: 232
- Liittynyt: 20:28, 08.05.2007
Kiinnostaisi kyllä, oletko päässyt eteenpäin tässä?
Itse painiskelen itseni kanssa kahden vaihtoehdon välillä, perustaako kiekkola, vai suomibiotooppi...
Eli tuolla '450 litran kiekkola' -avauksessa olen jo kiekkoja harkinnut, mutta
tällainen Webben suunnittelema akvaariokin olisi mielenkiintoinen... Mahdollisuus olisi allas siirtääkin pihavajaan, jossa lämpöä talvella n. +2...
Miettii edelleen...
Kotimaiset jokiravutkin olisivat aika mielenkiintoisia möyrijöitä kyllä pohjalle...
Itse painiskelen itseni kanssa kahden vaihtoehdon välillä, perustaako kiekkola, vai suomibiotooppi...
Eli tuolla '450 litran kiekkola' -avauksessa olen jo kiekkoja harkinnut, mutta
tällainen Webben suunnittelema akvaariokin olisi mielenkiintoinen... Mahdollisuus olisi allas siirtääkin pihavajaan, jossa lämpöä talvella n. +2...
Miettii edelleen...
Kotimaiset jokiravutkin olisivat aika mielenkiintoisia möyrijöitä kyllä pohjalle...
-
- Junior Member
- Viestit: 232
- Liittynyt: 20:28, 08.05.2007
Taitaa tällä kertaa suomi viedä voiton, kyllähän ne kiekot hienoja kaloja ovat, mutta kyllä suomibiotooppi olisi poikaa!
Eli altaani on hieman pienempi kuin Webben, noin 450 litraa. (120*61*61)
Valaistuksena kesäaikaan kaksi kertaa 70 tai 150watin monimetallit. Talveksi
mietin ledeillä toteutettua valoa, eli monimetallit olisivat poissa käytöstä talven, tai ripustus korkeammalle.
Suodatus varmasti olisi hyvä olla tehokas, joten mietin ehkäpä samanlaista suodatinarsenaalia kuin mietin kiekkolaankin, eli yksi n. 1500l/h pumppaava Resun ulkosuodatin, sekä kaksi Eheimin tehokasta sisäsuodatinta. Valutussuodatin olisi varmasti kotimaisilla vieläkin hyödyllisempi, kuin kiekoilla, koska hapettaa vettä.
Tässäkin avauksessa näköjään ehdoteltu paljon noita kiertovesipumppuja, joita minäkin haluaisin itselleni. Oma akvaarioni ei vain ole kovinkaan jokimainen, koska aika lyhyt, mutta korkea. Muutama 1000l/h pumppaava pumppu taitaa lennähtää tilauslistalle, ajattelin pinnalle suoraan sanoen koskea. Happeakin taitaa sitoutua veteen aikalailla sellaisissa kuohuissa.
Onnistuisikohan noiden pumppujen sijoittaminen lähes altaan keskelle, jotta noin kolme neljäsosaa on koskea, loput suvantoa? Pohjaa pitkin virtausta myös tehokkailla pumpuilla, ainakin osan pohjaa.
Koska tuo lämpötilavaihtelukin on mahdollista, niin myös kotimaisia kasveja ajattelin kasvattaa... Lumme taitaa olla virtaavassa vedessä mahdoton, mutta ehkäpä ulpukka näistä kelluslehtisistä. Sitten lempivesikasviani, järvikortetta suvantoon paljon.
Eliöstöksi pohjalle ehkäpä kiiskiä, väliveteen joko ahvenia taikka särkiä, ja pintaan salakoita.
Jokirapuja? Simpukoita?
Omaan korvaani kuulostaa aika hyvältä, en tiedä teistä...
Minkäköhänlainen värisävy olisi hyvä monimetalleihin, jos olisi tarkoitus matkia koskea? Jokin kylmäköhän, ehkä jopa sininen. 14000K?
Eli altaani on hieman pienempi kuin Webben, noin 450 litraa. (120*61*61)
Valaistuksena kesäaikaan kaksi kertaa 70 tai 150watin monimetallit. Talveksi
mietin ledeillä toteutettua valoa, eli monimetallit olisivat poissa käytöstä talven, tai ripustus korkeammalle.
Suodatus varmasti olisi hyvä olla tehokas, joten mietin ehkäpä samanlaista suodatinarsenaalia kuin mietin kiekkolaankin, eli yksi n. 1500l/h pumppaava Resun ulkosuodatin, sekä kaksi Eheimin tehokasta sisäsuodatinta. Valutussuodatin olisi varmasti kotimaisilla vieläkin hyödyllisempi, kuin kiekoilla, koska hapettaa vettä.
Tässäkin avauksessa näköjään ehdoteltu paljon noita kiertovesipumppuja, joita minäkin haluaisin itselleni. Oma akvaarioni ei vain ole kovinkaan jokimainen, koska aika lyhyt, mutta korkea. Muutama 1000l/h pumppaava pumppu taitaa lennähtää tilauslistalle, ajattelin pinnalle suoraan sanoen koskea. Happeakin taitaa sitoutua veteen aikalailla sellaisissa kuohuissa.
Onnistuisikohan noiden pumppujen sijoittaminen lähes altaan keskelle, jotta noin kolme neljäsosaa on koskea, loput suvantoa? Pohjaa pitkin virtausta myös tehokkailla pumpuilla, ainakin osan pohjaa.
Koska tuo lämpötilavaihtelukin on mahdollista, niin myös kotimaisia kasveja ajattelin kasvattaa... Lumme taitaa olla virtaavassa vedessä mahdoton, mutta ehkäpä ulpukka näistä kelluslehtisistä. Sitten lempivesikasviani, järvikortetta suvantoon paljon.
Eliöstöksi pohjalle ehkäpä kiiskiä, väliveteen joko ahvenia taikka särkiä, ja pintaan salakoita.
Jokirapuja? Simpukoita?
Omaan korvaani kuulostaa aika hyvältä, en tiedä teistä...
Minkäköhänlainen värisävy olisi hyvä monimetalleihin, jos olisi tarkoitus matkia koskea? Jokin kylmäköhän, ehkä jopa sininen. 14000K?
Re: Suomiakvaariota perustamassa
Minuakin kiinnostaa.aquasol kirjoitti:Minua kiinnostaisi, miten olet jäähdytyksen järjestänyt?Webbe kirjoitti:
HUOM: Jäähdytys ongelma on ratkaistu, veden saa tarvittaessa lähelle nollaa. (Suurin vaikeus hoidettu! )
-
- Elite Member
- Viestit: 6732
- Liittynyt: 20:55, 29.01.2007
- Paikkakunta: Kerimäki